Yultuzlarda yoşurunğan tiläklirim

0
73 ret oqıldı

Nazerke Serikqizi,
qazaq şairäsi
Uniŋğa
Oğrilatmay uyatni, harni yoqatmay,
Yenip-kšyüp muhəbbəttin kir tapmay.
Bolidekən bäzän birin sšyüşkə,
Til qatmay…

Əməsligin jürigimniŋ taş yoğan,
Basay qandaq iştiyaqin lavliğan?
Özəŋ uni həq yarattiŋ mən üçün,
Җavap bərgin, Yaratqan!?

Halisaqmu üzülməskə bar ümüt,
Oyda biraq zəp qorqunuç dəp jürduq.
Uçraşqanda sšzlişərmiz — nemə gəp,
Mana quriduq…

Umu qalmay, mənmu qalmay yolumdin,
Uniŋ bilən həvəslərgə toyundum.
Elip ketəy desə əgər, kšnimən
Elip qolumdin…

Seğinişta talay muŋsiz kəçlərniŋ
İçidə mən şeir yazdim, šçərdim.
Hət yazmiğan künlər üçün sən kəçkin,
Mənmu kəçürdüm…

Tün yarisin davalaydu, bəlkim, taŋ,
Biraq meniŋ seğinişim həq taman.
Bügün uşbu şeirimni çüşənsə,
Hət yezişni untimiğay dəp «Salam!».

***
Jüräkmu yalğuz, çšçigän,
Orinip qayğu.
Bulutlar meni quçağlap qanitin yayidu.
Özäŋdäk taza šmürniŋ simasi qalğan,
Monu asman saŋa ohşaydu.

Çin sšyär bolsaŋ alämmu käŋ misali,
Sezinär bolsam näpäsiŋ şamalğa täŋ misali.
Sšyünüp kätsäm seğiniş purap turidiğan
Monu hava sän misali.

Җenimğa meniŋ päqät šzäŋ keräk ekänsänğu,
Sän meniŋ bähit-saaditim, märikämsänğu.
Appaq taŋniŋ nurini hädiyä qilğan maŋa
Monu šmür sän ekänsänğu…

Nuriana Arslanova,
qumiq şairäsi
Äzizim
Һayatimni yalğuz saŋa beğişlap,
Duniyani taŋ qaldurup, äzizim:
Yaşaymän män bir šzäŋni alqişlap,
Һär künüŋni mäyräm qilip, äzizim.

Sävdalarda šçmäy atäş sšygümiz,
Jüräklärni tärk ätmisun, äzizim.
Arimizda tutaşmastin šzgä ot,
Alla bizni ayrimisun, äzizim.
Sšyälmäydu, bilimän…
Sšygän edim nur yüzüŋni, amriğim,
Jürigimgä saldiŋ ahir qayğu-muŋ:
Tilisämmu ikkimizgä Allahtin
Muhäbbitin Läyli bilän Mäjnunniŋ.

Özgä bilän täğdir qoştuŋ bu kündä,
Jürigimni sän yarilap mäŋgügä.
Mämnun bolup yaqar edim otuŋni,
Kelin bolup jürgän bolsam šyüŋdä…

Män çüşüŋgä tehi talay kirimän,
Bšlüşimän andin uşbu sir bilän:
Başqa biri yaqqan bilän otuŋni,
Meniŋ ohşaş sšyälmäydu, bilimän.

***

Seni kinäp jürigim,
Keçilärdä jiğlaydu.
Untisaŋmu vädäŋni,
Hiyanätkä qiymaydu.

Kündüz-tüni sän meniŋ,
Çiqmay zadi oyumdin.
Seni untuş mäŋgügä
Kälmäydekän qolumdin.

Quviti yoq boyida
Güldäk solup barimän.
Sänsiz monu šmürdä
Qandaq tänha qalimän?

Kšrsätmästin qaraŋni
Kättiŋ mändin jiraqqa.
Maŋa bärgän vädäŋdä,
Turalmidiŋ biraqta.

İşänçimni aqlimay,
Neçün şunçä qiynidiŋ?
Qaçan ümüt üzülüp,
Ketisänkin oyumdin?

Kristina Andrianova-Kniga,
rus şairäsi.
Eytqinä, meni sšyämsän?
Kät.
Muhim ämäs, bekar qançä jil
Bähitsiz šzäŋ kälgän, bil.
Özäŋ eyttiŋ, täğdir gäp qilmidi.
Yalğuz qoyğin.
Burun bolğanni unti:
Üç jil – kona kino,
Üç jil – šçkän çiraq.
Käçür,
Käçür, yolimizni açiliduq.

Eytqinä, sadiğan ketäy,
Neçün?..
Neçün, bu bätpärdä –
Yenimda qalmaysän, bilimän.
Burundin bälgülük…
Eytqinä,
Sän meni sšyämsän?
Kät.
Täğdirimdin kät, käçürdim.
Sän çšllärniŋ çšlisän,
Miŋ düşmänniŋ qästidin yaman.
Aldira
Aldi-arqaŋğa qarimay,
Qolumdin sšyüp, yalvurmay,
Kšrünmä qirğaqtin haman.
Tägmä,
Mürämdin qaqma, ketivär.

Eytqinä, meni sšyämsän?
Män saŋa işänsämmu kšzüŋçä.
Meni bäzläysän,
Vayimlardin qutuldurup šzäŋçä.
Qutuldurisän vaqitliq,
Öltirisän ümütimni…
Eytqinä, sšyämsän meni?
Yolumdin adaşturma,
Ärkinlik bär, almay vaqtimni!

Ärkinlik bär, almay vaqtimni!

İyul' — otturisi yazniŋ!
Şunçä yoruq, şunçä yahşi –
Yamğurmu yeğip štti täkşi,
Qälbim uni çüşängändäk…
Bilimän, hämmisi aldida,
Muhäbbät häm aldida.

Ah, iyul' –
Otturisi yazniŋ!
Tenidiŋ bir yärdä,
Biraq män bepärva undin.
Ah, iyul' –
Otturisi yazniŋ!
Män nuriŋğa bšländim…
Amma kinoğa başqisi bilän maŋdim.

Bäk issiq, bäk egiz, tämkin…
Qanatlirim päzada ärkin.
Sšyimän, yänä işinimän,
Küräşkim kelidu, ümüt üzmäy…
Ğalip atalğum kelidu häm!

Birinçi kurs

Küz yamğuri val's oynap,
Beğäm çağni salar äskä.
Derizämdä vaqit süküt,
Seğindurup jutni bir päskä.
Başlar ändi monu ikki put,
Bekitigä «İnstitut».

Bulut yerip, huddi tars-turs,
Qarşi aldi birinçi kurs.
Kšktä çaqnar yultuz şuan,
Egizlikni tiläp haman.
Ümüt uçup, täğdir aldiraş,
Qälbimgä sep yoruq quyaş.
Val's oynaydu,
küz hämrayiŋ,
Birinçi kurs – gülbahariŋ.

Küz yamğuridin šçüp hämmä,
Aram berär biraz tängä.
Yolumiz tursa şundaq pak,
Ätimizdin, demäk, ğäm yoq.
Qolumizda birla bağaq –
Aldimizda yollar parlaq.

Täğdir
Män yänä sezimän uni,
U qoltuğimdin aldi meni.
Ğälitila eytip nahşini,
Monu aççiq bir ahşimi.
Oy-sšzümni oğrilamdekin däp,
Sezimimni ayaydu adämlärgä…
Eytmiğinä, «meniŋ toğra däp» –
Sävävi, sän här qaçan adil,
Һär qaçan häm şundaq dadil.

Yultuzlarda yoşurunğan tiläklirim,
Ümütlirim çüşüp bolğan bäygigä:
Män ümütlirimni berip bolğan,
Uyqisiz taŋlarğa, sunğan sšygügä.
Mana, yänä çüşänmäymän,
Kimni sšyimän, kimgä işinimän?..
Sän külisän – uniŋğa,
Bilämsän, heç qaçan uniŋğa
Män işigimni açmaymän.

Män tenidim,
Minutlar bilän
uzartivaldim
jillirimni.
Käçürgin meni,
äkätkän meni,
jiraqlarğa,
İssinay
Ümüt berär çiraqlarda.

Mahfuza İmomova,
šzbäk şairäsi
Havatir kšŋlüm
Supurda un barmu,
Qazanda — yağ,
Yamğurda hšl bolup qaldimu otun?
Kiçikläp qalğandäk bügün hämmä yaq,
Anijan, aridin şunçä jil štüp
Meni häm seğinip kätkändäk qişlaq?
Yälkämgä kšŋülniŋ jükini artip
Qiz beşim bilän män haman säpärdä.
Kšzüm tikilär asmandäk jiraqqa
Qädämlär tohtimay bir päs şähärdä.
Nästirin gülliri tutar yaqamdin,
Һär taman çeçilip ketär kuçula.
Qaysu-birini tügitäy,
Äynä şu dämdä
Käçürgän künlirim oyda uç alar.
O, qandaq äjayip edi män kšrgän
Çüşlirim. Uhlimaq asan hämmidin.
Ohinip izdäymän duniyani biri kam,
Dadamniŋ qaldurğan çapanliridin.
Siğmaymän käŋliklär bolmisa šydä,
Һär bir qayğudin kätkänmän ozup.
Yeşim häm ulğiyip barmaqta šydin,
Havatir qälbimni hazirzä moҗup.
Öyimiz soğmu?..
İşik aldidin
Ukam štidu üzi qaraŋğu?
Qelin oriniŋ,
İssitsun çidam,
Aniҗan – šydä muhäbbät barmu?
­­­­­­­­­­­­
Mahfuza Aşurova,
šzbäk şairäsi.
Neçün
Neçün kšrünmäysiz,
Neçün kšrmäysiz?
Yenip tügidim bšlmä içidä.
Şunçä kütkinim yalğan tuyular
Kirip-çiqişiŋiz ayaq uçida.
Neçün kšrünmäysiz,
Neçün kšrmäysiz
Siz üçün yeqilğan ümüt şamini?
Qamitimni şunçä yasap siz üçün
Һiҗranni erittim moşu ahşimi.
Neçün kšrünmäysiz,
Neçün kšrmäysiz?
Tälvisiz tün ara yattimğu yalğuz.
Ğämsiz yüzimni tügätkän šzäm,
Kšzlirimni yapti därt-yalmavuz.
Ändi kälsiŋiz häm,
Kälmisiŋiz häm…
Meni tapalmaysiz bšlmä içidä.
Şu çağda baqisiz tügigän şamğa,
Vä yänä
çiqip ketisiz ayaq uçida.

Tärҗimä qilğan
Abdulҗan AZNİBAQİEV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ