«Keläçäktä yeŋi tehnologiyalär muhim rol' oynaydu»

0
118 ret oqıldı

Mälumki, Qazaqstanniŋ Tunҗa Prezidenti Nursultan Nazarbaev 2018-jili Qazaqstan hälqigä yolliğan «Qazaqstanliqlarniŋŋ paravänliginiŋ šsüşi: tapavätniŋ vä turmuş süpitiniŋ yahşilinişi» Mäktübidä «Һämmidin aval “keläçäk ihtisadiniŋ”, al'ternativiliq energetika, yeŋi materiallar, biomeditsina, çoŋ mälumatlar, närsilär interneti, sün°iy intellekt, blokçeyn vä başqimu yšnilişliriniŋ täräqqiy etişini täminläş zšrür. Elimizniŋ alämşumul duniyadiki orni vä roli keläçäktä näq şularğa bağliq bolidu» däp täkitligän edi.
Һazir elimiz ihtisadida moşu sahalarğa alahidä kšŋül bšlünmäktä. Keyinki jillarda «blokçeyn», «bitkoin», «kriptovalyuta» degän yeŋi atalğular bizniŋ kündilik hayatimizğa dadil qädäm besip kirivatidu. Amma, häqiqätni eytqanda, addiy häliq bu atalğularniŋ mänasini toluq çüşinip kätmäydu. Şu säväptin biz blokçeyn, kriptovalyuta vä bitkoin sahasidiki ekspertlar, «Taklimakan Network» şirkitiniŋ hämasasçiliri Raşit Yüsüpov bilän Rustäm Häyrievqa muraҗiät qilğan eduq.

Yoldaş MOLOTOV,
«Uyğur avazi»

— Addiy sšz bilän eytqanda «blokçeyn» deginimiz nemä?
Raşit Yüsüpov: — Blokçeyn — bu zamaniviy, yäni yeŋi ävlat tehnologiyasi. Addiy til bilän çüşändüridiğan bolsaq, adättiki tirkäş (ilgärki reestrlar — Y.M.) jurnalini kšz aldimizğa kältüräyli. Şu tirkäş jurnaliğa härqandaq mälumatni yazatti. Amma mäzkür jurnalniŋ egisiniŋ u yärdiki ähbaratni šzgärtiş mümkinçiligi bolatti. Ändi banklarni alayli. Һazir biz bank arqiliq tranzaktsiyalärni jürgüzimiz, yäni ahça avdurimiz, dukanlarda tovarlarni alimiz vä hakazilar. Moşuniŋ hämmisi bankta tirkilidu. Bu baza bankqa täälluq. Bank birär adämniŋ yaki bir eniq birläşminiŋ qurulmisi. Demäk, ular biz bank kartoçkisi arqiliq ämälgä aşuruvatqan barliq härikätlirimizni nazarät qilalaydu häm šzliriniŋ hizmiti üçün häq alidu (bank komissiyasi — Y.M.).
Uniŋdin taşqiri bank biz toğriliq mälumatlarni «başquruş» imkaniyitigä egä bolidu, uni šçirivetişi, šzgärtişi ehtimaldin jiraq ämäs. Bayqisaq, banklarğa biz mälum däriҗidä beqindar bolup qalimiz. Ändi blokçeynğa kirgüzülgän härqandaq mälumatlarni šzgärtişkä bolmaydu, u şu yärdä mäŋgü saqlinidu. Siz kirgüzgän mälumatni on, jigirmä, ällik jildin keyinmu eçip kšrüşkä bolidu. Bu tehnologiyani päqät mäbläğ sistemisidila ämäs, barliq sahalarda qollinilidu. Meditsinida, çoŋ vä kiçik tiҗarättä paydilinidu. Bu tehnologiyagä muvapiq, bloklar şäkillinidu. Bu komp'yuterliq kod. Şu bloklarda mälumatlar toplinidu. Bloklarniŋ mälumatlar toplaş iqtidari çäklängän. Şu iqtidari toşqanda, blok yepilidu. Äynä şundaq җäriyan bilän bloklar qurulmisi şäkillinidu.
Ändi bitkoinniŋ blokçeyni misalida kšridiğan bolsaq, äŋ birinçi ämälgä aşurulğan tranzaktsiya häqqidä barliq mälumatliri tepişqa bolidu. Bu oçuq ähbarat. Aşkariliq, oçuq ähbarat, mälumatlarniŋ šzgärmäsligi — bu blokçeynniŋ alahidilikliri.
Yänä bir muhim alahidiligi— bu ähbaratni beriş ildamliği. Yänila, mäbläğ sistemisi misalida qaraydiğan bolsaq, mäsilän, kriptovalyutini därhal ävätişkä bolidu. Ävzälligi, tranzaktsiya üçün nahayiti az kšlämdä komissiya elinidu. Uniŋdin taşqiri, komissiya siz ävätivatqan mäbläğniŋ kšlämigä bağliq bolmaydu. Mäsilän, bank arqiliq bir yaqqa yüz dollar ävätsiŋiz, bir kšlämdä komissiya, ändi yüz miŋ dollar kšlämidä ahça ävätsiŋiz, tamamän başqa komissiya tšläysiz. Uniŋdin taşqiri ävätilgän mäbläğ üç iş küni davamida çüşüşi mümkin. Bumu heridarlar üçün ayrim qolaysizliqlarni päyda qilidu. Ändi kriptovalyuta duniyasida siz kod ävätisiz. Bir dollar ävätsiŋizmu, milliard dollar (kriptovalyuta hesavida) ävätsiŋizmu, bir tsent tšläysiz. Bir sekund içidä yaki bir saatqiçä mäbläğ avdurulidu.
Һazir blokçeyn «yaş», yeŋi tehnologiya bolğanliqtin, jildin-jilğa rivaҗlinivatidu. Һärdayim yeŋi ideyalar, tähminlär tävsiyä qilinivatidu. Tehnologiyaniŋ iqtidari, istiqbali nahayiti çoŋ, keläçäktä җämiyitimizniŋ barliq sahalirida qollinilidiğan bolidu.
— Һazir kšpiräk mäbläğ sistemisi häqqidä gäp boluvatqaçqa, sorimaqçi bolğinim, blokçeyn tehnologiyasi än°äniviy bank sistemisiğa hovup tuğduruşi mümkinmu?
— Älvättä, hovup bar. Bu päqät banklar üçün, barliq ihtisadi bank sistemisiğa bağliq bolğan ayrim dšlätlär üçün hovupluq. Ändi addiy häliq üçün bu tehnologiya yahşi häm qolayliq. Sävävi, ular šzliriniŋ investitsiyalirini, mäbliğini, tiҗaritini šzi nazarät qilalaydu, heçbir täkşürüşlärsiz mäbläğni haliğan yerigä ävätäläydu. Һazir dšlätlär, banklar bu җäriyanni tohtitiş mümkin ämäs ekänligini yahşi çüşinivatidu. Tehnologiya hämmä sahalarğa kirivatidu, täräqqiy etivatidu. Banklarmu, dšlätlärmu buniŋğa maslişişqa intilivatidu. Bügünki taŋda ayrim dšlätlär šz kriptovalyutilirini çiqirişni qolğa elivatidu.
— Moşu yärdä kriptovalyuta häqqidä toluğiraq çüşänçä berip štsäŋlär?
— Kriptovalyuta mäbläğ piramidisi yaki virtual ahça ämäs. Bu — räqämlik ahça, tšläm vasitisi. Räqämlik ahça deginimiz matematikiliq algoritmlar arqiliq çiqirilğan sanlar vä häriplär toplimi. Kriptovalyutiniŋ hazir üç miŋdin oşuq türi bar. Ularniŋ arisida äŋ ammibap — bitkoin. Kiberhuҗumlarğa uçrimaydu, hakerliq huҗumlarni «pisäŋmu» qilmaydu. Deval'vatsiya çüşänçisi tamamän yoq. Siz bu ahçini qoluŋizda tutalmaysiz. Juqurida eytqinimdäk, bir sekund içidä duniyaniŋ härqandaq yerigä ävätäläysiz. Uni 2009-jili Satoşo Nakomoto tähällusluq matematik oylap tapqan. Şu jili däsläpki qetim yüz miŋ bitkoinğa ikki tal pitstsa setivelinğan ekän. U vaqitta bir bitkoinniŋ bahasi 0,4 tsent bolsa, hazir uniŋ bahasi 10 000 AQŞ dolliriğa yätti. Һeliqi ikki pitstsini satqan kişiniŋ bitkoininiŋ bahasi hazir 10 million dollarğa yätti degän sšz.
Kriptovalyutiniŋ yänä bir alahidiligi märkäzsizländürüş, yäni barliq operatsiyalärni bir märkäzdin başquruşni yoq qiliş. Mälumki, härqandaq dšlätniŋ milliy banki šz valyutisini çiqiripla qoymay, uni toluq nazarät qilidu. Emissiyasini kštirişi yaki tšvänlitişi, deval'vatsiya qilişi mümkin. Qiziq yeri, bu işlar ayrim şähs yaki topniŋ mänpiyiti üçün ämälgä aşuruluşi ehtimal. Demäk, kšpçilik uniŋğa heç täsir qilalmaydu. Kriptovalyutida bu bolmaydu. Juqurida eytqinimizdäk, hazir dšlätlärmu kriptovalyuta çiqirişni qolğa elivatidu. Amma bu yärdä bir märkäzdin nazarät qiliş bar. Blokçeyn tehnologiyasi moşundaq imkaniyätnimu beridu. Biraq kriptovalyuta duniyasidiki ekspertlar dšlät täripidin çiqirilğan kriptovalyutiğa toluq işinip kätmäydu. Dšlätlär üçün kriptovalyuta çiqirişniŋ yänä bir paydisi, ändi mämlikät näq ahçini çiqiriş, uni tarqitiş üçün mäbläğ häşlimäydu.
— Kriptovalyutiğa hazir Qazaqstanda nemä setivelişqa bolidu?
— Kriptovlyuta çüşänçisi Qazaqstanğa yeŋidin kirivatidu. Şuŋlaşqa tehi uni ammiviy räviştä kirgüzülüvatidu däp eytiş qiyin. Amma ayrim şirkätlär kriptovalyutiğa šz tovarlirini setivatidu. Şähsiy tiҗarätçilär almaşturuş punktlirini eçivatidu. Bu punktlarda kriptovalyutini näq ahçiğa häm äksiçä, näq ahçiğa kriptovalyuta setivelişqa bolidu. Almutida hazir kriptomatlarmu ornitilivatidu. Kriptomatni adättiki bankomat ohşaş paydilinişqa bolidu. Ändi duniyada bolsa, kriptovalyuta arqiliq aviabiletlarni, mehmanhana hizmätlirini, tamaqlarni, hätta bir piyalä kofeni tšläşkä bolidu. Bolupmu Yaponiyadä bu yahşi täräqqiy ätkän.
— Blokçeyn tehnologiyasi bilän tapavät tepişqa bolamdu?
— Bu küngä qädär blokçeyn tehnologiyasini hämmä sahalarda qolliniş mümkin bolmayvatidu. İstiqbalda boluşi ehtimal. Mäsilän, buhgalteriyadä qollinilsa, 90 payizğa ştatni qisqartişqa bolidu. Oşuq adämni işlitiş, ularğa häq tšläş keräk ämäs, tiҗarätçi üçün paydiliq. Һazir ammiviy ähbarat vasitiliridä bu tehnologiyani käŋ paydilinişqa başlidi. Avtomobil' sanaitidä kirgüzülüvatidu. Blokçeyn tehnologiyasini ayrimliri maliyä tranzaktsiyalärni nazarät qiliş üçün, yänä birliri hšҗҗätlärni tirkäş üçün paydilinidu. Mäsilän, meditsinida paydiliniş qolayliq. Bu vaqitta sizniŋ barliq ağriqliriŋiz, diagnozliriŋiz, davaliniş җäriyanliri toluği bilän tirkilidu. U ähbaratni härqandaq vaqitta alalaysiz, hätta çät ällardä jürgändimu şu mälumatlarni toluği bilän paydilinişqa bolidu. Juqurida eytqinimizdäk, qolayliq häm behätärlik aliy däriҗidä.
— Qazaqstanda bu yšniliştä qandaq işlar ämälgä aşuruluvatidu?
— Qazaqstan hškümiti bu tehnologiyagä munasivätlik iҗabiy kšzqaraşta. Elimizniŋ Tunҗa Prezidenti Qazaqstan hälqigä yolliğan Mäktüpliridä birnäççä qetim, zamanğa layiq täräqqiy etiş üçün yeŋi tehnologiyalärni, şuniŋ içidä blokçeyn tehnologiyasini käŋ җariy qilişniŋ muhimliğini täkitlidi. Amma milliy bank ayrim qorqunuş ilkidä riayä qilivatidu. Bu yärdä mäbläğni nazarät qiliş, qandaq seliq tšläş, kriptovalyutini qandaq qolliniş, bu җäriyanni qandaq rätläş, grajdanlarni mäkkarlardin qandaq himayä qiliş mäsililiri turidu. Uniŋdin taşqiri, mähsus qanunmu yoq. Biz Rossiyagä qaraymiz. Rossiya šz novitidä Ğärip älliriniŋ härikätlirini küzitip turuvatidu. Ğäripniŋ nurğun älliri blokçeyn tehnologiyasini käŋ paydilinişqa başlidi. Demäk, mähsus qanunlarni qobul qilivatidu. Dšlätlär bu tehnologiyagä iҗabiy kšzqaraşta.
— Ändi bevasitä šzäŋlarniŋ paaliyiti häqqidä eytip bärsäŋlar?
— Şähsän šzäm on jildin oşuq vaqit mäbläğ bazirida işläp kelivatimän. Fond birjisida, foreksta soda qildim. Kriptovalyuta baziri päyda bolğanda, yäni 2008 — 2009-jilliri män uniŋğa riayä qilmidim. Sävävi, duniya bazirida bahasi tšvän, qiziqiş az boldi. Mänmu, başqilar ohşaş, buni qandaqtu bir mäkkarliq däp oyliğan. 2013-jili bolsa, bu sahada šzgirişlär başlandi. Şu päyttimu biraz qorqunuşlar boldi. Sävävi, kriptovalyutini qoluŋda tutup kšrälmäysän, qäyärgä häşlişiŋni bilmäysän. 2016-jildin başlap kriptovalyutilarni setivelişqa kiriştim. Män İT-industuriyasidä ämälgä aşurulğan layihilärgä, yäni «Gugl», «Amazon» vä başqimu şularğa ohşaş çoŋ layihilärgä nahayiti qiziqattim. Blokçeyn sahasidimu şundaq layihini ämälgä aşuruş imkaniyätliri päyda boluşqa başlidi. Bazarni tählil qilişqa başlidim. Bu sahada layihini ämälgä aşuruş, investitsiyalärni җälip qiliş tez vä oŋay. Birnäççä minut içidä millionliğan investitsiyani җälip qiliş mümkinçiligi bar.
İlgiri investitsiyalärni җälip qiliş üçün vaqit, mäbläğ, tonuşturuş çarä-tädbirliri haҗät edi. İnvestorlar mäbliğini seliş üçün bankqa berişi, uni ävätişi, komissiya tšlişi haҗät edi. Uniŋdin taşqiri, u šz mäbliğini nazarät qilişimu qiyin bolğan. Blokçeyn tehnologiyasi vä kriptovalyutida undaq ämäs. Bu tehnologiyaniŋ mähsus vasitisi bar. Uni mutähässislär bilidu häm çüşinidu. Şu arqiliq başliniş vaqti bälgülinidu. Bir minut içidä yüz million investitsiya җälip qilduq. Bizniŋ mähsitimiz mäbläğ jiğiveliş ämäs, bälki ideyani ämälgä aşuruştur. İdeyamni kšptin beri billä işläp kelivatqan Rustämgä eyttim. Umu meni qollidi. Şuniŋdin keyin kriptovalyuta bazirini tätqiq qilduq. Tätqiqatlirimizda hazir kriptovalyuta ekspertliri, analitiklar, treyderliri, investorlar alaqä qilidiğan, pikir almaşturidiğan mäydanniŋ yoqluğini eniqliduq. Addiy sšz bilän eytqanda, kriptovalyutiniŋ iҗtimaiy tori yoq ekän. Başta biz päqät mutähässislär üçün iҗtimaiy tor täşkil qilişni haliduq. Oyumiz boyiçä kriptovalyuta ekspertliri, investorlar moşu torda täҗribisi bilän bšlüşüş, tätqiqatlarni jürgüzüş, billä tapavät tepiş imkaniyitini yaritiş edi. Bu platformini täyyarlaş päytidä bazar šzgirişkä başlidi, tehnologiyalär sür°ätlik täräqqiy ätti. Bizmu şu šzgirişlärgä maslişişqa tiriştuq. Şuniŋ nätiҗisidä bizniŋ ideyamiz alämşumul layihigä, yäni yeŋi ävlat tehnologiya asasidiki iҗtimaiy tor päyda boldi. Bu tor kriptovalyuta ekspertliri, uniŋğa qiziqquçilar, investorlar, tapavät tepişni haliğuçilar, yäni hämmä adämlär üçün tor boluşqa başlidi. Bu yärdä izahlarni yezişqa, videolarni ävätişkä, pikir eytişqa bolidu. Uniŋ asasiy alahidiligi, bu iҗtimaiy tor blokçeyn tehnologiyasi asasidiki tor, šziniŋ «täklimakan» degän kriptovalyutisi bar. Һazir şirkätni duniyağa tonuşturuş başlandi.
— Uni «Täklimakan» däp ataşqa nemä säväp boldi?
Rustäm Häyriev: — Һämmigä mälumki, Täklimakan tilsimati kšp hasiyätlik җay hesaplinidu. Täklimakan çšliniŋ siri eçilsa, insaniyät tarihi qaytidin yezilidu degän tähmin moҗut. Äҗdatlirimiz yaşiğan bu qutluq makanniŋ täbiiy bayliqliri mol. İnsanlar uniŋğimu ändi qol yätküzüvatidu. Demäk, uniŋ sirini eçiş üçün bilim vä küç-ğäyrät keräk. Bizniŋ layihiniŋ filosofiyasi, birinçi novättä, bilim, yeŋi tehnologiyalärniŋ insaniyät üçün yaritip berivatqan imkaniyätlirini toluq paydiliniş.
“Täklimakan” Singapurda tirkälgän, başquruş idarisi Almutida, investitsiyalik idarisi Dubayda.
Һazir elimizdä kriptovalyuta baziri sür°ätlik täräqqiy etivatidu deyiş qiyin. Biraq ilgiriläş bar. İҗtimaiy torlarda mähsus toplar moҗut. Kriptovalyutini räsmiy setiş, setivelişqa bolidu. Kriptomatlar işqa qoşuluvatidu. Moşu sahadiki mutähässislär Astana häliqara maliyä märkizidä tärğibat, çüşändürüş işlirini jürgüzüvatidu. Amma addiy häliq üçün mälumat az boluvatidu. Ötkändä rossiyalik şeriklirimiz hävärläşti. Uquşsaq, Almutidiki çoŋ ähbarat portali ulardin kriptovalyuta boyiçä ekspertliq pikir soriğan ekän. Rossiyaliklär ularğa bizniŋ alaqä telefonlirimizni beriptu. Demäk, šzimizdä ähbarat tarqitiş azliq qilivatqanliğini çüşänduq. Şuŋlaşqa hazir biz bu yšniliştä işlarni başliduq. Birnäççä qetim çoŋ aliy oquş orunlirida «Duniya vä Qazaqstan ihtisadiniŋ räqämlik transformatsiyasi» mavzusida lektsiyalär oquduq. Һärhil änҗumanlarni, tonuşturuş çarä-tädbirlirini, uçrişişlarni štküzüvatimiz. Sävävi, keläçäktä yeŋi tehnologiyalär hayatimizda muhim rol' oynaydu. Moşu yärdä käynidä qalsaq, täräqqiyatimiz tohtap qalidu.
— Bu yeŋiliqlarğa addiy häliq täyyarmu?
— Һäqiqätni eytqanda, addiy häliq täyyar ämäs. Bu җäriyan on jilğa sozuluşi ehtimal. Mäsilän, moşuniŋdin jigirmä — jigirmä bäş jil ilgiri bank kartoçkilirini çoŋ tiҗarätçilär, ämäldarlarla qollinatti. Addiy häliq än°äniviy näq ahça bilän häq tšlätti. Şu päytlärdä bank kartoçkilirini ammiviy räviştä kirgüzüş mümkin bolmidi. Sävävi, bankomatlar az, uniŋ komissiyaliri nurğun edi. Һazirçu? Biz bügünki hayatimizni bank kartoçkilirisiz kšz aldimizğa kältürälmäymiz. Һämmä närsigä kartoçka arqiliq hesaplişimiz. U adättiki närsigä aylandi. Kartoçkilarni ammiviy räviştä kirgüzüşkä jigirmä jildin oşuq vaqit kätkän bolsa, hazirqi tehnologiyalik täräqqiyat turğusidin qarisaq, kriptovalyutini ammiviy paydilinişqa on jildäk vaqit keräk boluşi mümkin. Şu turğidin qariğanda, bu sahağimu alahidä kšŋül bšlüş täläp qilinidu.
— Sšhbitiŋlarğa rähmät.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ