Mähsät — tolerantliq muhitni qeliplaşturuş

0
800 ret oqıldı

24-sentyabr' küni paytähttä Qazaqstan hälqi Assambleyasi häm Mädäniyät vä ähbarat ministrliginiŋ uyuşturuşi bilän Aziyadiki šz ara iş-härikät vä işänçä çariliri boyiçä keŋäşmä (AÖİÇK) älliriniŋ tolerantliq mäsililiri boyiçä grajdanliq forumi bolup štti. Uniŋğa җumhuriyitimizniŋ vä çät ällärniŋ alimliri, kšrnäklik җämiyät ärbapliri, parlament deputatliri, elimizdiki dšlätlik mähkimilärniŋ, şundaqla AÖİÇK älliriniŋ Qazaqstandiki diplomatiyalik missiyaliriniŋ väkilliri, Qazaqstan hälqi Assambleyasi vä etnomädäniy birläşmilärniŋ äzaliri, hškümätlik ämäs täşkilatlar bilän yaşlar täşkilatliriniŋ rähbärliri qatnaşti. 

Bu häliqara jiğinda Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti — QHA Räisi Nursultan Nazarbaevniŋ HHİ äsirdiki duniyaviy teçliq ideyaliri toğriliq «Uluq duniya — G-GLOBAL» ideyasi härtäräplimä muhakimä qilinip, Märkiziy Aziyadiki etnoslar ara vä mädäniyätlär ara hämkarliqni mukämmälläştürüş, regionda tolerantliq muhitni şäkilländürüş boyiçä väzipilär bilän eniq çarä-tädbirlär bälgüländi. Şuniŋ bilän billä Märkiziy Aziya regioni älliriniŋ ilmiy ekspert hämdostluğiniŋ etnoslar ara vä konfessiyalär ara munasivät sahasidiki hämkarlişiş mäsililirimu tählil qilindi. Forumni Qazaqstan hälqi Assambleyasi Räisiniŋ orunbasari — Prezident Mämuriyiti Kativatiniŋ rähbiri Eralı Toğjanov eçip, riyasätçilik qildi.

E.Toğjanov šz sšzidä Qazaqstan Prezidenti Nursultan Nazarbaevniŋ «Nazarbaev Universitetida» oquğan därisidiki moşu mäsiligä alahidä diqqät bšldi. «Birinçi. 130 etnosniŋ beşini qoşidiğan barliq qazaqstanliqlarniŋ birligi, bu — zor bayliq. Bizniŋ väzipimiz uni qollap-quvätläp, saqlaş vä beyitiş. İkkinçi. Tolerantliq etnoslarniŋ dostluğini toluq çüşändürüş, hšrmät bilän qobul qiliş — bizniŋ җämiyätlik adämgärçiligimizniŋ aҗralmas qismi. Bu — bizniŋ җämiyät bilän dšlätniŋ strategiyalik resursi. Üçinçi. Bu — tarihiy täğdirimizniŋ ortaqliği. Bir äl — bir täğdir», dedi u.

Forumda taşqi işlar ministriniŋ orunbasari Qayrat Sarıbay, Mädäniyät vä ähbarat ministrliginiŋ җavapkär kativi Janna Qurmanğalieva, AÖİÇK Kativatiniŋ iҗraiy mudiriniŋ orunbasari Qanat Tumış, Hasiyätlik Kliment Okridskiy namidiki Sofiya (Bolğariya) universitetiniŋ professori, säyasätşunasliq pänliriniŋ doktori Tat'yana Dronzina, Qirğizstanniŋ ilgärki dšlät kativi, Bişkek dšlät universitetiniŋ professori İşenbay Äbdirazaqov, Özbäkstan Җumhuriyiti Pänlär akademiyasi Tarih institutiniŋ hazirqi zaman tarihi vä häliqara bšlümi başliğiniŋ orunbasari Ravşan Nazarov vä başqilar sšzgä çiqip, duniyaviy tolerantliq vä işänçä bolup hesaplinidiğan behätärlik bilän hämkarliqniŋ ortaq vä nätiҗidarliq instituti nahayiti haҗät ekänligi toğriliq pikir-täklipliri bilän ortaqlaşti.

Forum dairisidä altä panel'liq pikir almaşturuş mäydançiliri uyuşturuldi. Äynä şundaq mäydançilarniŋ birigä җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi Şahimärdan Nurumov qatnişip, qazaqstanliq uyğurlarniŋ iҗtimaiy-säyasiy vä mädäniy hayatiğa tohtaldi. 

Bälüşüş

Javap qalduruŋ