Meniŋ җäŋgivar dostlirim

0
30 ret oqıldı

Keŋäş İttipaqi dävridä “Һärbiy säptä hizmät qiliş härbir insanniŋ muqäddäs borçi” degän şiar bar edi. U vaqitlarda härbiy säpkä balilirini uzatqan ata-anida heç ändişä bolmatti. Toğaçni bir çişläm çişlitättidä, “Allağa amanät” däp dua qilatti, halas. Һärbiy hizmätkä uzitiş käçlirimu qiziq štätti. Ätisi härbiy komissariat aldida ravap, daplar bilän nahşa-ussul yaŋraydiğan…
1977-jili küzlügi Yarkänt täväsidin 100din oşuq bala härbiy säpkä atlanduq. Һelimu yadimda, rämätlik Һosmanҗan akam meni Ösäkkiçä uzitip kälgän edi. Biz üç kün Üştšbidä, ahirqi qetim komissiyadin šttuq, andin SSSRniŋ şähär-şähärlirigä bšldi. Täliyimizgä yarişa, biz “inqilapniŋ bšşügi” bolğan Leningrad şähirigä kälduq. Biz Yarkänt täväsidin 6 bala, kšktalliq Ablekim Marabaev, çoŋçiğanliq Üsüpҗan Sadirov, Dilşat Sadirov, altšylük – Abdukerim Nadirov, Ayupҗan Һaşirov vä Pänҗimdin män bir qisimğa çüştuq.
Oçuğini eytiş keräkki, Ablekimdin başqa hämmimiz mäktäpni uyğurçä tamamliğaçqa, däsläp rus tilidin qiynalduq. Şu päytlärdä Ablekimniŋ yardimi çoŋ boldi. U egiz boyluq, gävdilik savatliq bolğaçqa, bizgä yol-yoruqlirini kšrsitip, härbiy hizmätkä dävät qildi. Öyni, ata-ana, qerindaş, äl-ağinilärni äskä elip kšŋlümiz buzulğan künlärmu boldi. Bäzidä bir-birimizniŋ šygä yazğan hätlirini oqattuq. Arimizda Ayupҗan yazğan hätliriniŋ däsläpki qurlirida “Yarkänt şähiriniŋ Altšy yezisiniŋ sap-salqin havasida ärkin näpäs elip jürgän kšyümçan dadam, apam vä qerindaşlirimğa mänki Vätän aldidiki birkişilik hizmitini atquruvatqan oğluŋlardin seğinişliq salam hät” däp başlatti.
Andin kün sanap hätniŋ җavavini kütüp, juttin kälgän hätni olişip, ünlük oqattuq. Şundaqla šydin kälgän posılkilarni elip, šy toğaçlirini purap, täŋ bšlüşüp yättuq, härbiy hizmätni çapsaniraq pütirip, ata-ana, qerindaşlarğa hämnäpäs boluşni arman qilattuq. Hoşalliğimizni täŋ bšlüşüp, yardäm keräk bolsa, quvalişip, äytävir, bir ailiniŋ baliliridäk inaq yaşap, qiyinçiliqlarğa bärdaşliq berip, härbiy hizmätkä üginipmu kättuq.
Män ştabta hättat bolup işläp, häritilärgä plan siziş, mäşiqlinidiğan mäydanlardiki räsimlärni boyaş ohşaş işlar bilän şuğullinip, boş vaqitlirimda härbiy okrugniŋ “Na straje Rodinı” gezitiğa qisqa hävärlärni yezip jürdüm. Şunimu alahidä täkitläp štüş orunluqki, Leningrad mirasgahlar şähiri bolğaçqa, biz tarihta oquğan “Qişliq saray”, “Kreyser Avrorani” arilap kšrüp çoŋ täsiratlar ilkidä qalduq. Şundaqla ästä qalarliq yeri, Uluq Oktyabr' inqilaviniŋ 62 jilliq şanliq paradiğa bizmu җäŋgivar dostlirimiz bilän qatnaştuq.
Qisqisi, 2 jilniŋ qandaq štüp kätkininimu säzmäy qalduq. Vätän aldidiki borçimizni štäp, aman-esän jutlirimizğa oralduq. Män Almutida, qalğan җäŋgivar dostlirim Yarkänttä bolsimu alaqimizni üzmäy hävärlişip, uçrişip jürduq. Vaqit degän şundaq tez štidekän, mana häş-päş degiçä härbiy säptin kälginimizgä biyil 40 jil boluptu. Şundaqla hämmimiz hayat davaniniŋ 60-pällisigä kštirilduq. Şum äҗäl arimizdin ikki ağinimizni elip kätti — Abdukerim Nadirov bilän Dilşat Sadirovtin ayrilip qalduq.
Yeqinda biz Yarkänt şähiridä härbiy hizmitimizni tamamlap kälginimizniŋ 40 jilliğini, җäŋgivar dostumiz Üsüpҗanniŋ 60 yaşliq tävälludini nişanliduq. Ötkän künlärni, җäŋgivar dostlirimizni äskä elip, beşimizdin štkän issiq-soğlarni mehmanlarğa sšzläp bärduq.
Mehmanlar deginim, ular bizniŋ balilirimiz. Eytqanlirimizniŋ ularğa paydisi kšp. Yaşlar – bizniŋ keläçigimiz. Ularni vätänpärvärlik rohta tärbiyiläş bizniŋ borçimiz.
İminҗan İSMAYİLOV.
Almuta şähiri.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ