Qazaqstan uyğurliri iҗtimaiy tarihiniŋ tätqiqatçisi

0
91 ret oqıldı

(Galina Baratovaniŋ 65 jilliğiğa dair)

Keyinki jillarda Qazaqstan uyğurliriniŋ җamaätçiligi 1916-jilqi qozğilaŋ, 1917-jilqi bol'şeviklarniŋ Oktyabr' inqilavi vä 1918-jilqi teçliqta yaşavatqan uyğur ahalisini ammiviy qirişqa ohşaş Yättisu uyğurliriniŋ hayatiğa täsirini yätküzgän çoŋ tarihiy vaqiälärniŋ yüz jilliğini atap štti. Mäzkür vaqiälärni oqup üginiş vä uniŋğa tegişlik baha beriş üçün rus arhivliridiki hšҗҗätlär alahidä ähmiyätkä egä.
Almuta şähiridiki arhivlarda äynä şundaq hšҗҗätlär üstidä işläp jürüp, män moşundaq päytlärdä ätigän baqiliq bolğan, çoŋ käsipdişimiz Galina Sultanqizi Baratovaniŋ (1954 –2005-j.) arimizda yoqluğini çoŋqur his qildim. Galina Sultanqizi yaki Galya, biz uni kšpiräk äynä şundaq atattuq, Yättisu uyğurliriniŋ tarihi boyiçä yetük mutähässis edi vä kšpligän jillar davamida Almuta vä Moskva şähärliridiki arhivlarda ämgäk qilğan. U mäzkür sahada çoŋqur bilimgä egä bolup, arhiv fondlirida işläşniŋ šzigä has usul häm tehnikisini toluq kšlämdä šzläştürgän mutähässis edi.
Galina Baratova 1954-jili 12-mayda Almuta vilayitiniŋ Çeläk yezisida Dšlät behätärligi organiniŋ hadimi Sultan Baratov vä pedagog Evgeniya Alent'evaniŋ ailisidä duniyağa kälgän. Evgeniya Pavlovna Stalingrad vilayitidä yaşiğan dehanlar ailisidin bolup, Almuta vilayitigä täqipkä uçriğan atisiniŋ arqisidin kälgän. Bu yärdä u Sultan Baratovni uçritip, uniŋ bilän šy-oçaqliq bolidu. Evgeniya Pavlovna hšrmätlik däm elişqa çiqqiçä Almuta şähiridiki mäktäplärdä ustazliq qildi. Baratovlar ailisidä çoŋ qizi Galinadin başqa 1961-jili tuğulğan Rustäm isimliq oğul bar (u hazirqi kündä Rossiya Federatsiyasiniŋ Kaliningrad vilayitidä yaşaydu).
Galinaniŋ tärҗimihali vä iҗadiy paaliyiti Keŋäş dävridiki ziyalilar ailisi baliliriniŋkidin ançä päriqlinip kätmäydu. 1961–1971-jilliri u Almuta şähiridiki äŋ ilğar ihtisaslaşturulğan mäktäplärniŋ biridä (№15 mäktäp) bilim alidu. Mäzkür bilim därgahida ingliz tili çoŋqur oqutulatti. Mäktäpni tamamliğandin keyin Galina S.M.Kirov namidiki Qazaq dšlät universiteti (hazirqi Äl-Farabi namidiki KazMU) tarih fakul'tetiniŋ ihtisaslaşturulğan bšlümigä oquşqa çüşidu. Bu yärdä bir näççä pän ingliz tilida oqutulatti. Aliy oquş ornini tamamliğandin keyin Galina Sultanqizi kursdişi Nurbolat Masanovqa turmuşqa çiqidu. Uniŋ keyiniräk qazaqniŋ tonulğan tarihçisi häm җämiyät ärbabi alğanliği kšpçilikkä yahşi mälum.
G.S.Baratova käspiy paaliyitini 1978–1984-jilliri Qazaq dšlät universiteti yenidiki җämiyätlik pänlär oqutquçiliriniŋ bilimini mukämmälläştürüş institutida başlidi. 1984–1986-jilliri Almuta şähärlik “Znanie” җämiyiti täşkilatida ämgäk qildi. Moşu yärdin u 1986-jili yeŋidin qurulğan Qazaq SSR Pänlär Akademiyasi Uyğurşunasliq İnstitutiğa işqa yštkäldi. Galina Baratova tarih pänliriniŋ namziti Gegel' Meҗitoğli İsqaqov rähbärlik qilğan Uyğurlarniŋ tarihi vä etnografiyasi bšlümigä qobul qilindi. Moşu jilliri Gegel' İsqaqov šzi başqurğan bšlümgä M.İ.Erzin, R.D.Hodjaeva ohşaş çoŋ ävlat tarihçiliri bilän birqatar, yaş mutähässislärni toplalidi. Ahirqisiğa Galina Baratova ohşaş yaş, talantliq mutähässislär vakalätlik qildi. U Uyğurşunasliq institutida ämgäk qilip jürüp, šziniŋ namzatliq dissertatsiyasini ayaqlaşturdi vä 1989-jili Ç.Välihanov namidiki tarih, etnografiya vä arheologiya İnstitutida uni muvappäqiyätlik qoğdidi. Galina Sultanqizi “XIX-XX äsirdiki Yättisu uyğurliriniŋ iҗtimaiy-ihtisadiy tarihi” namliq dissertatsiyalik tätqiqatini tarih pänliriniŋ doktori L.M.Ävezova rähbärligidä yazdi, ändi uni qoğdaşta professor H.A.Arğınbaev vä tarih pänliriniŋ namziti V.A.Moiseev räsmiy opponentliridin boldi.
Namzatliq dissertatsiya G.S.Baratovaniŋ käspiy hayatidiki äŋ asasiy ämgigi edi. Şuŋğiçä kšpligän keŋäş tarihçiliri Yättisu uyğurliriniŋ tarihi mäsililiri bilän şuğullinip kälgän. Ularniŋ arisida tonulğan uyğur alimi Malik Käbirov äŋ kšp ämgäk qilğan. Galina Sultanqizi tätqiqatiniŋ alahidiligi şuniŋdiki, u ämgigidä uyğur ahalisiniŋ päqät iҗtimaiy-ihtisadiy tarihi mäsililirigä muraҗiät qildi. Tarih päniniŋ tarmaqlarğa bšlünüşigä muvapiq tätqiqat iҗtimaiy tarihqa munasip vä ihtisadiy tarih salahiyitigä täälluq mäsililärni kštärgän.
G.S.Baratovaniŋ kšpligän arhiv materialllirini ilmiy җähättin kirgüzüşi alahidä ähmiyätkä egä. Ular hazirqi kündimu šziniŋ muhimliğini, qädir-qimmitini yoqatmiğan.
G.S.Baratova Uyğurşunasliq institutida işläp jürüp pän namziti atalğan däsläpki alimlarniŋ biri. Uniŋdin keyin Risalät Kärimova, Äkräm Änvärov vä män Leningradta dissertatsiyamizni qoğdiduq. Şu jilliri Moskvada Sultan Rozibaqiev vä Leyla Älievağa ohşaş yaş tätqiqatçilar šzliriniŋ dissertatsiyasi üstidä ämgäk qilğan. Äpsus, ular namzatliq dissertatsiyasiniŋ ahirini çiqarmay, ilim-pän sahasidin ketip qaldi.
Galina Baratovaniŋ käspiy paaliyiti eğir 1990-jillarğa toğra käldi. Keŋäş İttipaqiniŋ parçilinişi bilän mämlikät eğir ihtisadiy bohran çaŋgilida qaldi. Şu jilliri Akademiyadä işläydiğan hadimlarniŋ ayliq maaşi AQŞ valyutisida bari-yoqi 20 dollarni täşkil qilatti. Uniŋ šzinimu aylap bärmätti. Şu jilliri kšpligän talantliq yaşlar җan beqiş koyida İnstitutni taşlap kätti. İş ornida qalğan hadimlar här qaysisi šziçä җan beqişqa tirişti. İkki qizni tärbiyilävatqan Galina üçünmu bu jillar häqiqätänmu eğir boldi. Äytävir, ilgärki yoldişi Nurbolat Masanovniŋ yardimi bilän Galina qizliriğa aliy bilim berälidi.
Ötkän äsirniŋ tohsininçi jilliri päqät eğirçiliği bilänla ästä qalğini yoq, tätqiqatçilar üçün eçilğan çätällik imkaniyätlär nuqtäiy näzäridin qiziqarliqmu boldi. Şu jilliri çätällik fondlar bšlgän kšpligän grantlar ilmiy hadimlarğa yahşi yardäm boldi. Tätqiqatlarni jürgüzüş vä çätäldä štkän konferentsiyalärgä iştrak qiliş üçün mäbläğ äynä şular täripidin tšlinip turdi. 1996-jili Germaniyaniŋ Fridrih Ebert fondi bir top alimlirimizniŋ Qazaqstanda yaşavatqan nemis, korey vä uyğur ohşaş az sanliq etnik toplarniŋ ähvali toğriliq tätqiqatlirini qollap-quvätlidi. Mäzkür layihigä G.S.Baratovamu qatnaşti. U Almuta vilayitidä yaşavatqan uyğur ahalisi arisida pikir soraş jürgüzüp, mäzkür layihä boyiçä umumiy näşirgä kirgän analitikiliq hesavatni tüzdi. Şu jilliri G.S.Baratova iştrak qilğan yänä bir muhim layihä – Qazaqstan tarihi boyiçä yezilğan därislik boldi. 2001-jili N.Masanov, J.Abılhojin, İ.Erofeeva, A.Alekseenko, G.Baratova ohşaş bir top qazaqstanliq tarihçilarniŋ ämgigi tüpäyli “Qazaqstan tarihi: häliqlär vä mädäniyätlär” namliq oquş qurali yoruq kšrdi. Bu kitapniŋ alahidiligi şuniŋdiki, uniŋda Qazaqstan territoriyasidä yaşavatqan barliq etnik toplarğa çoŋ diqqät ağduruldi. Mäzkür kitapta “Uyğur vä tuŋgan diasporiliriniŋ şäkillinişi” (219–229-bätlär) bšlümi G.S.Baratovağa täälluq.
1990-jilliri Qazaqstan alimliri bilän HHҖniŋ Şinҗaŋ-Uyğur avtonom rayoni alimliri otturisida qoyuq munasivät ornitildi. İkki dšlät otturisidiki kelişimlär tüpäyli ŞUARniŋ yaş alimliri Qazaqstanniŋ ilmiy-tätqiqat institutlirida ilmiy täҗribidin štüşkä başlidi. Öz novitidä bizniŋ alimlarmu uyğurlarniŋ tarihiy vätini bilän tonuşuş imkaniyitigä egä boldi. 1998-jili G.S.Baratova uyğur vä qazaq alimliriniŋ tärkividä ŞUARdiki uyğur ahalisiniŋ hayatini, turmuşini, mädäniyitini vä tarihini oqup-üginiş mähsitidä Ürümçi şähiridä bolup qaytti.
Galina Baratova Qazaqstanda vä uniŋ sirtida štkän häliqara änҗumanlarda Qazaqstan uyğurliriniŋ tarihi boyiçä pat-pat dokladlarni oqup turdi. Atap eytqanda, 1997-jili Stambulda štkän “HH äsirdiki uyğurlar” häliqara konferentsiyasidä Märkiziy Aziyadiki uyğurlar häqqidä doklad oqusa, 2001-jil yänä şu şähärdä “Türk dšlätliri mustäqilliginiŋ 10 jilliği” namliq simpoziumğa iştrak qildi. 2002-jili G.S.Baratova şundaqla Frantsiyaniŋ Bordo şähiridä štkän Märkiziy Aziya tätqiqatçiliri Evropa uyuşmisiniŋ VIII konferentsiyasiniŋ qatnaşquçisi boldi. 2000-jili u AQŞ universitetliriniŋ biridä bir jilliq stajirovkidin štüş üçün AQŞ Dšlät departamentiniŋ Fulbrayt grantini utuvalğan. Äpsus, tuyuqsiz salamätliginiŋ naçarlişişi tüpäyli bu säpärdin baş tartişqa toğra käldi. Galina bir näççä jil davamida eğir ağriqqa qarşi küräşti. Bähitkä qarşi uniŋğa ağriqtin qutuluş mümkin bolmidi…
G.S.Baratova Qazaqstan Җumhuriyiti Bilim vä pän ministrligi Şäriqşunas instituti yenidiki Uyğurşunasliq märkizidä işligän jilliri uyğurlarniŋ tarihi vä etnografiyasi bšlüminiŋ barliq ilmiy-tätqiqat layihiliriniŋ iҗraçiliriniŋ biri bolup käldi. U Yättisu uyğurliriniŋ iҗtimaiy vä ihtisadiy tarihi boyiçä onliğan maqalilarni elan qildi.
Alimä šziniŋ käspiy paaliyitidä qazaq tarihçiliri bilän qoyuq munasivättä boldi. Mäsilän, u Qazaqstan etnosliri boyiçä juqurida atalğan layihilärdin taşqiri N.E.Masanov vä G.M.İsqaqov bilän birliktä Şärqiy Türkstan uyğurliriniŋ kelip çiqişi (etnogenezi) toğriliq kšlämlik maqalä yazdi. Şundaqla uyğur etnografi G.İsqaqov bilän billä Yättisu uyğurliriniŋ egilik hayati boyiçä bir näççä maqalisi elan qilindi.
G.S.Baratova šz käspiniŋ juquri kvalifikatsiyalik mutähässisi bolupla qalmay, šziniŋ insaniy hislätliri bilänmu alahidä päriqlinätti. U ikki pärzändini җämiyätkä layiq insanlardin qilip yetildürdi. İnara vä Aliya Masanovalar äl-Farabi namidiki Qazaq Milliy universitetiniŋ ädliyä fakul'tetini tamamlidi. Hazirqi kündä İnara grajdanliq vä җinaiy işlar boyiçä advokat, Aliya menedjment sahasida hizmät qilivatidu.
Täğdir täqqazisiğa heç närsä degili bolmaydekän. Galina Baratova käspiy paaliyitidä aldiğa qoyğan kšpligän mähsätlirigä yetälmäy kätti. Uniŋ dissertatsiyalik ämgigini vä härhil jurnallarda vä toplamlarda elan qilinğan maqalilirini kitap qilip çiqiriş bizniŋ qolumizdin kelidu. Bu Qazaqstan vä Märkiziy Aziyaniŋ başqimu dšlätliridä yaşavatqan uyğur qerindaşlirimiz üçünla ämäs, bälki uyğurşunasliqni buniŋdin keyin täräqqiy ätküzüş üçünmu nahayiti paydiliqtur. Yättisu uyğurliriniŋ tarihi boyiçä uniŋ ämgäklirini näşir qiliş – Galina Sultanqizi Baratovağa kšrsitilgän äŋ juquri hšrmät vä yadikarliq bolar edi. Ägär hamiylar tepilğidäk bolsa, män Galinaniŋ qizi Aliya bilän uniŋ ämgäklirini näşirgä täyyarlaşqa dayim täyyar.

Ablähät KAMALOV,
tarih pänliriniŋ doktori,
professor.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ