«Balilirim — altun, nävrä-çävrilirim — häsäl!»

0
126 ret oqıldı

Raşidäm RÄҺMANOVA,
«Uyğur avazi»

Һärqandaq jutniŋ abroyluq, inavätlik adämliri bar. Bolupmu, yeşi säksän, tohsändin aşqan mštivär atilar bilän nuraniy anilar – härbir šyniŋ, härbir ailiniŋ bärikiti. Nurğunliğan vaqiälärni šz içigä alğan ularniŋ hayati – äҗayip bir tarih. Biz, yaşlar, üçün ülgä häm ibrät.
Ämgäkçiqazaq nahiyäsi Qäynäzär yezisiniŋ turğunliri Җalal ata vä Ayşibüvi ana Savurovlar – äynä şundaq beşidin hayatniŋ issiq-soği štkän, yüzniŋ üzini kšrgän insanlar.
Yeqinda yeziniŋ jigitbeşi Kevir Yaqupov bizgä telefon qilip, mštivärlär häqqidä pähirliniş ilkidä eytti. Kšp štmäy jigitbeşi vä uniŋ orunbasari Raşit İminov bilän Savurovlarniŋ šyigä barduq. Bizni Җalal atiniŋ oğli Abdurusul aka kütüvaldi. Җalal ata hoylidiki üstäl ätrapidiki orunduqlarniŋ biridä oltiriptu. Yenida birnäççä nävrisi bar. Atiniŋ qeşiğa kelip, salam bärduq. U salimimizni alğandin keyin, kšziniŋ naçarlap ketişigä bağliq bizni tonalmiğanliğini eytti. Jigitbeşi: «Män Kevirğu, Burhanniŋ oğli» dedi. Aqsaqal «Brigadir bolğan Burhanniŋma? Kevirmu sän? Һä, bälli, yaraysän, balam! Sän hazir jigitbeşi bolduŋğu?!» däp sayrapla kätti.
Kevir aka šzi bilän gezit muhbirini elip kälgänligini eytivedi, aqsaqal tehimu sägäklişip, «Biz, qerilarni nemä qilattiŋiz, qizim? Monu Kevirğa ohşaş kšpçilik ğemida säkparä bolup jürgän adämlär häqqidä yeziŋ!», dedi. Biraq jut atisini hšrmät qilip kälginim üçün minnätdarliğini bildürüp, duasini bärdi.
Ayşibüvi ana bilän kšrüşälmiduq. U hoşna turidiğan qizi Җšhärbüviniŋ qolida ekän. Birnäççä jildin beri orun tutup yetip qaptu. Yeşi 98dä. Bovay ikki-üç kündä bir qetim kirip, momiyini yoqlap çiqidekän.
Җalal Җamioğli 1918-jili Panfilov nahiyäsiniŋ Җelilyüzi mälisidä (Һazirqi Pänҗim yezisida) duniyağa käptu. Uniŋ ata-anisi nurğunliğan uyğurlarğa ohşaş “Atu” paҗiäsidin keyin, tarihiy Vätinimizgä štüp kätkän ekän. Şuŋlaşqimu uniŋ baliliq vä yaşliq dävri Ğulҗa täväsiniŋ Җelilyüzi mälisidä štti. Ata käspimiz – dehançiliq bilän şuğullandi. Kšpbaliliq ailidä šskänliktin «işqa pişşiq», särämҗan boldi. Ularniŋ yenida Abdurahman isimliq hoşnisi yaşatti. Uniŋ tšrt qizi bolup, birmu oğli bolmiğan. Şu kişi Җalalniŋ atisi Җamiğa muraҗiät qilip, işlämçan oğliniŋ uniŋğa šy işlirida anda-munda yardäm berişini soraydu. Hoşnidarçiliq ülgilirini yahşi bilidiğan Җami ata oğliğa yol-yoruq kšrsitip, uniŋğa Abdurahman atiğa qol-qanat boluşini buyruydu. Öydiki är kişiniŋ barliq oqitini tez aridila särämҗan qilivetidiğan Җalal hoşnisiğa bäkmu yeqip ketidu. U šziniŋ üçinçi qizi Ayşibüvini uniŋğa yatliq qilip, barliq mülkini tapşuridu. Җalal bilän Ayşibüviniŋ ailisi mana şundaq vuҗutqa kelidu.
Savurovlar tšrt oğul vä üç qiz tepip, qatarğa qoşti. Ularniŋ üçi Ğulҗida tuğuldi. Qalğanliri Qazaqstan diyarida duniyağa käldi. 1959-jili ailä bu qatqa kšçüp kelip, Qäynäzär yezisiğa orunlaşti. Җalal ata İl'iç namidiki kolhozda suçi bolup işlidi. Ayşibüvi ana bolsa, šydä balilarni tärbiyilidi. Җalal ata kolhozdiki äŋ ilğar suçi boldi. Şuŋlaşqimu suçilar brigadisiniŋ brigadiri märhum Nesipbay Orazımbetov etizda suğa bağliq birär pävquladdä ähval yüz berip qalsa, tävlükniŋ kündüzi yaki keçisi bolmisun, Җalal Savurovniŋ šyigä yetip kelätti. Җalal bolsa, uniŋ sšzini ikki qilmay, etizğa aldiraydiğan.
– Dadam 100 yaşqa kirip, birär qetim ağriğan adäm ämäs – dedi mštivärniŋ qizi Җšhärbüvi hädä atisi häqqidä. – Esini bilgändin beri bäş vaqitliq namizini taşliğini yoq. Yaş çağliridin etizda işlidi. Özi bilän alidiğini – ätkänçay bilän quruq nan. Käçtä kälgändimu tamaqni kšp yemäydu. Kündä qetiq içidu. Һšrmätlik däm elişqa çiqqinida biz tehi kiçik. 30 sotok yärdä kšktat pärviş qildi. Eşäk harvusiğa oltiridudä, etizğa ketidu. Bäş jil boldi, harvusi sunup qaldi. Şuniŋ bilän etizğa qatnaşni qoydi. Talay qetim başqilardin «Dadaŋlar altun tepivaldi», «Dadaŋlar bir qapçuq pul tepivaldi» degän gäplärni aŋliduq. Biraq u heçqaçan birävniŋ duniyasiğa hiyanät qilğan ämäs.
Һäqiqätänmu, Җalal ata birnäççä qetim qapçuq vä hšҗҗätlärni tepivalğan ekän. Bir qetim tepilğan pulni yeziniŋ meçitiğa apirip beriptu. Uni štküzüp berivetip: «Qapçuqniŋ içidä munçä pul bar. Şuni durus eytqan adämgä beriŋlar, bolmisa, meçitniŋ keräk-yariğiğa yaritiŋlar» däptu. Bu paraŋni aŋlap, meçitqa birnäççä adäm käptu, biraq heçkim uniŋ içidä näççä pul barliğini durus eytalmaptu. İkkinçi qetim tepilğan qapçuqni içidiki hšҗҗätliri arqiliq egisigä tapşuruptu.
Җšhärbüvi hädä dadisiğa bağliq yänä bir qiziq vaqiäni eytip bärdi. Bir küni suçi etizdin kelivatsa, kolhozniŋ traktorçi jigiti kombaynniŋ aldida turup, adämlärni yardämgä çaqirip, җan açiği bilän vaqiravetiptu. Jügräp barsa, u kombaynniŋ oriğiğa orilip qaptu. Ätrapta beçarigä yardäm beridiğan adäm yoq. Җalal ata harvusidin jügräp çüşüp, bar küçi bilän tartip, jigitni oraqtin julup çiqirivaptu. Täliyigä yarişa, u şiriq çapan kiyivalğan ekän. Şu tüpäyli vä Җalal atiniŋ yardimigä bola, aman qaptu. Gäpkä Abdurusul aka arilaşti:
– Özliriniŋ müҗäz-hulqi, ämgigi bolsa keräk, ata-animizni Qäynäzär yezisidiki çoŋ-kiçik turğunlarniŋ barliği hšrmät qilip, ülgä-ibrät tutidu. Mštivärlär küni, Häliqara ayallar küni mäyrämliridä hškümät väkilliri kelip, soğilirini täğdim qilip ketidu. Yeziliq Uyğur etnomädäniyät märkizi, jigitbeşi, hanim-qizlar, yaşlar vä aqsaqallar keŋäşliriniŋ väkillirimu pat-pat šyümizdä bolup, ularniŋ ähvalidin hävär elip turidu.
Biz Җalal ata bilän ikki saattäk muŋdaştuq. Quliği yahşi aŋlimay, kšzi kšrmisimu, qoyğan soallirimizğa orunluq җavap qayturdi. Duniyadin štkän adämlärni äsläp, kolhozniŋ sabiq brigadirliri Yarmähämät Zayirov, Burhan Yaqupov ohşaş yeza täräqqiyati üçün tär tškkän insanlarni tilğa aldi.
– Elimiz qandaq? Baliliriŋiz sizgä qandaq qaravatidu? Qizliriŋiz apisi ohşaş çirayliq häm dästihanliq bolup šstimu? – däp soriduq atidin.
Җalal ata çoŋ barmiğini juquri kštirip mundaq dedi:
– Elimiz Qazaqstan – alamät, barliğimiz bir šyniŋ baliliridäk yaşavatimiz! Bu – uzun jil dšlätni başqurğan Tunҗa Prezidentimiz Nursultan Nazarbaevniŋ ämgigi. U yaridi! Balilirim maŋa äҗayip yahşi qaravatidu. Balilarniŋ apisiğa rähmät, maŋa qarap, balilarğa qarap, šmri štti. Äpsus, hazir ağrip qaldi. Maŋalmaydu. Biraq, şükri, qizlar, oğullar här ikkimizgä yahşi qaravatidu. Balilirim, qizlirim – altun! Nävrä-çävrilirim – häsäl!.
Yüzniŋ üzini kšrgän Җalal ata vä Ayşibüvi ana Savurovlar hazir yättä pärzändidin tariğan 17 nävrä vä 9 çävrisiniŋ hoşalliğiğa qenip, qeriliq gäştini sürüvatidu.
SÜRÄTTÄ: Җalal ata (otturida) Qäynäzär yezisiniŋ jigitbeşi Kevir Yaqupov häm uniŋ orunbasari Raşit İminov, qizi Җšhärbüvi vä oğli Abdurusul bilän.
Ämgäkçiqazaq nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ