Tädbirimiz qandaq bolsa, täğdirimiz şundaq bolidu

0
738 ret oqıldı

Bügünki kündä Qazaqstan Җumhuriyitidä dostluqta, paravänliktä yaşavatqan 130din oşuq millätniŋ rivaҗlinişiğa barliq şaraitlar, mümkinçiliklär yaritilğan. Biraq moşu imkaniyätlärdin barliğimiz ünümlük paydilinivatimizmu? Kšpligän mäktäplirimiz, ustazlirimiz, päqät bügünki künniŋ teç-aman štüp ketişinila oylap, Qazaqstan miqiyasida yüz berivatqan yeŋiliqlarğa, umumyüzlük täräqqiyatqa ähmiyät bärmäy kelivatidu. Meniŋçä, här qandaq vijdanliq adäm ana tilimizda bilim berivatqan mäktäplärniŋ keläçigigä, şu mäktäplirimizdä bilim elivatqan «qara kšzlirimizniŋ» täğdirigä kšyünsä keräk. Äynä şundaq šz millitigä kšyünidiğan aŋliq ziyalilarniŋ, mädäniyät märkäzliriniŋ küç selişi tüpäyli uyğur tilida bilim alğan uçumkarlarniŋmu başqa millätlär qatarida Birtutaş milliy testqa (BMT) qatnişiş mäsilisi iҗabiy häl qilinip, ahirqi bäş jil mabaynida bu yosunda helä çarä-tädbirlär ämälgä aşuruldi.

 Bizniŋ yänila BMT mäsilisigä tohtilişimiz täsadipi ämäs. Bügünki kündä BMT här qandaq mäktäpniŋ bilim süpitiniŋ asasiy šlçimi. Uniŋ yäküni mäktäp mudiriyitiniŋ, muällimlär kollektiviniŋ mäşäqätlik paaliyitiniŋ nätiҗisi. Çünki mäktäp paaliyiti pütünläy BMTqa bağlaşturulğan. BMT mäktäp üçünla ämäs, ata-anilar üçünmu nahayiti muhim. Һärqandaq ata-ana pärzändini yüksäk arzu-armanlar bilän mäktäpkä bärgändä, äŋ aldi bilän uniŋ yahşi oqup, keläçäktä aliy mälumatliq şähs bolup yetilişini, җämiyättin munasip ornini egilişini istäydu. BMT şundaqla bizniŋ milliy keläçigimizgimu ziç bağliq. Bizniŋ balilirimiz ana tilidiki mäktäplärni tamamlap, milliy kimligi mustähkäm, aliy bilimlik mutähässis süpitidä yetilsä, millätniŋ ihtidarini kšrsitidu. Şular bizniŋ milliy täräqqiyatimizni bälgüläydu. Җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ yenidiki Uyğur mäktäpliriniŋ assotsiatsiyasi täripidin mäktäp mudirliri, ilmiy mudirlar, pän muällimliri üçün BMTniŋ alahidilikliri, mäktäp süpiti, yeŋi tehnologiyalärni җariy qiliş toğriliq bir näççä seminarlarniŋ, ämäliy çarä-tädbirlärniŋ štküzülüşiniŋ mähsitimu uyğur mäktäpliriniŋ täräqqiyati üçün tosalğu boluvatqan mäsililärniŋ yeşiliş yollirini eniqlaş, ana tilimizda bilim elivatqan oquğuçilarniŋ sanini saqlap qeliş çarilirini izdäştürüş vä riqabätkä qabil boluştin ibarät edi. Amma uşbu baş qoşuşlarda eytilğan pikir, qobul qilinğan qararlar, štküzülgän munazirilär heç nätiҗä bärmidi. Һätta oquğuçilarni BMTqa täyyarlaş boyiçä mähsus qollanma çiqirip, uni uyğur tilida bilim beridiğan mäktäplärgä häqsiz taritip bärsäkmu, eğiziğa selinğan nanni jutalmayvatqanlarniŋ barliği eçinişliq.

Bügünki ämäliy ähvalimizni oŋ täräptä berilivatqan җädvälgä qarap bilişkä bolidu.

Älvättä, җädväldiki räqämlär birimizni häyran qaldursa, yänä birimizdä eçiniş, äpsusliniş tuyğulirini päyda qilidiğini sšzsiz.

 Uniŋda tez sür°ät bilän täräqqiy etivatqan bügünki zamanda ana tilimizda bilim beridiğan 61 mäktäp oquğuçiliriniŋ riqabätkä qabilliğiniŋ qançilik däriҗidä ekänligi oçuq kšrünüp turidu.

Älvättä, bizni, yäni ata-anilarni, birinçi novättä, mäktäplärdä bilim elivatqan pärzäntlirimizniŋ bilim süpiti qiziqturidiğanliği sšzsiz. Şundaq bolsimu, ayrim mäktäplärniŋ oquğuçilar täğdirigä bepärvaliq bilän qaravatqanliğini, yäni aliy oquş orunliriğa çüşüş üçün täyyarliq işlirini heç maŋğuzmiğanliğini qandaq çüşinişkä bolidu.

Mälumki, bügünki zamanda ata-ana šz pärzändini riqabätkä täyyarlap, juquri däriҗidä bilim beridiğan mäktäptä vä şu mäktäptiki äŋ qabiliyätlik, inavätlik, käspiy däriҗisi juquri ustaz qolida oqutuşqa intilidu.

Uniŋ üstigä, jutlarda aŋliq ziyalilar, jigitbaşliri balilirimizni šz ana tilida oquşqa keçä-kündüz dävät qilivatidu desäk, hatalaşmaymiz. Şundaqla milliy maarip җankšyärliriniŋ minnätsiz mehniti tüpäyli ana tilidiki mäktäplärgä baridiğan balilar sani jildin-jilğa kšpiyip, käypiyatimizni kštärmäktä. Demäk, mäktäp bosuğisini atliğan baliniŋ şu därgahqa bolğan ümüt-işänçisi zor. Öz novitidä här bir bilim därgahi şuni toğra çüşinişi keräk. Biraq ämäliyatta undaq bolmayvatidu. Kšpligän mäktäplärniŋ mudirliri bu ähvalni ayrim problemilarniŋ moҗutluği bilän çüşändüridu. Meniŋçä bolğanda, problemilarniŋ moҗutluği birinçi novättä šzlirigä — mäktäp mämuriyitigä, pedagoglar kollektiviğa bağliq. Ularni häl qiliş üçün äŋ aval tšvändiki mäsililärgä diqqät bšlüş lazim däp oylaymän:

1-kadr mäsilisi, yäni härbir mutähässis konkurs asasida işqa elinişi lazim;

2-mäktäptä oquğuçilarniŋ dšlätlik standartta kšrsitilgän oqutuş materialini 100% egilişini täminläş;

 3-mäktäpiçilik nazarätni küçäytiş. Һärbir pän boyiçä mavzuluq, çaräklik täkşürüşlär, testlarniŋ elinişi lazim;

4-uçumkarlarni riqabätkä, yäni zaman täläplirigä layiq täyyarlaş;

5-mäktäptä däris beriş uslubini zamanğa layiqlaşturuş, oquş җäriyanida yeŋi tehnologiyalärni җariy qiliş, şuniŋ asasida monitoring štküzüş.

Bügün bizdä mahtinidiğan işlirimiz yoqniŋ hesavida desäkmu bolidu. Atmiş bir uyğur mäktiviniŋ uçumkarliri arisidin bari-yoqi säkkiz «Altun bälgü» sahibiniŋ çiqişi azliq qilidu. Selişturuş üçün Almuta şähiriniŋ Ävezov nahiyäsidiki 173-mäktäpni misalğa alayli. Mäzkür mäktäp uçumkarliriniŋ on bäşi «Altun bälgügä» munasipliğini tästiqläp, BMTdin ottura hesap boyiçä 105,7 ball alsa, 110 oquğuçiniŋ 85 payizi grant hesaviğa aliy oquş orniğa qobul qilindi. Ändi barliq 61 uyğur mäktividin uçum bolğan 1197 oquğuçiniŋ bari-yoqi 50 — 60i grantqa erişti.

4-mäktäp-internatta kšzi kšrmäydiğan balilar oquydu. Mäzkür bilim därgahi BMTğa oquğuçilirini 100 payiz qatnaşturup, 2008-jili şähär boyiçä ottura hesapta 89 ball bilän 6-orunni, 2009-jili 86 ball bilän 17-orunni, 2010-jili 96 ball bilän 20-orunni vä 2011-jili 98 ball bilän 11-orunni egilidi. Mäzkür internatniŋ mudiri R.Nurahmetovtin «Silär BMTni qandaq tapşurisilär, silärniŋ oquğuçilarğa beğişlanğan mähsus test barmu?» däp soriğinimda, u: «Bizniŋ ustazlar, oquğuçilar BMTni tapşuruşqa keçä-kündüz degidäk täyyarliq qilidu, bizgä heçqandaq yenikçilik yoq, hämmimiz üçün täläp ohşaş. Şuniŋğa qarimay şagirtlirimiz yüz payiz grant hesaviğa aliy oquş orunliriğa çüşüvatidu», dedi.

Şu vaqitta 4-internatniŋ ustazliri kšzi kšrmäydiğan balilarni test siniğiğa täyyarlap, Almuta şähiri boyiçä juquri kšrsätküçlärgä egä boluvatqanda, bir balinimu BMTqa aparmiğan bizniŋ ayrim mäktäplirimizdiki muällimlär kollektivi qandaq işlar bilän şuğullinivatidu?

Rast, šz zimmisidiki җavapkärlikni sezip, keläçäk üçün җenim-tenim däp işlävatqan mäktäplärmu yoq ämäs. Mäsilän, Panfilov nahiyäsi boyiçä Ä.Qasteev namidiki ottura mäktäp mämuriyiti (mäktäp mudiri Rahiläm Qojahmetova) 91 payiz oquğuçini BMTqa täyyarlap, 58 payiz (bu uyğur mäktäpliri içidä äŋ juquri kšrsätküç) oquğuçiniŋ aliy oquşqa çüşüşigä imkaniyät yaratsa, Uyğur nahiyäsi boyiçä Һ.İskändärov namidiki Avat ottura mäktivi (mudiri Muhäbbät Äysarova) uçumkarliriniŋ test boyiçä ottura bali 70,6 bolup, 53 payiz uçumkar aliy oquş orniğa çüşüş imkaniyitigä egä boldi. Ändi Dovun ottura mäktividin (mäktäp mudiri Halima Malibaeva) BMTqa qatnaşqan 66 payiz oquğuçiniŋ 41 payizi täläp qilinidiğan 50 balliq basquçtin štkän. Talğir nahiyäsi boyiçä 31-Tuzdıbastav ottura mäktividiki (mäktäp mudiri Rayhan Uteeva) uyğur sinipi uçumkarliriniŋ 66 payizi BMTqa qatnişip, 33 payizi aliy oquşqa çüşüş mümkinçiligigä egä bolğan. Şundaqla Almuta şähiridiki M.Yaqupov namidiki 101-mäktäp-gimnaziya (mudiri Hurşidäm Niyazova) BMTdin ottura hesapta 103 ball elip, uçumkarlarniŋ 20,4 payizi aliy oquş orniğa (mäzkür mäktivimiz riqabät äŋ küçlük bolğan häm biyilqi BMT nätiҗiliri boyiçä җumhuriyät miqiyasida birinçi orunni egiligän Almuta şähiridä 5-orunni egiläp, milliy maaripimizniŋ iqtidarini yänä bir qetim namayiş qildi), A.Rozibaqiev namidiki 153-mäktäp-gimnaziya ottura hesapta 93 ball elip, uçumkarlarniŋ 33 payizi aliy oquş orniğa çüşüş mümkinçiligigä egä boldi. Bu yärdä juqurida ismi atalğan talantliq täşkilatçilarniŋ, milliy maaripimizniŋ häqiqiy җankšyärliriniŋ җapaliq ämgigini alahidä täkitläp, mäzkür mäktäp kollektivlirini ҖUEM yenidiki Uyğur mäktäpliri assotsiatsiyasi namidin sämimiy täbrikligüm kelidu.

Umumän, ottura hesap boyiçä härqandaq ottura däriҗidiki täräqqiy ätkän dšlättä uçumkarlarniŋ täŋ yerimi aliy vä mähsus ottura oquş orunliriğa oquşqa çüşidu. Bizdä bu kšrsätküç hazir aranla 10 payizni täşkil qilivatidu. Bu nahayiti täşvişlik räqäm. Biz, ata-anilar, ziyalilar, jigitbaşliri, şundaqla җämiyätlik täşkilatlar bu mäsilä üstidä җiddiy oylinip, tegişlik yäkün çiqarmisaq, ätä käç bolup qelişi mümkin. Moşundaq ähval täkrarliniveridiğan bolsa, biz hälqimizniŋ milliy maaripqa bolğan işänçisidin ayrilip qalimiz.

Һazirğu BMTğa qatnişiş här kimniŋ šz ihtiyarida. Biraq 2013 — 2014-oquş jili eksperiment retidä BMTni oquğuçilar ikki basquçta tapşuridiğan bolidu. 2014 — 2015-oquş jili uçumkarlar 100 payiz BMTni ikki basquçta, yäni 1-basquçta şahadätnamä eliş üçün (bügünki BMT uslubi boyiçä), 2-basquçta aliy oquş orniğa çüşüş üçün (üç pändin kompleksliq test) tapşuridu. Şu mäzgildä mäktäplirimiz testqa täyyarliq problemisini qandaq häl qilmaqçi?

Һazir Abay namidiki Qazaq Milliy pedagogikiliq universitetniŋ uyğur bšlümidä oquşqa dšlät täripidin bšlüngän grantnimu egilälmäyvatimiz. Uyğur tilida bilim beridiğan mäktäp rähbärliri uyğur tili vä ädäbiyati pänliri boyiçä štküzülgän olimpiadilarda aldinqi orunlarni egiligän, şu pängä muhäbbät bağliğan oquğuçilarni nemişkä mäzkür bšlümgä oquşqa çüşüşkä dävät qilmaydu? Ular bu җähättin aҗizmu yaki šzimizniŋ bepärvaliği bilän oquğuçilirimizniŋ ana tilimizğa, ädäbiyatimizğa, tarihimizğa bolğan qiziqişini yoq qilivättuqmu? Bu biz üçün çoŋ paҗiä. Bügünki kündä uyğur tili vä ädäbiyati pänliri boyiçä mukämmäl bilimgä egä muällimlärgä mäktäplirimiz muhtaҗ. Ätä äyipkarni tepiş qiyin bolidu. Şuniŋ üçün gunani šzgilärdin izdimäy, äŋ aval šzimizni җavapqa tartişimiz lazim. Riqabätkä qabil şähslärni täyyarlaş tälivi šskän bu zamanda җenimizniŋ aramini izdäp, beşimizni içimizgä çškirip jürüvärsäk bizni ävladimiz käçürmäydu.

Bu šzimizni šzimiz aldiğanliq. Ana tilida bilim alimän degän niyiti bar oquğuçilarniŋ keläçigigä palta çapqanliq.

Biyil Abdulla Rozibaqiev namidiki 153-mäktäp-gimnaziyaniŋ 1-sinipiğa 150tin oşuq, täyyarliq sinipiğa 100gä yeqin oquğuçi käldi. Oquğuçi sani kšpäygändin keyin, älvättä, muällimlärniŋ sanimu šsidiğanliği täbiiy. Şu tüpäyli keyinki tšrt jilda muällimlär qatari yänä 45kä kšpiyip, ularniŋ umumsani 105kä yätti. Keläçäktä ottura bilim beriş sistemisini mäbläğ bilän täminläş bevasitä oquğuçilar saniğa bağlaşturulmaqçi. Mundaq ähvalda oquğuçisi az mäktäplärniŋ ustazlirimu, mäbliğimu aziyidiğanliği sšzsiz. Bu mäsiligimu aldin-ala ähmiyät berip, mäktäplirimizni riqabätkä täyyarlişimiz keräk.

 Oquğuçilar saniniŋ šsüşi, sšzsiz, bizniŋ BMTdiki utuqlirimizniŋ vä aliy oquş orniğa grantqa erişiş kšrsätküçliriniŋ nätiҗisi. Ata-anilarniŋ mäktivimizgä, baliliriniŋ keläçigigä bolğan işänçisiniŋ šsüşi. Mundaq işänçigä erişiş üçün mäktäp-gimnaziya kollektivi bar vuҗudi bilän tinmay ämgäk qildi. Mäsilän, bir oquş jili davamida mäktäp-gimnaziyadä 47 qetim räsmiy vä 30ğa yeqin naräsmiy test elindi. Test nätiҗiliri boyiçä här bir oquğuçiniŋ kšrsätküçi җiddiy tählil qilindi. Jil beşida 40 — 50 ball alğan oquğuçilar jil ahirida 90 — 100 ball elişqa muyässär boldi. Nätiҗidä biyil bizniŋ uçumkarlirimiz elimizniŋ milliy universitetlirini hesapqa almiğanda, därisliri asasän ingliz tilida štidiğan Häliqara Qazaq — Britan, İT, UİB ohşaş inavätlik aliy oquş orunlirida grant hesaviğa oquş imkaniyitigä muyässär boldi.

Keyinki vaqitlarda mäktäplirimizdä yahşi oquğan oquğuçilirimizni mäniviy vä maddiy җähättin räğbätländürüş boyiçä türlük çarä-tädbirlär uyuşturulup kelivatidu. Bu sšzsiz qollap- quvätläydiğan işlar. Amma mäktäptiki bilim süpiti jiliğa bir qetim štülidiğan çarä-tädbirgä ämäs, bälki mäktäp rähbärliginiŋ, ustazlarniŋ häm oquğuçilarniŋ turaqliq eğir vä mäşäqätlik ämgiginiŋ mähsuli ekänligini ästin çiqarmasliğimiz keräk. Danalarniŋ «Һärqandaq utuq bir payiz talantniŋ vä 99 payiz ämgäkniŋ nätiҗisi» deyişi bekar ämäs.

Biz BMTqa qatnaşmay, eğizçä emtihanlarda alğan, heç yärdä, heç kimgä keräk bolmaydiğan «bäş» degän bahağa artuqçä kšŋül bšlmäyli. Yänä täkrarlaymänki, hazir bilim süpiti BMT arqiliq šlçinidu. Bu bälki äŋ yahşi usul ämästur, biraq bügün uniŋdin ävzäl başqa šlçäm yoq!

Җumhuriyitimizdiki barliq mäktäplär riqabätkä qabil boluş üçün tirişip ämgäk qilivatqan bügünki taŋda biz, yäni uyğur mäktäpliri, «sän tägmisäŋ…» däp beşimizni çškirip yetivalsaq, härgiz bolmaydu. Biz qaçanğiçä šz qazinimizda šzimiz qaynap jürimiz?! Bizniŋmu ayaqqa çiŋ turidiğan vaqtimiz käldi. Uniŋğa barliq mümkinçiliklär bar.

Män barliq mudirlarni, muällimlärni yänä bir qetim çoŋquriraq oylinip, toğra hulasä çiqirişqa çaqirimän vä maqalämniŋ ahirida keläçäk ävlatniŋ täräqqiyatiğa zor җavapkärlik bilän qarap, Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Konstitutsiyasidä kapalätländürülgän barliq hoquq vä imkaniyätlärdin toluq paydilinayli demäkçimän.

 Şavkät ÖMÄROV,

ҖUEM yenidiki Uyğur mäktäpliri Assotsiatsiyasiniŋ räisi, A.Rozibaqiev namidiki 153-mäktäp-gimnaziyaniŋ mudiri,

Qazaqstan maarip älaçisi.

Almuta şähiri.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ