Bala vä hoquq

0
30 ret oqıldı

Baliniŋ bähti
Sot zalidin hämmä eğir käypiyatta çiqti. Ular bu yärdin uttur kiçik Arseniyaniŋ yeniğa beriş keräkligini yahşi çüşänsimu, uni atisidin qandaq ayrişni, gšdäkniŋ aҗiz qälbigä ziyan yätküzmäy qandaq kšŋlini eliş keräkligini täsävvur qilalmatti. Çünki moşu atidin ayriliş ohşaş eğir päyttin keyin ändi uniŋ hayati ilgärkidäk bolmaydiğanliği sšzsiz.
Qazaqstan җämiyitidä ägär ata-ana aҗraşsa, bala minnätlik türdä anisi bilän qelişi keräk degän çüşänçä qeliplaşqan. Hätta Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ “Neka vä ailä” kodeksiniŋ 61-maddisiniŋ 1-punktiğa bağliq ata-ana, boviliri, momiliri, qerindaşliri, hädä-siŋil vä başqimu uruq-tuqqanliri bilän arilişiş hoquqiğa egä. Äpsus bu ähval ämäliyatta tamamän başqiçä.
Aleksandr (qährimanimizniŋ ismi šzgärtilgän) kšpligän qazaqstanliqlarğa ohşaş hal-oqiti yahşi ailidä šskän, yahşi oqup, zaman tälivigä layiq bilim alğan. Barliq närsigä šziniŋ küçi bilän qol yätküzüp, muvappäqiyätkä adil ämgigi bilän yetişkä tirişqan. Hayat yolida Leyla isimliq qizni uçritip, näq şuniŋ bilän ailä qurup, bala tärbiyiläşni qarar qilğan. Aleksandr vä Leyla 12 jil šy-otaqliq bolup, üç pärzänt – bir oğul vä ikki qiz sšygän. Lekin jillarniŋ štüşi bilän hatirҗäm ailäviy hayat bolmidi. Däsläp barliq җähättin yahşi boldi, Aleksandrniŋ tapaviti yaman bolmidi. U ailini beqiş ğemida pat-pat iştin keyin qelip ämgäk qildi, ätisi taŋ etişi bilän yänä şu işiğa aldiratti. 2014-jili Aleksandrniŋ üçinçi pärzändi duniyağa käldi. Uniŋğa Arseniya (ismi šzgärtilgän) degän isim bärdi. Bala nahayiti štkür vä idräklik šsüşkä başlidi. Uniŋ qabiliyiti ata-anini häyran qalduratti. Äpsus u nemişkidu dadisiğa kšpiräk yeqin boldi. U dadisini här dayim birinçi bolup qarşi elip, dümbisigä hapaş bolup, biraz oynitişni iltimas qilatti. Qisqisi, šzigä dadisiniŋ kšpiräk diqqät ağduruşini halatti. Hätta dadisi iştin keçiksä, uniŋsiz käçki tamaqnimu içmäy kütüp oltiratti.
Häliq arisida “Bähit hatirҗämlikni yahşi kšridu” degän ibarä bar ekän. Äpsus Aleksandrniŋ ailisi hayatniŋ sinaqliriğa bärdaşliq berälmidi. Ata ailä ğemida jürgändä, ularniŋ hayatida üçinçi adäm – räpiqisiniŋ yeŋi aşnisi päyda boldi. Moşuniŋ šzi ailiniŋ buzuluşi üçün yetärlik boldi. Ular aҗiraşti, ändi ailäviy bähitsizlikniŋ eğir aqivätliri kiçik vä tehi süyigi qatmiğan gšdäklärniŋ beşiğa çüşti. Hazirqi kündä aҗrişiş җäriyani adättiki närsigä aylandi. Yaşlar biraz vaqit içidila šylinip, kšp štmäy hataliqqa yol qoyğanliğini çüşinip, aҗrişidu. Ändi, ägär ailidä ata-aniniŋ, toluq ailiniŋ ğämhorluğiğa, muhäbbät vä bähtigä muhtaҗ balilar tuğulsiçu, u çağda qandaq qiliş keräk?
Bähitkä qarşi, hazirqi kündä mäzkür mäsilä heç kimni oylandurmaydiğandäk. Bu yärdä şuni çüşiniş keräkki, yaşlar pärzänt quçqandin keyin, ata-ana, bu bähitni kšziniŋ qarçuğidäk saqlişi vä uni här qandaq kelişmäsliklärdin himayä qilişqa tirişişi lazim.
Aleksandr ayali bilän aҗraşqandin keyin dayim balilirini kšrüşkä banä-säväplärni izdätti. Oğlini vä çoŋ qizini mäktäptin elip ketip, kšpiräk vaqtini şular bilän štküzüşkä tirişti. Ändi keyiniräk uniŋ bu härikiti ilgärki räpiqisigä yaqmay, vaqitniŋ štüşi bilän ularniŋ bu hildiki uçrişişliriğa Leyla җiddiy qarşiliq kšrsitişkä başlidi. Aleksandrniŋ balilirini asraşqa aliment tšläp, qeliplaşqan väziyätkä keliştin başqa ilaҗisi yoq edi. Leylaniŋ šz šyi bolmiğanliqtin, uniŋğa baliliri bilän iҗarigä elinğan pätiridä yaşaşqa toğra käldi. Aleksandr künlärniŋ biridä Leylani balilirini šyigä mehmanğa elip ketişkä aran kšndürdi. Balilarmu atiniŋ mäzkür täklivigä bäk hoşal boluşup, anisiniŋ ruhsitigä erişidu. Uzaqqa sozulmiğan, lekin nahayiti kšŋüllük däqiqilärdin keyin balilarni anisiğa qayturup beriş vaqti kälgändä känҗä qizi Arseniya nemişkidu anisiğa beriştin baş tartip, atisi bilän qalğusi kelidiğanliğini eytidu. Aleksandr vä uniŋ çoŋ baliliri uni rayidin qayturuşqa qançä tirişsimu Arseniya eytqinidin qaytmaydu. Ahiri ata qiziniŋ pikri bilän kelişip, ikki çoŋ pärzändini anisiğa apirip beridu vä Leyladin tšrt yaşliq qiziniŋ iltimasini qanaätländürüp, qarşiliq kšrsätmäslik lazimliğini iltimas qilidu. Bähitkä yarişa, Leylamu bu täklipkä kelişidu.
Ata vä qiz här künni degidäk billä štküzidu. Aleksandr qizini šzi bilän işqa elip ketätti, istirahät bağliriğa yaki täbiätkä däm elişqa elip çiqatti. Arseniya – häqiqätänmu nahayiti idräklik qiz edi. U dadisiniŋ ğämhorluğidin qät°iy näzär päqät birla närsini täläp qilatti – äŋ muhimi atisiniŋ dayim yenida boluşini halatti. Aleksandr üçün kiçik qizini anisiğa apirip beridiğan kün hayatidiki äŋ eğir päyttäk sezilätti vä novättiki uçrişişni taqätsizlik bilän kütätti. Ariliqta bir ay štidu, bir qarimaqqa kiçik qiz boydaq dadisiniŋ adättiki birhil kündilik hayatidin zerikişi keräk edi. Lekin ämäliyatta Arseniya dadisiğa tehimu yeqinlişip, anisiğa qaytip beriş toğriliq gäpni aŋliğisimu kälmäydiğan halätkä käldi. İşik qoŋğuriği җiriŋliğanda Arseniya därhal mšküvalatti vä dadisidin uni qoğdaşni iltimas qilatti. Anisi qizi bilän telefon arqiliq sšzlişip mäsilini häl qilmaqçi bolsa, Arseniya tätürlik qilip, unimatti. Moşularniŋ barliği Leylani “Aleksandr qästän qizini uniŋğa qarşi qoyuvatidu”, degän oyğa dävät qilidu. Aleksandr sabiq räpiqisini mäsiliniŋ undaq ämäsligigä işändürälmidi vä bu sotqa novättiki şikayät üçün asas boldi.
Sotta yalğuz Arseniyala ämäs, bälki Aleksandrniŋ qalğan balilirimu eğir qisimğa duçar boldi. Çoŋ pärzäntliri kšzlirigä liqqidä yaş elip, anisi bilän qelişni halaydiğanliğini eytidu. Lekin Aleksandr mäzkür sinaq uniŋ baliliriğa qançilik eğirçiliq vä qayğu-häsrät selivatqanliğini yahşi çüşinätti. Çoŋ oğli šzini äyiplik his qilip, atisi bilän uçrişiştin qeçişqa başlidi vä hätta telefon qoŋğuriğiğa җavap bärmäydiğan boldi. Lekin Aleksandr häqiqiy sadiq ata süpitidä oğliğa häm qiziğa ularniŋ satqun ämäsligini çüşändürüp, bäribir ularni bar vuҗudi bilän yahşi kšridiğanliğini çüşändürätti.
Biraz vaqittin keyin sotta ikkinçi tiŋşaş štti. Leylaniŋ advokati sottin yalğuz aniniŋ Aleksandrniŋ yerim ayliği miqdarida ayliq aliment tšläş toğriliq täklivini qanaätländürüşni soridi. Öz novitidä Aleksandr alimentsizmu uniŋ barliq ayliğiniŋ vä mülkiniŋ balilarğa täälluqliğini vä u päqät pärzäntliri üçün hayat käçürüvatqanliğini çüşändüridu. Sot Aleksandrniŋ eytqanliriğa çüşänçä bilän qarap, balini uniŋdin küç bilän tartivalmasliq iltimasinimu diqqät näzäridin çättä qaldurmaydu. Ahiri sotta hämmä bir kelişimgä kelidu: uniŋğa bağliq ägär tšrt yaşliq qizni mäҗburiy türdä anisi bilän yaşaşqa qaldursa, uniŋ psihikisiğa ziyan yetip yaki yätmäydiğanliğini käspiy turğidin eniqlaydiğan balilar psihologini yallaş tegiş.

Dadam meni heç qaçan taşlap kätmäydu
Aleksandr käspiy balilar psihologi T.Ostapenkoğa muraҗiät qilidu. U Arseniyaniŋ müҗäz-hulqini ob°ektiv vä härtäräplimä tählil qilip, tšvändiki hulasigä kelidu:
“Konsul'tatsiyalärdä Arseniya dadisi bilän boldi. Baliniŋ çirayi häm kiyinişi yahşi: taza häm särämҗan. Uçrişişniŋ beşida u biraz qisilğandäk bolup, keyiniräk oçuq alaqiğa štti. Hissiyat foni biraz kštiräŋgü. Väziyätni yahşi, äyni petiçä qobul qilidu. İntellektual täräqqiyati vä däriҗisi yeşiğa mas kelidu. Ailä içidiki munasivätkä bağliq soallarğa çapsan, oylanmastin җavap beridu. Qizniŋ sšziçä, ändi uniŋ üç šyi bar (dadisi, anisi vä momisiniŋ). Anisiğa bağliq soallar qoyulğanda käypiyati çüşüp, biraz hiyal besip qalidu. Sšhbätara šzini qiziqturidiğan närsilär häqqidä oçuq gäp qilidu. Vaqtiniŋ kšp qismini dadisi bilän štküzidiğanliğini, qerindaşliriğa vä anisiğa mehmanğa berip turidiğanliğini eytidu.
“Vaqiä sšzläp bär” testida däsläpki “Uga” süritigä Arseniyaniŋ ottura däriҗidä atisiğa bağliq ekänligi eniqlandi. Qiz anisi häqqidä täpsiliy sšzläştin tamamän baş tartqan. (“U başqa täräpkä uçup ketidu, ändi dadam bolsa, qaytip kelip meni elip ketidu” – däydu qiz).
Baliniŋ ata-aniniŋ qaysisiğa yeqin ekänligini eniqlaydiğan novättiki “Säylä” testida uniŋ atisiğa nahayiti yeqin ekänligi, anisiğa nisbätän riqabätçilik yaki qizğiniş his-tuyğusida ekänligi mälum boldi.
“Ailisiniŋ süritini” seliştin baş tartti. Buniŋdin kšrä šyniŋ süritini selişni täklip qildi. Ailisiniŋ süritini seliştin baş tartiş baliniŋ qälbiniŋ zähmilängänligidin deräk beridu. Qiz qalğan soallarğa çoŋ qiziqiş bilän җavap bärgän. “Ailiniŋ hayvanat obrazidiki süriti” testi Arseniyadä alahidä qiziqiş päyda qildi. U dadisini yolvasqa ohşatti – çünki u küçlük, üni bilän yamanlardin qoğdaydu; anisini mšşükkä ohşitip, uni çüşändürütin baş tartti. Özini jirafqa ohşatti – çünki uniŋ boyni uzun vä çšpni yahşi yäydu. Ahiri uniŋ kim bilän yaşaşni halaydiğanliği toğriliq soalğa, päqät dadisi bilän yaşaşni halaydiğanliğini eytip, izah beriştin baş tartti.
Jürgüzülgän täkşüräş asasida tšvändiki hulasini çiqirişqa bolidu:
– Arseniyaniŋ psihikiliq täräqqiyat däriҗisi täläp däriҗisigä muvapiq kelidu, ailidiki väziyätkä bola täşviş bayqilidu;
Qizniŋ atisi vä anisiğa bolğan psihikiliq munasiviti ohşaş iҗabiy. Äpsus, hazirqi päyttä u küçlük vä uni himayä qilişqa qabiliyätlik bolğan päqät dadisiniŋ figurisini kšridu;
Şundaqla hazirqi päyttä Arseniya üçün dadisi nahayiti abroyluq şähs, bu yaş alahidiligigä bağliq boluşi mümkin”.
Balilar psihologi šziniŋ hulasisidä ata-ana aҗrişivatqan päyttä baliniŋ hissiyatliq käskinligini tšvänlitiş vä kšŋül ağriğiğa duçar bolmasliğiniŋ aldini eliş mähsitidä uniŋğa psihologiyalik yardäm kšrsitişniŋ haҗätligini alahidä täkitligän.

Deginidin
qaytmaydiğan bala
Arseniya dadisi bilän yaşavatqan çağda, Aleksandrniŋ ilgärki räpiqisi advokat yallap, qizini qayturup eliş amalini izdäşni tohtatmiğan.
Şu çağda Aleksandrğa Almuta şähärlik balağätkä yätmigän balilarniŋ işliri boyiçä ihtisaslaşturulğan nahiyälärara sotqa balilarniŋ yaşaş җayini eniqlap beriş toğriliq ärizä yeziştin başqa amal qalmiğan. Ändi Leyla bolsa kšp oylanmay, däsläpki ärizä boyiçä täläpni qanaätländürüştin baş tartiş toğriliq qarşi ärizä yazidu vä šziniŋ tälivini qanaätländüridu. Dadisidin mäҗburiy ayriş ähvali tšrt yaşliq qizniŋ psihikisiğa sälbiy täsir yätküzüş faktini yänä bir qetim dälilläş üçün ispat retidä Aleksandr yänä ikki balilar psihologliri A.Nurbekova vä O.M.Moöenkoniŋ çiqarğan hulasilärni kältüridu. Här ikki mutähässis sotta baliniŋ ana bilän yaşaşniŋ fiziologiyalik täliviniŋ yoqluğini vä uniŋğa šzi üçün adättiki hahişiğa җavap beridiğan şaraitta (dadisi bilän) yaşaşniŋ durusliğini çüşändürgän. Äpsus sot bu säväplärni etivarğa almay, adättiki qeliplaşqan qararni qobul qilidu: bala on yaşqiçä šz pikrini eniq izhar qilalmaydu, şuniŋ üçün Arseniya anisi bilän yaşişi tegiş.
Kšp štmäy inspektorlar vä sot qararini orunliğuçilar Arseniyani Aleksandrdin elip ketişkä kelidu, lekin u dadisidin başqa heç kimni yeqin yolatmay qoyidu. Qiz dadisini qattiq quçağlap, uni himayä qilişni soraydu. Buni kšrgän inspektorlarmu häyran qelişip, qizni küç bilän tartivelişqa qoli barmaydu. Tšrt yaşliq qizniŋ dadisidin yardäm sorap inspektorlarğa qarşiliq kšrsitivatqinini kšrgänlärniŋ kšpçiligi kšzigä yaş elip, šydin çiqip ketidu. Ändi bäzilär bolsa Aleksandrdin qiziğa durus mäslihät berip, qararniŋ orunlinişiğa yardäm kšrsitişni täläp qilğan. Lekin Arseniyaniŋ heç kimni tiŋşaydiğan türi yoq, gšdäk päqät dadisi bilänla yaşaşni halaydu. Aniniŋ ğäzividä çäk yoq.
Mana şu çağda sud'ya Katiyçi Absimetovaniŋ räisligidiki Almuta şähärlik soti nahayiti nätiҗidarliq usulni täklip qilidu, yäni – balilarniŋ ata-anilirini muzakirä üstiligä oltirişni vä talaş-tartişni mediativliq yol bilän häl qilişni toğra kšridu. Arseniyaniŋ härikiti sud'ya K.Absimetovanimu häyran qalduridu. Tšrt yaşliq qiz ata-anisini yahşilap oylinişqa vä aldiraqsanliq bilän qarar qobul qilmasliqqa çaqiridu häm qiynalğan balilirini ayaşni vä ularniŋ täğdirigä bepärva qarimasliqni iltimas qilidu. Lekin Leylaniŋ advokati sud'yani protsessualsiz alaqidä äyipläydu. Sud'ya Arseniyaniŋ šyidimu mehmanda bolidu. U sšyümlük dadisiniŋ quçiğida oltirip miyiğida külidu, uni quçağlap, heç qaçan uni taşlap kätmäydiğanliğini eytidu.
Şundaq qilip sud'ya bäş kün davamida Aleksandrniŋ härbir balisi bilän uçrişip, tonuşidu, ailiniŋ barliq problemisini “šziniŋ beşidin” štküzidu. Ahirida balilar ailiniŋ qayta qoşuluşini, ata-anisiniŋ billä yaşişini, ata yaki aniğa bšlmäslikni halaydiğanliği eniq bolidu. Lekin ular šskän ilgärki bähitlik ailiniŋ bolmaydiğanliğini qandaq çüşändürüş keräk? Sud'ya K.Absimetovağa buzulğan ailä tüpäyli balilar tartqan җapani vä därt alämni šz beşida his qilişqa toğra käldi. Mäzkür iş boyiçä qarar qobul qiliş keräk, lekin bu qarar Aleksandrniŋ paydisiğa yeşilmäydiğanliği hämmigä çüşinişlik edi.

Qizçaq salğan sürät
Җäriyan ayaqlaşqandin keyin, sud'ya ilgärki är vä ayalğa muvappäqiyät tilidi. Mäzkür vaqiäniŋ uniŋ qälbini tävrätkänligi bayqilip turatti. Aleksandrniŋ šyiniŋ işigi eçildi, uniŋğa däsläpkilärdin bolup qizniŋ anisi vä sot qararini orunliğuçi organlarniŋ väkilliri kirdi. Lekin Arseniya ularğa qarapmu qoyğini yoq, u dadisidin kšzini üzmäydu. Ahiri uniŋ boyniğa esilip, qattiq quçağlaydu. Aleksandr tizlinip oltarğan peti, qizini quçağlap, kšzidin aqqan yaşni yoşurmaqçi. Tiniçliq hšküm sürmäktä, Leyla bolsa ata bilän baliniŋ hoşlişişini kšrmäs üçün tätür qaravaldi. Şu çağda Arseniya dadisiğa uniŋ bilän täbiättä säylidä jürgän päytni sürätkä salğanliğini eytidu. Aleksandr kšzini çiŋ jumğan peti qiziniŋ gepini tiŋşaydu, uniŋ kšzliri yaşqa tolğan. Leylaniŋ advokati aldiraş keräkligini çüşändüridu. Aleksandr qizini kštirip maşiniğa elip maŋidu. Arseniya Aleksandrdin qäyärgä baridiğanliğini soraydu. Atiğa hayatida däsläpki qetim qiziğa “mehmanğa ketip barimiz” däp yalğan eytişqa toğra kelidu. Leylaniŋ šyidä Arseniyani akisi häm hädisi qarşi aldi, ular quçaqlişip, sšyüşüp kšrüşti. Ändi Aleksandr bolsa päyttin paydilinip, šzi üçün yat šyni asta taşlap kätti. Bir yerim saattin keyin Aleksandr šziniŋ boş qalğan šyigä qaytip kelip, çeçilip yatqan oyunçuqlarni kšrüp, divanğa oltarğan peti špkä-špkisini basalmay jiğlap kätti.
Bäzi atilar aҗraşqandin keyin baliliriniŋ gepini aŋlaşnimu halimay, aliment tšläştin qeçip jürgän çağda baliliriniŋ ğemidä yaşap, häqiqiy atidarçiliq qilğan adämlär hoquqiniŋ kamsitilğanliğini moşu vaqiädin bayqaymiz. Äpsus dšlät neka munasivätlirini saqlap qeliş җäriyanini nazarät qilalmaydu. Çünki här bir adäm šz täğdirigä šzi ğoҗayin. Ändi balilarniŋ hoquqiçu, ularniŋ toluq ailidä yaşaş, ata-aniliri bilän billä boluş hahişini qandaq qilimiz? Ata-anilarniŋ aҗrişişi, uniŋ qanuniy küçkä egä ämäs ekänligini etirap qiliş yaki ata-anilarniŋ bšläk yaşişi – baliniŋ hoquqiğa täsirini yätküzmäsligi keräkqu.
“Neka vä ailä toğriliq” kodeksniŋ 73-maddisiniŋ 1-punktida yezilğinidäk balidin bšläk turidiğan ata-ana uniŋ bilän arilişiş, uni tärbiyiläşkä qatnişiş vä baliniŋ bilim eliş mäsilisini häl qiliş hoquqiğa egä. Buniŋğa bala üçün muhim bolğan birqatar başqimu muhim mäsililär kiridu. Bala billä yaşaydiğan täräp ikkinçi täräpniŋ bala bilän arilişişiğa tosalğu bolmasliği keräk. Älvättä, bu baliniŋ җismaniy yaki psihikiliq salamätligigä, şundaqla ählaqiy täräqqiyatiğa tamamän ziyinini täkküzmäsligi tegiş.
Äpsus, ämäliyatta qanun normiliri ata-anilar täripidin pat-pat saqlanmay qalidu. Eytayluq, ägär atilar baliliri bilän uçrişip, bir näççä saat vaqtini billä štküzmäkçi bolsa, bäzidä ularğa nisbätän qamaqqa elişqiçä bolğan җaza türliri qollinilidu. Sšzsizki, baliğa ana bärgän mehir-muhäbbätni ata berälmäydu, lekin balilar här ikki täräpniŋ ğämhorluğini his qilişi şärt. Şuni täkitläymizki, ata-aniniŋ baliğa bolğan hoquqini qanuniy türdä çäkläş, insansizliq harakteriğa egä bolmasliği keräk.
Bähtiyar TOHTAHUNOV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ