Jüräkniŋ parisi

0
15 ret oqıldı

Birdä nurğun operatsiyagä qatnaşqan bir täҗribilik hirurg bilän paraŋlişip qalduq.
Män uniŋdin soridim:
ــ Äl içidä «Dohturlar šlümni nurğun kšrgäçkä, ularniŋ jürigi taştäk qattiq bolidu» degän gäp bar. Şu rastmu?
ــ Rast.
ــ Mabada bemar operatsiya üstilidä šlüp kätsä, siz uni adättiki bir iş süpitidila qobul qilip, ançivala etivar bärmäysizkändä?
ــ Ämäliyatta mänmu siz eytqandäk, bemarniŋ šlüp ketişigä pärvasiz muamilä qilğum kelidu. Päqät küçümniŋ bariçä tirişqan bolsam, davalişimda hataliq bolmisa, buni šzämniŋ mäğlubiyiti däp qarimasliqqa tirişimän.
Män til qatmidim. Biraz җim-җitliqtin keyin u sšzini davam qildi:
ـــ Lekin bäzidä bemarlar kšz aldimda šlüp kätsä, mänmu jiğlap qalimän. Bir küni bir yaş ayal tuğuttin keyin qansirap kätti. Ähval bäk җiddiylaşsimu, bähitkä yarişa, operatsiya oŋuşluq bolup, qanni tohtivalduq. Bemarniŋ ähvalimu turaqlaşti. Män eğir bir tinip, maskini elip turğinimda, u hoşiğa käldi. Män külümsiräp, uniŋğa hätärniŋ štüp kätkänligini eyttim. U beşini çayqap turup, aҗiz avazda:
ــ Dohtur, balam qandağiraq? ــ däp soridi.
Män u çağda uniŋ balisniŋ ähvalidin behävär edim. Lekin, dohtur boluş süpitim bilän mundaq päyttä qandaq җavap berişni bilättim.
ــ Bala yahşi, sağlam ekän.
ــ Һä, balamda çataq bolmisila män hatirҗäm.
ــ Sizdimu heçqandaq çataq yoq, ــ dedim män.
ــ Yaq, dohtur, män hämşirä, šzämniŋ qandaq ähvalda ekänligimni ubdan bilimän, ــ dedi u.
Һeliqi ayal operatsiyadin çiqip, on minuttin keyinla alämdin štti. Män uniŋ tatirip kätkän çirayiğa qarap, šzämni tutalmay jiğlavättim.
Dohturniŋ hekayisi moşu yärgä kälgändä, meniŋmu kšzlirim nämläşti. Bu duniyadin ketiş aldida turğan bir adämniŋ qiyalmaydiğan nurğun yeqinliri – sšygän yari, dostliri yaki qerindaşliri boluşi mümkin. Lekin, u ana bolsa, hayatiniŋ ahirida birinçi novättä šz balisini äskä alidikän. Ämäliyatta, päqät hayatiniŋ ahirqi minutliridila ämäs, ana bolğan kündin başlap, taki bu duniyadin kätkiçä, bala haman aniniŋ mäŋgülük jüräk parisi bolup qalidekän.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ