Grajdanlarniŋ tapavitini aşuruş – asasiy mähsät

0
766 ret oqıldı

Düşänbä küni Prezident Qasım-Jomart Toqaevniŋ qatnişişi bilän Һškümätniŋ käŋäytilgän mäҗlisi bolup štti. Bu Dšlät rähbiriniŋ yeŋi tärkiptiki Һškümätniŋ käŋäytilgän mäҗlisigä däsläpki qetim qatnişişi. Mäҗlistä ayrim märkiziy organlarniŋ işiğa Prezident täripidin tänqit eytildi, sšküşmu berildi.
Kün tärtividä birqatar muhim mäsililärni qozğiğan Dšlät rähbiri biyil birinçi yerim jilliqta iҗtimaiy-ihtisadiy täräqqiyat kšrsätküçliri boyiçä ilgiriläşniŋ bar ekänligini täkitlidi.
Prezidentniŋ mälumatliriçä, biyil yanvar'-iyun' aylirida ihtisadiy šsüm 4,1 payizni täşkil qilğan. Bu asasän quruluş – 11,1 payiz, soda – 7,5 payiz, transport – 5,3 payiz, yeza egiligi – 3,8 payiz vä sanaätniŋ 2,6 payiziğa bağliq bolsa, başqa sahalarniŋ täräqqiyatimu kšŋüldikidäk. İnflyatsiyaniŋ jilliq kšrsätküçi 5,4 payiz boldi. Asasiy kapitalğa selinğan investitsiyalärniŋ kšlämi 11,7 payizğa šsti. “Älvättä, täkitlängän ihtisadiy kšrsätküçlärniŋ barliği häliqniŋ turmuş tirikçiligigä iҗabiy täsir qilişi lazim. Һazir moşu yšniliştä atqurulğan işlarni muhakimä qilip, aldimizdiki planlarni eniqlaymiz. Asasiy mähsät – bar mümkinçiliklärni, iqtidarimizni toluq paydiliniş. Atalğan utuqlirimiz bilän çäklinip qalmasliğimiz keräk” , dedi Dšlät rähbiri.

30 trillion täŋgä investitsiya haҗät
Prem'er-ministr A.Maminniŋ eytişiçä, ihtisatniŋ turaqliq täräqqiyatini täminläş vä nätiҗidar işçi orunlirini quruş üçün asasiy mäsilä – investitsiyalärniŋ yeŋi dolqunini җälip qiliş. “Bizniŋ väzipimiz – här jili asasiy kapitalğa investitsiya kšlämini ottura hesap bilän 20 payizğa aşurup, uniŋ kšlämini 2025-jilğiçä içki umumiy mähsulatniŋ 30 payiziğiçä yätküzüş” däp A.Mamin, asasiy kapitalğa investitsiyalär 11,7 payizğa aşqanliğini, uniŋ içidä şähsiy investitsiyalär 13 payizğa šskänligini täkitlidi.
“Bevasitä çätällik investitsiyalärniŋ jilliq kšlämini hazirqi 24 milliard dollardin 2025-jilğiçä 34 milliardqa aşuruş keräk” däp täkitligän Һškümät rähbiri investitsiyalär җälip qiliş üçün qayta işläş sanaitiniŋ, otun-energetika kompleksiniŋ, transport vä logistikiniŋ, turizmniŋ istiqbali zor ekänligini qäyt qildi.
“İnvestitsiyalär җälip qiliş duniyaviy riqabätçilikniŋ küçiyişi şaraitida ämälgä aşuruvatqanliğini täkitläş lazim. Moşuniŋğa munasivätlik hškümät barliq dšlätlik qollap-quvätläş çarilirini paydilinip vä qolayliq investitsiyalik şarait yaritiş bilän investitsiyalär җälip qiliş boyiçä proaktiv işlarni jürgüzüşkä başlidi” dedi Prem'er-ministr.
Һškümät rähbiri biyil iş bilän täminläş çariliri, şuniŋ içidä “Bastau Biznes”, “Jas käsipker” programmiliri dairisidä qisqa muddätlik käspiy oqutuş arqiliq täminläş 4 hässigä aşidiğanliğini vä 300 miŋdin oşuq adämni šz içigä alidiğanliğini eytti. “Yeqin arida kiçik nesiyändiländürüşkä çiqimlar 19 miŋ adämni täminläş bilän 85 milliard täŋgigiçä kšpäytildi. Yeŋi biznes-ideyalärni ämälgä aşuruşqa grantlar kšlämi 37 miŋ adämni šz içigä alidiğan 18 milliard täŋgigiçä aşurulidu”, dedi Prem'er-ministr.

Nesiyäläş täläpliri yenikläştürülmäktä
Eniq ihtisatni täräqqiy ätküzüştä maliyä sektorini rolini küçäytiş işliri bilän ahça-nesiyä säyasiti dairisidä qolğa elinivatqan çarilär toğriliq Milliy bank räisi Erbolat Dosaev doklad oqudi. Baş bankirniŋ eytişiçä, 2019-jili birinçi yerim jilliqniŋ nätiҗiliri boyiçä inflyatsiya moşu jildiki 4-6 payiz aldin-ala tähmin qilinğan dälizdä saqlinip, jilliq kšrsätküçi 5,4 payiz kšlämidä qeliplaşti.
“Milliy bank ihtisatni qolyetimlik nesiyä resursliri bilän täminläş boyiçä Dšlät rähbiriniŋ tapşurmilirini ämälgä aşuruş üçün çarilär qobul qilivatidu. Moşu jilniŋ birinçi çarigidä nesiyä portfeli banklarniŋ işlimäydiğan qärizlärni 624 milliard täŋgä summiğa 12,5 trillion täŋgigiçä hesaptin çiqiriş nätiҗisidä tšvänligändin keyin, aprel'-mayda nesiyälik paaliyätçanliqniŋ äsligä kelişi bayqaldi” däp täkitligän baş bankir bank sektoriniŋ umumiy nesiyä portfeliniŋ moşu jildiki aprel'-mayda 2,2 payizğa šsüp, 12,8 trillion täŋgigä yätkänligini eytti.
“Ahça-nesiyä täläpliri yenikläştürülmäktä. Tiҗarät üçün täŋgä bilän nesiyälär mšlçäri 2018-jili maydiki 12,5 payiz bilän selişturğanda 11,9 payizğa tšvänlidi. Fond bazisini yahşilaş üçün ahaliniŋ depozitliri boyiçä äŋ juquri mšlçär vaqti vä jiğilğan mäbläğlärniŋ paydisiğa 12,5 vä 13,5 payizğiçä šsti. Çätäl valyutisidiki depozitlarni täŋgidiki depozitlarğa almaşturuş davamlaşmaqta”, dedi E.Dosaev.
Milliy bank räisi häliqni qolyetimlik turuşluq šy bilän täminläş Elbasıniŋ Bäş iҗtimaiy täşäbbusiniŋ muhim yšniliş ekänligini täkitlidi. “7-20-25” programmisi boyiçä 7936 ailä 92 milliard täŋgigä qäriz aldi. “Moşu jili mayda programma täläplirini yahşilaş üçün qäriz alğuçilarğa šy bahasidin 20 payizdin oşuq däsläpki selim seliş hoquqi berildi. Bu här ayda tšläydiğan tšläm mšlçärini azaytişqa vä şu arqiliq kirimi tšvän grajdanlarni җälip qilişqa imkaniyät beridu. Banklarğa täläplärni tšvänlitiş hesaviğa qatnaşquçi banklar sani kšpäydi. Prezident Qasım-Jomart Toqaevniŋ “Qazaqstan Җumhuriyiti grajdanlarniŋ qärizlirini azaytiş çariliri toğriliq” Pärmanini ämälgä aşuruş üçün Milliy bank kapalätsiz istimal nesiyälär boyiçä җärimanlar vä šsüm payizlirini hesaptin çiqiriş mehanizmini bäkitti” dedi E.Dosaev.
Moşuniŋğa munasivätlik Dšlät rähbiri Qasım-Jomart Toqaev Milliy bank räisidin grajdanlarniŋ qärizlirini azaytiş toğriliq Pärmanniŋ qandaq orunlinivatqanliği häqqidä soridi.
“Dšlät täŋdişi yoq iҗtimaiy qollap-quvätläş çarilirini qobul qildi. Sävävi, istimal nesiyälirigä munasivätlik päyda bolğan mäsililärni därhal yeşiş haҗät boldi. Monu närsini yänä täkrarlaymän: Milliy bank ävätilgän kamçiliqlarni näzärdä tutuşi lazim. Һär qandaq ähvalğa süpätlik tählil jürgüzüp, tähmin täyyarlinişi şärt. Saylam aldidiki programmini ämälgä aşuruş mähsitidä bankliq ämäs täşkilatlarni Milliy bankniŋ nazarät sistemisiğa kirgüzüşni tapşurdum. Moşuniŋğa munasivätlik qandaq çarilär qobul qilinivatidu?” däp soridi Prezident.
Milliy bank rähbiri moşu jili 30-iyul'ğiçä banklar bilän mikromaliyä täşkilatliri hesaplanğan җärimanlar boyiçä qärizlär käçürilidiğanliğini täkitläp: “Biyil iyul'da maliyä bazirini rätläş vä täräqqiy ätküzüş funktsiyalirini Milliy banktin 2020-jil 1-yanvar'din başlap ayrim dšlätlik organğa beriş toğriliq qanunğa qol qoyuldi. Jilniŋ ahiriğiçä Milliy bank barliq haҗät normativ-hoquq bazisini qobul qiliş işlirini ayaqlaşturidu”, dedi.

Biyil 13 million kvadrat metr šy selinidu
İndustriya vä infraqurulumluq täräqqiyat ministri Roman Sklyar biyil җumhuriyät boyiçä 13 million kvadrat metr turuşluq šy selinidiğanliğini eytti. 2017-jili 11,1 million kvadrat metr yaki 100,8 miŋ turuşluq šy, 2018-jili 12,5 million kvadrat metr yaki 113 miŋ pätir, 2019-jilniŋ 6 eyida 5,7 million kvadrat metr yaki 48925 turuşluq šy selinğan. “Biyil altä ayda turuşluq šy quruluşiğa 605,7 milliard täŋgä investitsiya җälip qilindi, bu 2018-jildiki kšrsätküçtin 15,5 payizğa juquri. Dšlät mäbliğigä qoşumçä 7,4 milliard täŋgä şähsiy investitsiyalär җälip qilindi. Jil ahiriğiçä barliği 118 miŋ turuşluq šy selişni planlavatimiz, uniŋ içidä 48925 turuşluq šy paydilinişqa berildi. Turuşluq šy quruluş bankiniŋ salğuçiliriniŋ sani 1,3 million adämgä yätti” , dedi D.Sklyar.
Ministrniŋ mälumatliriçä, turuşluq šyni paydilinişqa beriş boyiçä Türkstan, Qizilorda, Almuta vä Qostanay vilayätliri birinçi orunda ekän. Turuşluq šyni šz vaqtida paydilinişqa beriş üçün quruluş mäydanlirini haҗät injenerliq kommunikatsiyalär bilän täminläşkä 81,7 milliard täŋgä qaraşturuluvatidu.
Nur Otan partiyasiniŋ XVIII qurultiyida berilgän Elbasıniŋ tapşurmisi boyiçä kšp baliliq aililär üçün turuşluq šy seliş vä setip eliş qaraşturulğan. Yättä jil içidä 40 miŋ ailä turuşluq šy bilän täminlinidu. Biyil may eyidin başlap 1610 kšp baliliq ailigä turuşluq šy berildi. Uniŋ içidä Maŋğistav (9 pätir), Aqtšbä (22 pätir) vilayätliri bilän Nur-Sultan şähiriniŋ (24 pätir) hakimiyätliri bilän barliği 55 pätir berildi.
“Dšlät rähbiriniŋ tapşurmisi boyiçä, Nur-Sultan, Almuta vä Çimkänt şähärliridä işläydiğan yaşlarğa iҗarigä berilidiğan turuşluq šy selişqa vä setip elişqa bšlüngän mäbläğ kšpäytildi. Üç jil içidä 3 miŋ iҗarigä berilidiğan pätir berilidu. Nur-Sultan, Almuta şähärliridä 1050 pätir vä Çimkänttä 900 pätir beriş mähsät qilinğan. Üç jil davamida här jili kšpbaliliq, toluq ämäs aililär bilän naka baliliri bar aililär üçün jiliğa ikki payiz bilän altä miŋ yenikläştürülgän qäriz berilidiğan boldi” dedi ministr.
Şundaqla 2019-jilniŋ ahiriğiçä “Nurlı jer” dšlät programmisi yeŋi redaktsiyadä qobul qilinidiğanliğini täkitlidi. Uniŋğa turuşluq šylärni issiq bilän, su bilän täminläş vä su burğilaş, kommunalliq sektorni yeŋilaş vä šylärni җšndäş mäsililiri kirgüzülidiğan bolidu.
“Prezident tapşurmisini orunlaş ministrlikniŋ alahidä nazaritidä. İndustriyalik vä infraqurulumluq säyasätni ämälgä aşuruş qazaqstanliqlarniŋ hayat süpitini buniŋdin keyinmu yahşilaşqa vä paravänligini aşuruşqa qaritilidiğan bolidu”, däp sšzini yäkünlidi R.Sklyar.

5,2 million qazaqstanliqniŋ turmuşi yahşilandi
Biyil häliqni iҗtimaiy ğämsizländürüş üçün 3,4 trillion täŋgä bšlündi. Bu җumhuriyätlik byudjetniŋ 27 payizi, mäbläğ dšlät täripidin kšrsitilidiğan 39 türlük iҗtimaiy yardämgä häşlinidu.
Ämgäk vä häliqni iҗtimaiy himayä qiliş ministri Berdibek Saparbaevniŋ eytişiçä, biyil äŋ tšvän maaşniŋ šsüşi tüpäyli 1,3 million grajdanniŋ maaşi šsti, 230 miŋ şähsiy şirkätlärdä maaşniŋ šsüşigä munasivätlik yänä 1,1 million grajdanniŋ maaşi šskän. Uniŋdin taşqiri byudjet hadimliriniŋ maaşi kšpiyip, nätiҗidä jil beşidin buyan 5,2 million qazaqstanliqniŋ turmuşi yahşilandi. Ötkän jildin başlap pensiyani bevasitä ämgäk stajiğa bağliq hesaplaşniŋ nätiҗisidä elimizda 2,1 million pensioneri bolğan bolsa, ularniŋ ottura hesap bilän pensiyaliri 80 payizğa kšpäygän. Şuniŋ bilän billä hazir Qazaqstan boyiçä işlävatqan grajdanlarniŋ 70 payizi pensiya selimini tšlävatidu.
Moşuniŋğa munasivätlik Prezident hazir “Eŋbek” programmisini ämälgä aşuruş mehanizminiŋ nätiҗidar ämäs ekänligini, 2018-jili işsizlar saniniŋ 443,6 miŋ adämgä kšpäygänligini, 2017-jili ularniŋ saniniŋ 442,3 miŋğa yätkänligini täkitläp, “Eŋbek” programmisiniŋ işsizlar sanini azaytmay, päqät hazirqi kšrsätküçni saqlap oltarğanliğini eytti. Şundaqla Dšlät rähbiri “Eŋbek” vä “Serpin” programmilirini ämälgä aşuruşta qandaq mäsililär turğanliğini, uniŋ nätiҗidarliğini aşuruş üçün qandaq işlar ämälgä aşuruluvatqanliğini soridi.
Öz novitidä B.Saparbaev “Eŋbek” programmisi dairisidä 1,5 million adäm iş bilän täminlängänligini eytti. “Uni ämälgä aşuruş yäkünliri boyiçä bir million iş orni eçildi, uniŋ 800 miŋi – turaqliq iş orunliri. Moşuni saqlap qeliş mähsitidä programmini 2025-jilğiçä täyyarliduq. Tähminän 350 miŋ iş ornini här jili eçişimiz keräk. Moşundaq qilip, işsizliq däriҗisini 4,8 payizdin 4,5 payizğa tšvänlitimiz” dedi ministr.

Mäsililär därhal häl qilinişi keräk
Dšlät rähbiri Qasım-Jomart Toqaev äŋ muhim mäsililärniŋ biri – Arıs şähiridiki härbiy qoymida bolğan partlaşniŋ aqivätlirini tüp-asasidin yoq qiliş haҗätligini täkitlidi. “Meniŋ tapşurmam boyiçä Һškümät haҗät mäbläğni bšldi. Ägär häl qilinidiğan mäsililär bolsa, ularni därhal qiliş keräk. Vaqtimiz nahayiti az” däp täkitligän Prezident umumän Arıs şähiridä işlarniŋ aktiv jürgüzülüvatqanliğini, keläçäktimu moşundaq davamlaşturuşniŋ haҗätligini qäyt qildi.
Şuniŋ bilän billä Dšlät rähbiri elimiz grajdanliriniŋ, dšlät organliriniŋ, hškümätlik ämäs täşkilatlarniŋ, regionlarniŋ, vätänlik tiҗarät bilän birqatar çätällik investorlarniŋ zärdap çäkkänlärgä maddiy vä mäniviy yardäm bärgänligini täkitlidi.
“Bu – hälqimizniŋ birliginiŋ ipadisi vä šmlügimizniŋ kšrünüşi. Һämmiŋlarğa minnätdarliq izhar qilimän. Bügünki taŋda Arıstiki ähval turaqliq. Şähärdiki turuşluq šylärni äsligä kältürüş işliri oydikidäk jürgüzülüvatidu. Häliqqä maddiy yardäm kšrsitildi. Biz Arıs bilän billä, şähärni җäzmän äsligä kältürimiz”, dedi Prezident Prem'er-ministr vä hakimlarğa moşu mäsilini qattiq nazarättä tutuşqa tapşurup, Mudapiä ministrligigä härbiy qoymini kšçiriş işlirini uzaqqa sozmay, qisqa muddät içidä ayaqlaşturuşniŋ muhimliğini eytti. “İşlarniŋ jürgüzülüvatqanliğini kšrüvatimän. Biraq biz hazir sistemiliq kamçiliqlar bilän vä härbiy mähkimilärniŋ nazaritiniŋ aҗizliği bilän kürişivatimiz. Dšlät rähbiri vä Aliy baş qomandan süpitidä ministrlik işiğa qanaätlänmäydiğanliğimni bildürimän vä Mudapiä ministriğa qattiq sšküş elan qilimän. Vaqiä yüz bäärgän җayda hazir mähsus tärgäv komissiyasi işlävatidu. Uniŋ işiniŋ yäkünliri boyiçä Prezident mämuriyitigä vä bähätärlik keŋişigä gunahkarlarni җazalaş boyiçä tävsiyä täklip qilinişi keräk. Şuniŋ bilän billä Mudapiä ministrigä moşundaq başqimu ob°ektlarni täkşürüşni tapşurimän. Täkşürüş nätiҗiliri boyiçä mälumatlarni 20-avgustqiçä täyyarlaş keräk. Bu vaqiä pävquladdä ähvallarni tohtitiş işlirini planlaş vä uyuşturuşta täyyarliğimizniŋ tšvänligini kšrsätti. Moşu vaqiädin yäkünlär çiqirip, ändi qaytilanmasliğini nazarät qiliş keräk. Arıstiki partlaşniŋ zärdaplirini yoq qiliş işliri bevasitä meniŋ nazaritimdä bolidu” dedi Dšlät rähbiri.

Regionlarniŋ ihtisadiy ärkinligi aşidu
Dšlät rähbiri şuniŋ bilän billä keläçäktä kiçik vä ottura tiҗarätniŋ korporativliq kirim seliğini yärlik byudjetqa tšläşkä qanunluq asaslarni qeliplaşturuşniŋ keräkligini eytti. Yärlik byudjetni planlaşta regionlarniŋ ihtisadiy ärkinliklirini aşuruşniŋ muhimliği täkitländi. Moşu arqiliq hakimlar šz regionlirida ammiviy tiҗarätçilikni täräqqiy ätküzüşkä qoşumçä räğbätländürülidu. Moşuniŋğa munasivätlik Dšlät rähbiri Türkstan vilayitiniŋ hakimi Ömürzaq Şškeevtin regionniŋ täräqqiyati vä Türkstan şähiridiki quruluş җäriyani vä häl qilinmayvatqan mäsililär häqqidä soridi.
“Türkstan vilayitiniŋ regionluq umumiy mähsulatiniŋ šsümi bultuqi altä ay bilän selişturğanda 4,8 payizğa šsti. Sanaät 5,1 payizğa šssä, uniŋ içidä qayta işläş sanaiti 4,7 payizğa aşti. Tiҗarätçilikkä kelidiğan bolsaq, hazir regionda 138 miŋ kiçik vä ottura tiҗarät sub°ektliri işlävatidu. Bu Almuta şähiridin keyinki ikkinçi orun. İhtisadiy paaliyätçan ahaliniŋ 25 payizdin oşuği moşu kiçik vä ottura tiҗarättä ämgäk qilivatidu. Bu sektorda mähsulat çiqiriş štkän jil bilän selişturğanda 29,8 payizğa aşti. Biyilqi jilniŋ däsläpki altä eyida asasiy kapitalğa җälip qilinğan investitsiya 39 payizğa kšpäydi. Buniŋğa birinçi novättä Türkstan şähiridiki quruluş işliri täsir qilivatidu”, dedi vilayät hakimi.
Moşuniŋğa munasivätlik Dšlät rähbiri vilayät märkiziniŋ šsüşi vä güllinişi umumän regionniŋ täräqqiyatiğa yeŋi iş orunlirini eçişqa ihtisatniŋ yeŋi sahalirini täräqqiy ätküzüşkä täsir qilidiğanliğini eytti. “Umumän vilayät hälqiniŋ turmuş süpitini aşuruş haҗät. Hasiyätlik şähärniŋ täräqqiyatiğa Elbası Nursultan Nazarbaev alahidä kšŋül bšlidu. Şähärniŋ yaşirip, yeŋilinişi – bizniŋ mäniviy yeŋilinişimizniŋ birdin-bir kšrünüşi. Şuŋlaşqa bu iş Һškümätniŋ äŋ muhim väzipiliridin boluşi keräk” dedi Prezident.
Öz novitidä Qarağanda vilayitiniŋ hakimi Erlan Qoşanov regionda tiҗarätçilikniŋ yahşi täräqqiy etivatqanliğini täkitläp, bügünki taŋda härbir üçinçi qarağandiliqniŋ kiçik vä ottura tiҗarät sub°ektlirida işlävatqanliğini eytti. Vilayät hakimi “Şahterlar şähiri” däp atilip kätkän Qarağandiniŋ tiҗarätçilär şähirigä aylanğanliğini qäyt qildi. Vilayät hakiminiŋ eytişiçä, regiondiki muhim mäsililärniŋ qatarida ekologiya bilän iş bärgüçilär vä hadimlar arisidiki munasivätlär birinçi novättä turidu. İş bärgüçi vä işçilar arisidiki kelişmäslik mäsilisiniŋ Atırav vilayitidä bar ekänligini eytip, Dšlät rähbiri Atırav vilayitiniŋ hakimi Nurlan Noğaevqa mäsilini qät°iy nazarät qilip, ämgäk şärtnamiliriniŋ adil yezilişini nazarät qilişni tapşurdi. “Yüz bärgän vaqiä hämmimizgä savaq boluşi keräk, buniŋğa qayta yol bärmäslik haҗät. Bu barliq regionlarğa, şundaqla märkiziy dšlät organliriğa, şuniŋ içidä Ämgäk vä ahalini iҗtimaiy himayä qiliş, Energetika, industriya vä infraqurulumluq täräqqiyat ministrliklirigä, “Samruq – Qazına milliy paravänlik fondiğa” munasivätlik” dedi Dšlät rähbiri.
Ätrap muhitni himayä qiliş mäsilisi toğriliq Dšlät rähbiri yeŋidin Ekologiya, geologiya vä täbiiy resurslar ministrliginiŋ qurulğanliğini eytip, ätrap muhitni himayä qiliş mäsilisidä kompaniyalär täbiätni paskinilaşturğandin keyin җäriman tšläpla qalmay, kältürülgän ziyanni yoq qilişqa qatnişişiniŋ haҗätligini eytti. Şuniŋ bilän billä Prezident Qarağanda vilayiti boyiçä issitiş mävsümigä täyyarliq işliriniŋ ketip berişini qattiq nazarät qilişni tapşurup, issitiş sistemiliriniŋ agahlanduruş kšrsätküçi Temirtav şähiridä 62 payiz, Şahtinsk şähiridä 65 payiz, Abay şähiridä 75 payizni täşkil qilidiğanliğini eytti.

Asasiy täläp – häliqniŋ paravänligini yahşilaş
Käŋäytilgän jiğinniŋ kün tärtividiki dokladlar tiŋşalğandin keyin Dšlät rähbiri jiğinniŋ yäkünini çiqardi.
– Aldimizda çoŋ väzipilär turidu. Bu, birinçi novättä, elimizniŋ täräqqiyat kšrsätküçlirigä munasivätlik. Asasiy väzipä – moşu sür°ätni tehimu küçäytiş. Umumän birinçi yerim jilliqta elimizdiki ihtisadiy šsüm bar. İnflyatsiya däriҗisi turaqliq. Sanaät, agrosektor sahaliri täräqqiy etivatidu. Elimizdä җälip qilinğan investitsiya kšlämi aşmaqta. Häliqni oylanduruvatqan muhim iҗtimaiy mäsililär boyiçä eniq çarilär qobul qilindi. Grajdanlarniŋ tapavitini aşuruş – bizniŋ mähsitimiz. Bizniŋ işimizniŋ äŋ ähmiyätlik kšrsätküçi – häliqniŋ kirimi 6,3 payizğa šsti. Biraq “bariğa şükri” däp oltirişqa bolmaydu”, – dedi Dšlät rähbiri.
Käŋäytilgän mäҗlistä Prezident täkitligän birinçi mäsilä – dšlätni industriyaläştürüş. İndustriyaläştürüş jilliri 1250 yeŋi sanaät orni işqa qoşuldi. 120 miŋdin oşuq adäm iş orni bilän täminländi. Programma qayta işläş sektoriniŋ ülüşini saqlap qelişqa, ihtisatta ilgiri Qazaqstanda bolmiğan yeŋi sanaät orunlirini quruşqa täsir qildi.
– Şuniŋğa qarimay, qeliplaşqan ähval ançä hoşal qilmaydu. Qazaqstan sahaliriniŋ taşqi vä içki riqabätçilikkä qabil boluş däriҗisi tšvän. İhtisadiy җiddiyliqniŋ duniyaviy indeksida 2017-jili Qazaqstan 133 dšlätniŋ içidä päqät 81-orunni egilidi. Şuŋlaşqa päqät ülüşini aşurup qoymayla, çiqirivatqan vä eksportqa çiqidiğan tovarlar sevitini toluqturuş muhim, – däp täkitlidi Prezident.
Şuniŋ bilän billä vätänlik eksportniŋ qurulumi šzgärmidi. Ularniŋ 70 payizi qayta işläş sanaitigä täälluq. Uniŋdin taşqiri eksportniŋ 14 payizila qayta işläş sahasiniŋ änçisidä. Biyil Elbasıniŋ tapşurmisi bilän vätänlik eksportliğuçilarni qollap-quvätläş üçün 500 milliard täŋgä bšlündi. Һazir ularniŋ päqät 70 milliard täŋgisila sahani qollaşqa häşländi.
Prezidentniŋ täkitlişiçä, “Addiy närsilär ihtisadiniŋ” istiqbalidin paydiliniş keräk. Һazir җihaz, ozuq-tülük, toquma, quruluş sahaliriniŋ imkaniyätliri toluq eçilmidi.
Şuniŋ bilän billä sistemiliq mäsililärni eniqlaş üçün moşu kämgiçä bolğan industriyaländürüş programmilirini ob°ektiv tählil qiliş haҗät.
– Äŋ asasiy mäsililärniŋ biri – haҗät däriҗidä mäbläğ bilän täminläşniŋ yetişmäsligi tüpäyli päyda bolidiğan här hildiki qiyinçiliqlar. Mäsilän, 2018-jilğa beğişlanğan industriyaländürüş programmisi bari-yoqi 35 payizğila mäbläğ bilän täminlängän. Mäbläğ bilän täminläş yoq bolsa, bizniŋ strategiyalik mähsätlirimizmu keyingä qaliveridu. Bu yärdä planlaşniŋ tšvän däriҗisi bar. Mäbläğ bilän täminläş bolmisa, planlaşniŋ haҗiti nemä? Bu päqät izgü niyätni programmisi bolup qalidu. Layihilär, programmilar haҗät däriҗidä mäbläğ bilän täminlinidiğan bolup planlinişi keräk, – dedi Dšlät rähbiri.

Yeza egiligigä sür°ät keräk
Prezident šz sšzidä Elbası yeza egiligidiki ämgäk mähsuldarliği bilän eksport kšlämini 2,5 hässigä aşuruşni tapşurğanliğini eytti. Bu sahaniŋ investorlar üçün җälipkarliğiniŋ tšvänligi heçkim üçün sir ämäs. Yeza egiligigä bevasitä çätällik investitsiyaniŋ päqät bir payizi, ändi asasiy kapitalğa selinğan investitsiya kšläminiŋ 3,2 payizila täälluq.
– Bizgä aldimizdiki bäş jilda yeza egiligidä sür°ät keräk. Moşuniŋğa munasivätlik asasiy täräqqiyat yšnilişlirini vä härikätlärniŋ eniq käştisini eniqlaş lazim. İnvestitsiya җälip qiliş işlirini nätiҗidar jürgüzüşimiz keräk. Һškümätkä “Qazaqİnvest” aktsionerliq җämiyiti bilän birlişip aldiki üç jilda çoŋ, tonulğan korporatsiyalärni җälip qilişni tapşurimän, moşundaq kompaniyalärniŋ kšpäygänligi biz üçün yahşi, – dedi Dšlät rähbiri.
Moşuniŋğa munasivätlik Prezident yeza egiligi ämgäkçiliriniŋ dšlät täripidin qollaş täläpliriniŋ tez šzgirişigä munasivätlik äriziliriniŋ orunluq ekänligini täkitlidi. Öz novitidä moşundaq šzgirişlär durus innovatsiyalik qarar qobul qilişta qiyinçiliqlarni päyda qilip, agrobiznesniŋ җälipkarliği bilän abroy-inavitini tšvänlitidu, tiҗarätçilärniŋ ätiki küngä degän işänçisini yoqitidu. Äŋ muhimi, Qazaqstanniŋ agrarliq dšlät ekänligini ästin çiqarmasliğimiz lazim.
Moşuniŋğa munasivätlik Dšlät rähbiri Һškümätkä yeza egiligi säyasitidä qisqa vä ottura muddätlik ävzälliklärni eniqlap, ularniŋ asasida qollap-quvätläş mehanizmlirini turaqlanduruşni tapşurdi. Çünki ävzälliklär eniqlanmay turup, – iş alğa basmaydu.
– Yeza egiligi kšp almişip turğan rähbärlikniŋ arilirida uyğunluq, işlirida varisliq yoq, yalğuz saha. Biz moşu vaqitqiçä qançä programmilarni qobul qilip, qançä vädilärni tiŋşiduq! Һär bir ministr şu qobul qilinğan programmisiniŋ durus ekänligini dälilläp baqti. Һazir qolumizda nemä bar, quruq vädilärmu? – däp täkitligän Dšlät rähbiri gerbitsidlar bilän uruq fondini yeŋilaşqa, yeza egiligi tehnikisi parkini yeŋilaşqa, agrotehnologiyalär bilän sortni yeŋilaşqa bšlünidiğan subsidiyalärniŋ nätiҗidarliğiğa guman tuğdurdi.
– Agrosanaät kompleksi mähsulatliri eksportiniŋ istiqbali juquri. Eksportni qollaşqa qaraşturulğan 500 milliard täŋginiŋ 100 milliard täŋgisi yeza egiligi eksportiğa beğişlanğan. Bultu yeza egiligi qayta işligän mähsulatliriniŋ eksport kšrsätküçiniŋ päqät 37 payizğa orunlandi, – dedi Dšlät rähbiri.
Qasım-Jomart Toqaev Һškümätkä eksportluq toşuşqa täälluq mäbläğniŋ šz vaqtida bšlünüp, qollap-quvätläşniŋ tohtalsiz boluşini jüklidi.
Şuniŋ bilän billä yärni nätiҗidar paydilinişniŋ muhimliğini täkitläp, Yeza egiligi ministrligi jürgüzgän inventarizatsiya vaqtida yeza egiligi yärliriniŋ 16,5 million gektariniŋ paydilinilmayvatqanliğiğa diqqät bšldi.
Moşuniŋğa munasivätlik Qasım-Jomart Toqaev Һškümätkä barliq yeza egiligi yärliriniŋ auditini jürgüzüp, yär kadastri ähbaratliq sistemisini räqämläştürüşni tapşurdi. Çünki bu mäsilidä aşkariliq bolmisa yeziniŋ täräqqiy etişi ikki tayin. Şu säväptin Prezident bu käŋ dairilik mäsilini rätkä kältürüşni kelär jilniŋ ahiriğiçä ayaqlaşturuşni tapşurdi.
– Yeza egiligi yärlirini nätiҗidar paydiliniş – normativliq vä täҗribilik turğida nazarät qilinişi lazim. Yär şu yärdä işläydiğanlarğa täälluq boluşi keräk. Һškümät, şuniŋ içidä Yeza egiligi ministrligi yärni nätiҗidar paydiliniş boyiçä monitoring jürgüzüşkä kirşti. Bu işni ahiriğiçä yätküzüş keräk. Ändi 2021-jili Yär kodeksiniŋ ayrim normiliridiki moratoriy mudditiniŋ ayaqlişişiğa munasivätlik yäni yeza egiligi yärlirini setişqa häm iҗarigä berişkä selinğan män°iy qilinişlar tügigändin keyin bu mäsilä boyiçä eniq bir qarar qobul qilişimiz lazim. Bu mäsilidä Parlament deputatliri, säyasiy partiyalär bilän җämiyät väkilliri šz pikirlirini eytidu däp oylaymän. Ändi çätälliklärgä kelidiğan bolsaq, yär ularğa setilmaydu, – dedi Dšlät rähbiri.
Qasım-Jomart Toqaev su bilän täminläş vä su jürgüzüş sahaliriğimu kšŋül bšlüp, Һškümätniŋ su egiligi qurulmiliriniŋ eniq hesavini bilmäydiğanliğini tänqit qildi. Şuŋlaşqa Һškümätkä jil ahiriğiçä su resursliriniŋ toluq hesavini çiqirip, hakimlar bilän birlişip qurulumlarni äsligä kältürüp, yeŋidin suğirilidiğan yärlärni eniqlap, kšlämini kšpäytişni tapşurdi.

Tiҗarätkä tosalğu bolğanlar qattiq җazalinidu
Dšlät rähbiri yänä bir muhim yšniliş süpitidä tiҗarätni qollaşqa ähmiyät bärdi. Bu mäsilidä yeqinda milliy investorlar keŋişidä muhakimä qilinğan. Qasım-Jomart Toqaev moşuniŋğa munasivätlik vätänlik tiҗarätni toluq qollap-quvätläydiğanliğini eytip, asassiz täkşüräşlär bilän tosalğu bolidiğan, reyderliq bilän şuğullinidiğanlarni qattiq җazalaş keräkligini täkitlidi. Şuniŋ bilän billä tiҗarätkä tosalğu bolidiğan dšlät organliri bilän ularniŋ rähbärlirini җavapqa tartişniŋ vaqti kälgänligini eytti.
Dšlät rähbiri dšlät-şähsiy hämkarliq sahasiğa munasivätlik pikrinimu bildürdi.
– Dšlät şähsiy hämkarliği sahasiniŋ istiqbali zor. Moşuniŋğa qarimastin, dšlät-şähsiy hämkarliq layihiliriniŋ 90 payizida dšlät šzigä mäҗburiyätlärni alğan. Uniŋdin taşqiri barliq mäҗburiyätlärniŋ 30 payizi boyiçä mäbläğ yeqin ariliqta tšlinişi haҗät. Mana şundaq qilip, dšlät-şähsiy hämkarliq ideyasi nätiҗidarliğini yoqatti, däp täkitligän Dšlät rähbiri şähsiy şerikliri täripidin bälgülük bir layihilär boyiçä mäҗburiyätlär mudditiniŋ saqlanmasliği vä işlarniŋ süpitigä munasivätlik ärizilärniŋ päyda bolğanliğini eytti. Mäsilän, moşundaq ähval Maŋğıstav vilayitidä bolğan.
Qasım-Jomart Toqaev kün tärtividiki muhim mäsilä süpitidä qolayliq makroihtisat muhitni qeliplaşturuş işiğa diqqät bšldi. Bu – ihtisadiy säyasätniŋ asasiy bir qismi.
Prezident bank sektoriniŋ ihtisatniŋ täräqqiyatidiki yšnilişiniŋ tšvän boluşiğa tohtaldi. Bu yärdä Milliy bank ähvali nazarätkä elinip, bank sektorini islahatlaşni diqqättä tutuşi lazim. Şuniŋ bilän billä häliq bilän tiҗarät täripidin baha säyasitigä transparentliq vä işänçä qeliplaşturuşni qolğa elişniŋ muhimliği täkitländi.
Käŋäytilgän mäҗlistä Prezident byudjet mäbliğini nätiҗidar paydilinişniŋ ähmiyitigä tohtaldi. Bu saha hazirçä ahaliniŋ eniq ehtiyaҗini qanaätländürmäyvatqanliğini tänqit qildi.
Һazir byudjetliq programmilarni ammiviy räviştä qayta quruşni eytmiğanniŋ šzidä imidjliq layihilärdin baş tartiş – keläçäkkä täälluq bolup qalidu.
– Layihiläş süpitiniŋ mäsilisi misalida Nur-Sultan şähiridiki yenik rel'sliq transport layihisini sšzümizgä dälil süpitidä eytişqa bolidu. Häliqqä qolayliq häm paydiliq transport türini tallaşniŋ orniğa qimmät vä paydisi az layihä tallanğan. Bu yärdä mutähässislärniŋ, bemarlarniŋ vä umumän җämiyätniŋ pikirliri diqqät näzäridin sirt qalğan. Һakimiyätniŋ mälumatliri boyiçä, layihilängän yoluvçilar eqimi tävlügigä 146 miŋ adämgä yetidu. Һazirqi vaqitta moşuniŋğa ohşaş aeroporttin yeŋi vokzalğiçä bolğan yšniliştiki yoluvçilar eqimi bari-yoqi 2000 adämgä aranla yetidu. Şu vaqitta yoluvçilar eqimini qandaqlarçä 70 hässigä kštärmäkçi? Bu layihä dayim subsidiya täläp qilğinidin taşqiri dšlätniŋ zimmisigä eğir jük bolup qeliş hovupi bar. Şuŋlaşqa Һškümätkä Nur-Sultan şähiri hakimiyiti bilän birliktä eniq täkliplärni berip, mäsiligä çekit qoyuşni tapşurimän, – dedi Qasım-Jomart Toqaev.
Prezidentniŋ eytişiçä, häşlängän çiqimlar vä häliqara väzipilär hesapqa elinğanliqtin bu layihä tohtitilmaydu. Biraq uniŋ aqivitiniŋ eğir bolidiğanliğini iqrar qiliş keräk. Moşuniŋğa ohşaş layihilärni tävsiyä qilğuçilar nazarät organliriniŋ soalliriğa җavap berişkä täyyar boluşi lazim.
Prezident kältürgän hšҗҗätlärgä qariğanda, mäbläğniŋ nätiҗisiz häşlinişigä munasivätlik adättä dšlät organiniŋ adättiki hadimi җavapkär däp tepilip, ularniŋ җazasi kältürülgän çiqimğa toğra kälmäydu. Mäsilän, 2018-jili җavapqa tartilğan 55 hadimniŋ päqät 7 payizi yaki 11la rähbiriy hizmättä bolğan.
Moşuniŋğa munasivätlik Dšlät rähbiri Һškümät bilän Һesavat komitetiğa dšlätlik vä kvazidšlätlik sektorda byudjet mäbliğini planlaş vä nätiҗidar paydiliniş җavapkärligini aşuruşni tapşurdi.
– Bu mäsilini qanun däriҗisidä häl qiliş haҗät. Bu täşäbbusni Parlamentniŋ qollaydiğanliğiğa işinimän, – dedi Qasım-Jomart Toqaev.
Şuniŋ bilän bill Prezident Һškümätkä dšlät täripidin selinğan mäbläğniŋ iҗtimaiy vä ihtisadiy nätiҗisini nazarät qilişni küçäytişni tapşurdi.
Dšlät rähbiri šz platformisida vädä qilinğan byudjetni qeliplaşturuşqa ahalini paal arilaşturuş tapşurmisini äskä saldi. Moşuniŋğa munasivätlik җämiyätlik keŋäşlär vä mäslihätlär yärlik byudjetni quruşqa qatnişişi lazim.
Qasım-Jomart Toqaev dšlätlik setip elişlar sistemisini yüksäldürüşni tapşurdi. Bu җäriyanlar bügüngiçä bir näççä qetim šzgärtilsimu, setip elişlar moşu kämgiçä aşkariliğini kšrsätmidi. Bu җähättin qariğanda, tehnikiliq hšҗҗätlärni täyyarlaşni tärtipkä kältürüş keräk.
– Moşu kämgiçä tipliq layihilär, tehnikiliq-ihtisadiy asaslar bilän layihilik-smetiliq hšҗҗätlär päqät “üstälgä qoyuş üçünla” täyyarlinivatidu. Bu hšҗҗätlärgä qoyulidiğan täläplär vätänlik materiiallarni paydiliniş, şundaqla hšҗҗätniŋ nätiҗidarliq munasivätlik yüksäldürülüşi, җiddiylaşturuluşi haҗät, – dedi Dšlät rähbiri.

İҗtimaiy sahağa – alahidä kšz qaraş
Dšlät rähbiri mähsulat süpitini aşuruş sahasida mämlikät Prezidenti süpitidä alahidä kšŋül bšlidiğanliğini eytip, häliqniŋ, şuniŋ içidä iҗtimaiy täminati naçar ahaliniŋ kirimlirini aşuruşqa beğişlanğan kompleksliq çarilärniŋ toplimiğa diqqät-näzärini ağdurdi. Elimizdä 1-iyun'din başlap byudjet sahasiniŋ ayrim hadimliriniŋ maaşi 30 payizğa kšpäytildi. 1-aprel'din başlap adresliq iҗtimaiy yardäm şärtliri šzgirip, uni alğuçilar sani 3 hässigä aşti. Һazirqi vaqitta adresliq iҗtimaiy yardäm alğuçilar sani 1,5 million adäm yaki 291 miŋ ailini täşkil qilidu. Moşu yardämni tšläşkä 202,4 milliard täŋgä bšlündi.
Biraq adresliq iҗtimaiy yardämgä kälgändä, ayrim mäsililär eniqlandi. Mäsilän, mähsus aҗrişiş, iştin çiqiş, mülkini šzgilärniŋ namiğa yeziş arqiliq tapavitini azaytip kšrsitiş, hätta qorasidiki melini soyup taşlaş ähvalliri päyda boluşqa başlidi.
Bu dälillärni kältürgän Prezident Һškümätkä eniq yardäm alğuçilarnila qollap, yardäm tayinlaşqa nazarätni küçäytip, mäkkarliq vä korruptsiya ähbaratliri boyiçä diqqät näzärgä çüşkänlärni qattiq җazalaşni tapşurdi.
Qasım-Jomart Toqaev yeŋidin iş orunlirini eçiş bilän billä naka adämlärni qollaşnimu tapşurdi.
Prezident käŋäytilgän mäҗlis davamida Elbasıniŋ täşäbbusi bilän elan qilinğan Yaşlar jilida yaşlar bilän billä җämiyätlik-ideologiyalik işlarni jürgüzüşniŋ muhimliğini alahidä täkitlidi.
Prezident grajdanlarniŋ ämgäk hoquqlirini himayä qiliş mäsililirigä alahidä kšŋül bšlüş lazimliğiğimu tohtaldi.
– Biyil Atırav şähiridä birdäk işlävatqan yärlik vä çätällik işçilarğa munasip maaş tšläp, mäsilini adil yeşişni tapşurdum. Һškümätkä moşu mäsiliniŋ mahiyitigä yetip häl qilişni tapşurimän. Ägär investorlar bilän täyyarlanğan şärtnamilarğa šzgirişlär kirgüzüş haҗät bolsa, bu mäsilini kün tärtividä tutuş haҗät. Älvättä, bu oŋay iş ämäs. Şuniŋğa qarimay mäsilini häl qiliş haҗät. Sävävi milliy mänpiyätlärni himayä qiliş – barliq dšlät organliriniŋ asasiy mähsiti! – däp täkitlidi Prezident.
Qasım-Jomart Toqaev häliqniŋ paravänligigä bevasitä täsir qilidiğan yänä bir muhim yšniliş – turuşluq šy mäsilisigä alahidä kšŋül bšldi.
– Bu mäsilini yeşiş üçün “Nurlı jer” programmisi ämälgä aşuruluvatidu. Biyilqi jilniŋ altä eyida 5,7 million kvadrat metr turuşluq šy paydilinişqa berildi. Bu štkän jilniŋ moşu dävri bilän selişturğanda, 98,1 payizni täşkil qilidu. Şuŋlaşqa ikkinçi yerim jilliqta keçikişniŋ aldini elip, planliq väzipilärgä yetidiğinimizğa işinimän, – dedi Dšlät rähbiri. – Buniŋğa qarimay regionlardiki pätir novitidä turuvatqanlar sani 2012-jildin beri ikki hässigä šsüp, 487 miŋ adämdin aşqan.
Qasım-Jomart Toqaev yänä bir muhim mäsilä süpitidä bilim beriş, salamätlikni saqlaş sahalirini küçäytişni tapşurdi. Dšlät rähbiri salamätlikni saqlaş sahasidiki ähvalniŋ yahşilanğanliğini, häliqniŋ 50 payizi meditsiniliq hizmät süpitigä razi ekänligini eytti. Amma yeza bilän şähärdiki meditsiniliq hizmät süpiti vä naresidilär bšlümi kšrsätküçliridä ayrimçiliqlar tehiçila bar.
Prezident meditsiniliq hizmät süpitini aşuruşniŋ kadrlarniŋ däriҗisini kštirişkä bevasitä munasivätlik ekänligini yäni 1-iyun'din başlap saha hadimliriniŋ maaşi 30 payizğa kštirilgänligini eytti. Bu mähsät üçün Һškümättin 45 milliard täŋgä bšlüngän.
Dšlät rähbiri regionlarni täräqqiy ätküzüş, dšlät başquruş vä dšlät hizmiti süpitini aşuruş mäsililirigä alahidä kšŋül bšldi. Mäsilän, Qasım-Jomart Toqaev härbir milliy holding vä milliy kompaniyalär Qazaqstan hälqigä päqät paydisini kältürüp, çiqimliri toğriliq mälumatlarni teziraq untup qelişniŋ haҗät ekänligini täkitlidi.
– Elbası ularni ihtisatni vä infraqurulmlarni, industriyani täräqqiy ätküzidiğan institutlar süpitidä qurdi. Bir sšz bilän eytqanda, ularniŋ väzipisi – häliqqä hizmät qiliş. Dšlätlik holdinglar üçün qurulumlarni käŋäytip, paydisini aşuruş – asasiy mähsät bolmasliği lazim. Ularniŋ kšpi – monopolistlar, demäk, paydisiniŋ nurğuni – häliq bilän grajdanlarniŋ çiqimi, – dedi Dšlät rähbiri.
Uniŋdin keyin Dšlät rähbiri moşu sahani yüksäldürüşniŋ yeŋi yolliri bilän eniq täkliplirini tävsiyä qildi. Mäsilän, ändi ministrlarniŋ orunbasarliriğa “Bolaşaq” programmisi arqiliq bilim eliş män°iy qilinidu. Qasım-Jomart Toqaev vitse-ministrlar bilimini šz mäbliği hesaviğa vä boş vaqitlirida mukämmälläştürsun degän täklipni bärdi.
Mäҗlis ahirida Prezident Һškümät vä hakimlarniŋ işiniŋ asasiy mähsiti – häliqniŋ tapaviti kštirip, paravänligini yahşilaş, Elbası Nursultan Nazarbaevniŋ täşäbbuslirini buniŋdin keyinmu davamlaşturuş ekänligini äskä saldi. Ämälgä aşurulğan barliq dšlät programmiliri, birinçi novättä, hälqimiznŋ turmuş süpitini aşuruşqa qaritilişi lazim. Şuŋlaşqa moşundaq çoŋ җavapkär väzipini aliy däriҗidä atquruşimiz keräk. Bu äŋ aldi bilän mustäqil dšlitimizniŋ bügünki küni üçün tirişqan äҗdatlirimizniŋ işini davamlaşturuşimiz däp çüşinişimiz haҗät. Asqar Mamin başquruvatqan Һškümätniŋ aldiğa qoyulğan mähsätlärni ämälgä aşuruşqa iqtidari yetidu. Käspiy däriҗisi juquri, imkaniyätliri kšp. Biz bu qiyin basquçtin abroy bilän štimiz. Uniŋğa meniŋ işänçim kamil, – däp hulasilidi Dšlät rähbiri.

 

Bälüşüş

Javap qalduruŋ