Mediatorniŋ bahaliq ämgigi

0
145 ret oqıldı

Ötkän jili QHA mediatorliriğa grajdanlardin kelip çüşkän 33 miŋ muraҗiätniŋ 13 miŋi birinçi konsul'tatsiyadin keyin häl qilindi, 11 miŋi boyiçä mediativliq kelişimlär tüzüldi.

Birpütün җumhuriyätlik Mediatsiya küni dairisidä paytähttiki Dostluq šyidä, Nur Otan partiyasi şähärlik şšbisiniŋ җämiyätlik qobulhanilirida, käspiy ittipaq märkizidä, Almuta nahiyälik sotida QHAniŋ qollap-quvätlişi bilän mediatsiya kabinetliriniŋ “Oçuq işiklär küni” bolup štti.
Paytähttä barliği bolup 20 käspiy mediator işlävatidu, ularniŋ bir näççisi “Grajdanliq җämiyätni yeŋilaştiki mediatsiyaniŋ roli” җumhuriyätlik ilmiy-ämäliy konferentsiyagä qatnaşti. Konferentsiyadä sot vä hoquq qoğdaş organliriniŋ, ädliyä organliriniŋ, Nur Otan partiyasiniŋ, käspiy ittipaqlarniŋ, etnomädäniyät birläşmiliriniŋ väkilliri, paytähttiki QHA ilmiy-ekspertliq topiniŋ, җämiyätlik razimänlik häm anilar keŋäşliriniŋ äzaliri, alimlar җämiyätlik razimänlik häm umummilliy birlikni täminläştä mediatsiya institutini küçäytiş vä tehimu täräqqiy ätküzüş çarilirini muhakimä qildi.
İlmiy-ämäliy konferentsiyadä sšzgä çiqqan Prezident Mämuriyiti QHA Kativati mudiriniŋ orunbasari Leonid Prokopenko mediatsiyaniŋ dšlät vä җämiyät otturisidiki dialogniŋ aktualliğiğa bağliq aktiv täräqqiy etivatqan paydiliq iҗtimaiy qural ekänligini alahidä täkitlidi.
– Mediatsiya – bu qatnaşquçi täräplärniŋ vaqtini ihtisat qilidu, talaş tuğduruvatqan mäsililärniŋ qarilişini çapsanlitidu. U talaş-tartişlarda vä toqunuşlarda ğaliplarniŋ häm mäğlubiyätkä uçriğanlarniŋ bolmasliğini täminläydu, – däp täkitlidi Leonid Prokopenko.
Şuniŋ bilän birqatarda u grajdanlarniŋ šzliriniŋ otturisidiki işänçä däriҗisini aşuruşniŋ, mämlikättä hoquq-tärtip vä qanuniyliq ähvalini yahşilaşniŋ muhim ekänligini täkitlidi.
Leonid Prokopenkoniŋ sšziçä, ahaliniŋ mediatsiya institutiğa bolğan işänçisi hoquq-qoğdaş organliriğa vä sot sistemiliriğa bolğan işänçiniŋ šsüşigä bağliq, çünki muraҗiätlärniŋ 90 payizi sot hškümliriniŋ adil bolmayvatqanliğiğa vä hoquq qoğdaş organliriniŋ härikätlirigä munasivätlik şikayätlärgä bağliq.
Mediatsiya institutiniŋ šzini mukämmälläştürüş, härbir sub°ektniŋ rolini eniq bälgüläş zšrür. Buniŋ üçün mämlikättä tegişlik kontseptsiya vuҗutqa kältürülüşi keräk.
QHA Räisiniŋ orunbasari, Nur-Sultan şähärlik Özbäk etnomädäniyät märkiziniŋ räisi, käspiy mediator Şerzad Polatov šz sšzidä QHA yenida mediatsiya institutiniŋ asasini salğanlarniŋ biri – L.Gumilev namidiki Evraziya milliy universitetiniŋ professori, säyasätşunasliq pänliriniŋ doktori Natal'ya Kalaşnikovaniŋ roliğa tohtilip štti.
Natal'ya Kalaşnikova bolsa, šz novitidä, Bolğariya vä İspaniyadin mediatsiya җämiyätlik institutini şäkilländürüş täҗribisini šzläştürgän Qazaqstanniŋ alahidilikliri toğriliq eytip štti. U җämiyätlik mediator märtivisini qanuniy bäkitişniŋ, Uluq dala mediatsiyasiniŋ nadir şäkillirini üginişniŋ, šsmürlär vä studentlar mediatsiyasini täräqqiy ätküzüşniŋ zšrür ekänligini täkitlidi.
Konferentsiya yäküni boyiçä milliy maqalilar toplimini näşir qiliş vä mediatsiyani ämäliyatta paydiliniş üçün ilmiy-metodikiliq materiallarni täyyarlaş planlinivatidu.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ