Yaş Nur-Sultan – yaşlar şähiri

0
37 ret oqıldı

Bügün hämmimizniŋ eğizida – “Yaşlar jili!”. Bu nahayiti yahşi. Һämmini qandaqtu-bir izgü işlarğa dävät qilidu! Amma, etirap qilimizki, Qazaqstanda yaşlar saniniŋ tšrt million bolup, mämlikät ahalisiniŋ 21 payizini täşkil qilivatqanliği sävävidinla yaşlar härqaçan birinçi orunda bolup kälgän. Biraq, äŋ muhimi, näq yaşlar bizniŋ vätinimizniŋ asasiy turğunliridin hesaplinidu. Nur-Sultan – yaşlar şähiri, yaşlar paytähti, yaşlar märkizi!
Biz hämmimiz paytähtimiz vä yaşlirimiz tüpäyli Qazaqstanniŋ šziniŋ küçlük tarihiğa qarimay, mustäqillikkä egä boluştin avalla yaşirivatqanliğini, hayat näpäsiniŋ şundaq ekänligini kšrüvatimiz. Yaş ävlat alämşumul miqiyasta milliy riqabätkä qabilliqni aşuruşniŋ asasiy amili bolup hesaplinidu vä bu, älvättä, dšlätniŋ šsüp-šrlişiniŋ äŋ muhim şärti. Yaşlar mustäqil Qazaqstan bilän, uniŋ paytähti bilän billä šsüvatidu vä çoŋ ävlatniŋ dana başlanmiliridin hämmidin kšp payda elivatidu. Älvättä, buniŋ üçün ularğa çoŋ minnätdarliq bildürimiz. Şundaq ekän, šzämniŋ hayatim arqiliq zamaniviy qazaqstanliqniŋ hayatini kšrsitiş, şundaqla paytähtimizniŋ, uniŋ bilän billä bizniŋ hämmimizniŋ qandaq rivaҗlinip šskänligimiz toğriliq hekayä qilğum kelidu.
Män 36 yaşqa kirdim vä biz üçün yaritilivatqan imkaniyätlär tüpäyli ikki magistrliq däriҗigä, top-menedjment däriҗisidä işläşniŋ vä çoŋ kompaniyalärni başquruşniŋ on jildin oşuq täҗribisigä egä. Birnäççä tilni bilimän, häyrihahliq, җämiyätlik paaliyät bilän şuğullinivatimän, šz işim bar. Biraq, äŋ muhimi, män ilgiri bu toğriliq armanmu qilmiğan edim, Qazaqstan uyğurliri җumhuriyätlik etnomädäniyät märkiziniŋ paytähttiki şšbisiniŋ räisi bolup saylandim. Ämäliyatta bu çoŋ җavapkärlik vä häliqniŋ işänçisi. Etirap qilimänki, bu eğir iş, biraq biz üçün, vätinimiz üçün qandaqtu-bir paydiliq häm muhim işni ämälgä aşuruş hahişi hämmidin üstün boldi.
Mümkin kimdu-biri meni mahtinivatidu däp oylavatqandu. Undaq ämäs! Män pähirlinimän, täҗribäm bilän ortaqlişimän. Män bolupmu meni tiŋşavatqan, šzini izdävatqan vä keläçigimizni šz qoliğa almaqçi bolğan yaşlar arisida täҗribäm bilän ortaqlaşmaqçimän.
Män ilgiri aliy oquş orni tamamliğandin keyin däsläp šzämni Almutida izdigänligim, keyin Moskvağa kätkänligim vä, oçuğini eytqanda, jiraq çät älgä ketiş hahişiniŋ bolğanliği toğriliq eytqan edim. Biraq çättä jürgändä šz šyüŋniŋ äla ekänligini çüşinidekänsän. Biz moşu yärdä, šz šyümizdä keräk. Män yaşlarğa muraҗiät qilimän vä silär moşu yärdä – šz šyüŋlarda keräk däp qät°iy eytimän.
Paytähtkä män 2005-jili käldim. Qolumda haҗätlik närsilär selinğan birla sumka vä gitara. Yä iş, yä uruq-tuqqanlar, yä dostlar, yä šy yoq… Meniŋ paytähtkä bolğan yolum vä uniŋ bilän tonuşuşum poezdin, vokzaldin başlandi. Һelimu yadimdiki, kona vokzalğa, biraq yeŋi “Talgo” poezida käldim. Perronğa çiqip säzginim – deŋiz hidi boldi! Һäqiqiy deŋizniŋ! Һär halda maŋa şundaq bilindi. Biraq häqiqättä bu şähärdiki nämniŋ alamiti edi, çünki uniŋda däriya-kšllär, älvättä, sazliqlar nurğun edi.
Ändi jillar štüp, biz paytähttä ikki vokzalniŋ bar ekänligini bilimiz, uniŋ üstigä yeŋi vokzal Prezident sariyidin bolğan yol boyiğa orunlaşqan. Şunçilik çirayliq vä haşamätlik selinğanki, uni yä soda märkizi, yä aeroport terminali däp qalisän.
Bilämsilär, män jillar štüp, paytähtkä kšçüşniŋ nahayiti toğra qarar bolğanliğiğa kšz yätküzüvatimän. Juqurida män šzämniŋ birqatar utuqlirim bilän ortaqlaştim vä Astananiŋ häqiqätänmu armanlar ämälgä aşidiğan şähär ekänligini qät°iy bildürimän.
Däsläp män yalğuz käldim, keyin ata-anamni, uruq-tuqqanlirimni, dostlirimni elip käldim. Öyländim, bu yärdä balilirim tuğuldi. Һazir bizniŋ šzimizniŋ kiçik assambleyamiz bar! Bizniŋ ailidä häm qazaqlar, häm uyğurlar, häm tatarlar, häm slavyanlar bar, meniŋ balilirim bolsa – assambleya baliliri. Şundaq ekän, Astana turğunliriniŋ bir millionğa yetişigä bizniŋ ailimu salmaqliq hässä qoşti.
Biz äynä şundaq paytäht vä Qazaqstan hälqi Assambleyasi bilän šsüvatimiz. Sol qirğaqta, Bayterek ätrapida heçneminiŋ bolmiğanliği yadimda. Һazir paytäht mehmanliri vä turğunliri gšzälliktin, yadikarliqlardin, benalardin bähir elivatqan җayda yä quruluş jürgüzülüvatatti vä dala edi. Bäzidä sol qirğaqniŋ boş yolliri bilän ketip barğanda yoldin u yaqtin-bu yaqqa jügräp štüvatqan toşqanlarni kšrüşkä bolatti. Yärlik turğunlarniŋ eytişiçä, ular bu yärdä ilgiri oçiliq qilğan ekän!
Һazir sol qirğaqniŋ märkizidä 38-qävättä yaşavatqan ata-anamniŋ šyidä mehmanda bolğanda, megapolisniŋ gšzälligidin bähärlängäç, hiyalimğa qiziq pikir kelidu. 15 jil degidäk paytäht turğuni vä uniŋ šsüşiniŋ şahidi bolsammu, munçilik qisqa qäräldä şundaq gšzäl şähärni vuҗutqa kältürüşniŋ mümkin bolğanliğiğa işinälmäymän. Bir qiziq yeri, kündüzi vä keçisi uniŋ gšzälligi ikki türlük kšrünidu. Nur-Sultan – äynä şundaq şähär. Uniŋ alahidiligini kšrüşni, paydilinişni vä bahalaşni biliş keräk.
Män moşu yeŋi şähärdä uçratqanlirimniŋ hämmisidin – dostlirimdin, tonuşlirimdin, şeriklirimdin, yoldaşlirimdin minnätdarmän. Kimdu-biri maŋa hoşalliq hädiyä qildi, kimdu-biri täҗribisi bilän ortaqlaşti. Kimdu-birigä imkaniyät yaritip bärgänligidin minnätdarmän, kimdu-biri bilän keläçäktä işläş mümkinçiligi päyda boldi, kimdu-biri bilän štmüşni bahalaşni toğra käldi. Amma hämmisigä sämimiy minnätdarliq bildürimän, hämmisigä bähit-saadät, muvappäqiyät, Allaniŋ rähmitini tiläymän!
Ahirida Yaşlar jilida paytäht küni harpisida yaşlarğa arzu-armanlar ilkidä boluşni, arman qiliştin qorqmasliqni tiligän bolar edim! Qälb ämrigä ämäl qilip, aliyҗanap boluşni, qolda barniŋ hämmisini bahalaşni vä qädirläşni tiligän bolar edim! Һämmä närsä šz qolumizda! Eniq mävqä boluş keräk! Һärqandaq adäm šzidin başlişi şärt! Öz üstidä işlişi lazim! Özini ayimasliği keräk! Küçlük, äqillik, ädäplik, dana šz sahasida käspiy boluş keräk! Һärqaçan tohtalsiz šsüşkä, rohiy vä mäniviy täräqqiyatqa intiliş lazim!
Män yaşlarni vä yaşlarniŋ yetäkçilirini hälqimizniŋ güllinişi üçün barliq küçini särip qilişqa çaqirimän. Qazaqstan – bu teçliq hšküm sürgän diyar! Moşu diyarniŋ jürigi bizniŋ paytähtimiz Nur-Sultan şähiri!

Rustäm ABDUSALAMOV,
“Qazaqstan uyğurliriniŋ җumhuriyätlik etnomädäniyät märkizi” җämiyätlik birläşmisi Nur-Sultan şähärlik
şšbisiniŋ räisi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ