Tiҗarät vä tapavät…

0
34 ret oqıldı

«Şäriq ayalliri» häliqara ekologiyalik assotsiatsiyasi җämiyätlik birläşmisiniŋ uyğunlaşturğuçisi Һurqiz İlieva Uyğur nahiyäsigä iş babi bilän qädäm täşrip qildi. Yäni, jil beşidin tävä turğunliriğa kün energiyasini ünümlük paydiliniş» namliq layihisi asasida nahiyälik hakimiyät, nahiyälik içki säyasät bšlümi häm yaşlar resursluq märkizi bilän hämkarliqta qizğin paaliyät elip barmaqta. Yeqinda Һurqiz Zilavdun qiziniŋ uyuşturuşida nahiyä märkizidä uşbu mäsiligä munasivätlik mätbuat konferentsiyasi bolup štti.

Sabiräm ÄNVÄROVA,
«Uyğur avazi»

Mäzkür press-konferentsiyagä E.A.Bšketov namidiki Qarağanda dšlät universiteti, ekologiya fakul'tetiniŋ dekani, professor Jibek Husainova, Uyğur nahiyälik içki säyasät bšlüminiŋ başliği Gülҗahan Älikeeva, nahiyälik yeza egiligi bšlüminiŋ baş muhätässisi Rähiläm Adikova, nahiyälik yaşlar resursluq märkiziniŋ mutähässisi Gülşat Murtuzaevalar, şundaqla, bağvänlär bilän tiҗarätçilär vä ammiviy ähbarat vasitiliriniŋ hadimliri qatnaşti.

Mätbuat konferentsiyasini açqan Һurqiz İlieva Uyğur nahiyäsidä ämälgä aşurulivatqan layihäniŋ mähsät-väzipiliri vä şuniŋğa layiq atqurulğan işlar häqqidä qisqiçä ähbarat berip štkändin keyin sšz novitini Gülҗahan Älikeevağa bärdi. Natiq aval Uyğur nahiyäsiniŋ gšzäl mänzirilik täbiiti, hasiyätlik җayliri häqqidä tohtilip, moşundaq muqäddäs җayda yaşap kelivatqan häliqniŋ asasiy turmuş-tirikçiliginiŋ yeza egiligi bilän ziç munasivätlik ekänligini täkitlidi. Yäni, nahiyädä yeza egiligi sahasiniŋ, bolupmu, uniŋ içidä bağvänçilik käspiniŋ yahşi rivaҗlanğanliğini mämnuniyät bilän tilğa aldi.
– Uyğur nahiyäsidä onğa yeqin җämiyätlik täşkilat iş elip barmaqta. Amma ularniŋ içidä ekologiyagä munasivätlik birmu täşkilat yoq. Mana bu boşluqniŋ ornini toltiriş mähsitidä biz «Şäriq ayalliri» häliqara ekologiyalik assotsiatsiyasi bilän bulturdin beri birläktä iş elip berivatimiz. Һurqiz Zlavdun qizi yäl-yemiş mšgilirini, kšktatlarni barliq mineralliq süpitini saqliğan halda qurutuvelişqa bolidiğan apparatni Uyğur nahiyäsidiki täminati naçar, kšp baliliq on ailigä häqsiz ornitip beridiğan boldi. Bu täklip kelip çüşkändin keyin biz därhal mähsus komissiya qurup, härhil yezilardin җämi on ailini tallap alduq, – dedi Gülҗahan Käkiş qizi.
– Kün energiyasi arqiliq qurutulğan mevä-çevilär uzaq saqlaşqa yaramliq bolupla qalmay, qurutulğan halättä ilgärki bahasidin ikki-üç hässigä qimmätkä setilidu. Bizniŋ mähsät – yardämgä muhtaҗ aililärniŋ turmuş süptiniŋ yahşilinişiğa imkaniyät yaritiştin ibarät. Ular bu apparatni paydilinip, çay-tuziğa yätkidäk kirim tapsa – qolğa alğan layihäniŋ nätiҗisi däp bilimiz, – dedi Һurqiz İlieva. Mehman şundaqla sšz arisida šz täşäbbusini qollap-quvätligän nahiyä hakimi Şšhrät Nurahunovqa, hakimniŋ orunbasari Alimҗan Husurovqa, nahiyälik içki säyasät bšlüminiŋ başçisi Gülҗahan Älikeevağa, nahiyälik yaşlar resurluq märkiziniŋ yetäkçisi Nursultan Bolatoğliğa, nahiyälik yeza egiligi bšlüminiŋ başçisi Lutpulla Һäväydullaevqa vä «Aşirov R», «Teŋriqut» yeza egilikliriniŋ rähbärlirigä «Şäriq ayalliri» häliqara ekologiyalik assotsiatsiyasi namidin çäksiz minnätdarliğini izhar qildi.
Novättiki sšz Jibek Husainovağa berildi. U Qarağanda dšlät universitetidiki yaşlar tiҗarätçilik märkiziniŋ yetäkçisi süpitidä Һurqiz İlieva bilän birliktä 2 jildin buyan ämälgä aşurup kelivatqan işliriğa täpsiliy tohtilip, ähmiyiti zor başlanmilarni yolğa qoyğanliğini atap eytti. Eniğiraq eytsaq, studentlar bilän fermerlar arisida qoyuq munasivät ornitip, yaşlarniŋ yeza egiligi häqqidä çüşänçisini käŋäytkänligini eytip, keläçäk reҗiliri bilän bšlüşti.
– Biz Qazaqstanda işläp çiqirilğan mähsulatlarni bazarğa çiqirişimiz keräk. Çät äldin kältürülinidiğan tovarlarniŋ orniğa šzimizdä işläp çiqirilğan mähsulatlarni istimal qilsaq, behätär häm ärzängä tohtaydu. Qazaqstanda yeza egiligi sahasi täräqqiy ätkini bilän, äpsus, heliğiçä çättin kirgän mevä-çevä häm kšktatlarni setip elivatimiz. Buniŋ bir qançä sävävi bar, älvättä. Şuni alahidä atap štmäkçimänki, aldiki vaqitta Qarağanda şähiridä «Al'-faruh» däp atilidiğan ozuq-tülükni düŋ setiş vä distrib'yutorliq logistikiliq märkäz işqa qoşulmaqçi. Ägär bu oyumiz ämälgä aşsa, nurğunliğan adäm iş bilän täminlinipla qoymay, Qarağanda vilayitidiki ozuq-tülük bahasi mälum däriҗidä ärzänläp, äl içidiki tovar ayliniminiŋ rivaҗlinidiğanliğiğa şäk-şübhä yoq, – däp sšzini hulasilidi u.
Nahiyälik yeza egiligi bšlüminiŋ baş mutähässisi Rähiläm Adikova Uyğur nahiyäsidä alma-šrük bağliriniŋ jildin-jilğa kšpiyip kelivatqanliğini eytsa, tiҗarätçi-bağvän Radulin Һaşirov 10 gektar yärgä abrikos, 1 gektarğa alma, 1 gektarğa qarašrük tikip, tamçilitip suğiriş usuli arqiliq bağ pärviş qilivatqanliğini täkitlidi. Şuniŋ bilän qatar, Һurqiz İlievaniŋ täklivi bilän mevä-çevä qurutuşqa beğişlanğan apparatlarni yasaşni qolğa alğanliğini, ularniŋ yardimi bilän bir häptidä quruydiğan šrük qeqini 2-3 kündila qurutuvelişqa bolidiğanliğini çüşändürdi.
İkki saatqa sozulğan konferentsiyadä, uniŋ qatnaşquçiliri Qarağanda vilayitiniŋ turğunlirini Uyğur nahiyäsiniŋ mevä-çeviliri bilän täminläş vä ikkitäräplimilik soda-setiq hämkarliğini mustähkämläş qarariğa käldi.
Konferentsiyadin keyin, uniŋ qatnaşquçiliri quyaş nuri arqiliq paydilinilidiğan qurutuş apparatini Toquzbuluq vä Bahar yeziliridiki ikki ailiniŋ hoylisiğa ornitiş märasimiğa qatnaşti.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ