Süpätlik bilim – täräqqiy ätkän dšlätkä bolğan açquç

0
818 ret oqıldı

Qazaqstan Prezidenti Qasım-Jomart Toqaev avgust konferentsiyasiniŋ umumiy mäҗlisigä qatnaşti. Konferentsiya işiğa mämlikätniŋ barliq regionliridin ikki miŋdin oşuq pedagog käldi.

Prezident šz dokladini utuqqa yätkän härbir adämniŋ šz muällimini alahidä hšrmät qilidu degän sšzlärdin başlidi.
– Silär bilisilärki, Elbası Nursultan Nazarbaev käspiylärgä alahidä diqqät bšlidu. Mänmu mähsus moşu uçrişişqa käldim. Aldi bilän bilim vä pän sahaliriniŋ barliq hadimliriğa sämimiy minnätdarliq bildürimän. Silär mämlikitimizniŋ keläçigi üçün işlävatisilär, – dedi Qasım-Jomart Toqaev vä šsüvatqan ävlatni tärbiyiläşniŋ juquri bahağa munasip nahayiti җavapkärlik häm muräkkäp väzipä ekänligini alahidä täkitlidi.
Dšlät rähbiri elimiz bilim beriş vä ilim-pän sistemisiniŋ muhim problemilirini häl qiliş boyiçä šz pikirliri bilän ortaqlaşti.
Prezident birinçi novättä bilim beriş süpitini yahşilaş boyiçä kompleksliq çarilärniŋ zšrür ekänligini täkitlidi. Asasiy yšnilişlär – muällimlär kvalifikatsiyasi, därisliklärniŋ süpiti, zamaniviy infraqurulum vä maddiy resurslar. Dšlät rähbiri moşu sahalarda nätiҗidarliq işläp, problemilarni šz vaqtida eniqlaşniŋ, ularni häl qiliş yollirini izdäşniŋ zšrür ekänligini täkitlidi. Qasım-Jomart Toqaev, җümlidin hazir bilim beriş sistemisida täklip qilinivatqan islahatlarda pedagoglar täläpliriniŋ hesapqa elinmayvatqanliğiğa diqqät ağdurdi.
Dšlät rähbiri şundaqla nazarät qilğuçi qurulumlar üçün hesavat berişniŋ dayim kšpiyişi aqivitidä pedagoglarniŋ ämgäk şaraitiniŋ җiddiy naçarlişivatqanliğini, yeŋilanğan bilim beriş mäzmuni dairisidä bilimni bahalaş sistemisiniŋ pedagoglar üçün psihologiyalik jük boluvatqanliğini täkitlidi. Yärlik hakimiyätlärniŋ muällimlärni härhil çarä-tädbirlärgä җälip qiliş ämäliyati tohtimayvatidu. Prezident moşu problemilarni häl qiliş boyiçä därhal, tüp-asasliq çarilärni kšrüşni tapşurdi.
Dšlät rähbiri andin keyin tärbiyä mäsilisigä tohtilip, uni süpätlik bilim asasi däp atidi. U balilarda vätänpärvärlik vä küçini šz mämlikitiniŋ täräqqiyati üçün särip qilişqa täyyar boluş, šz tarihini, mädäniyitini vä än°änilirini hšrmätläş ohşaş hususiyätlärni muҗässämländürüşniŋ ähmiyätlik ekänliginiŋ atap kšrsätti. Dšlät rähbiri moşu barliq kšrsätmilärniŋ Elbasıniŋ “Ruhani jaŋğıru” vä “Uluq dalaniŋ yättä qiri” särlävhilik programmiliq maqalilirida äkis ätkänligini vä pedagoglarniŋ bilim berişniŋ barliq baldaqlirida moşu qädriyätlärni ilgirilitişi keräkligini äslitip štti.
Dšlät rähbiri ottura bilimni täräqqiy ätküzüşniŋ strategiyasini bälgüläşniŋ zšrür ekänligini täkitlidi. Duniyada 12 jilliq umumiy bilim beriş ülgisi qeliplaşti, mämlikätlärniŋ 60 payizida mäktäplärdä oquş 6 yaştin başlinidu. Äynä şuniŋğa bağliq Prezident Bilim beriş vä ilim-pänni täräqqiy ätküzüş boyiçä 2025-jilğiçä bälgülängän dšlät programmisi dairisidä yeŋi 12 jilliq ülgigä oylaşturulğan halda ravan kšçüşni täminläşni tapşurdi.
– Üçsmeniliq vä toluqturulmiğan mäktäplär problemisi šz yeşimini täläp qilivatidu. Һazir işlävatqan 7 014 umumbilim beriş mäktividin 128 üçsmeniliq, 31 mäktäp halakätlik ähvalda turuvatqan bolup hesaplinidu. 2019 – 2020-jillarda җumhuriyätlik byudjet hesaviğa üçsmeniliq oqutuşni yoqitiş üçün 35, halakätlik ähvaldiki mäktäplärniŋ orniğa 7 mäktäp seliş kšzdä tutuldi. Barliği bolup mustäqillik jillirida 1 198 mäktäp selindi. Biz buniŋdin keyinmu ahali saniniŋ kšpiyişigä bağliq demografiyalik tendentsiyani hesapqa elip, mäktäplär selişni vä yeŋilaşni davamlaşturimiz, – däp täkitlidi Qasım-Jomart Toqaev.
Prezident äynä şuniŋğa bağliq Bilim vä pän ministrligigä mäktäplär quruluşiniŋ hiraҗitini planlaştiki yandişişlarni qayta qarap çiqişni tapşurdi. Һakimlar bilim mähkimilirigä bolğan täläpni bahalaş üçün җaylardiki demografiyalik vä migratsiyalik kšrsätküçlärni diqqät näzäridä tutuşi keräk.
Yänä bir aktual problema – üçtilliq bilim berişni җariy qiliş. Dšlät rähbiri Elbasıniŋ “qazaq tili üç tilniŋ birila ämäs, u birinçi, asasiy, baş til vä şundaq bolup qalidu” degän sšzlirini kältürdi.
Ändi ingliz tilini üginişni bolsa, Qasım-Jomart Toqaevniŋ hesaplişiçä, 2-3-siniptin yaki ata-anilarniŋ hahişiğa qarap, 5-siniptin başliğan äqilgä muvapiqtur.
– Biz hazir gäp qilivatqanniŋ hämmisi uttur muällimlärgä bağliq. Millätniŋ riqabätkä taqabilliğini aşuruş üçün biz ämäliyatta pedagoglirimiz üçün juquri märtivini qolğa kältürüşimiz zšrür, – däp bidürdi Qasım-Jomart Toqaev.
“Pedagog märtivisi toğriliq” qanun layihisidä muällimlär jüklimisini qisqartiş, şäni vä qädir-qimmitiniŋ himayä qilinişini kapalätländürüş, maddiy räğbätlär – sinip rähbärligi vä däptärlärni täkşürüş, magistr däriҗisi üçün ikki hässä qoşumçä häq tšläş, däm eliş vaqtini 56 küngiçä kšpäytiş kšzdä tutuldi. Pedagog jüklimisini qisqartiş, käspigä munasiviti yoq väzipilärgä җälip qilişni, häddidin taşqiri hesavat berişni, asassiz täkşürüşlärni män°iy qiliş toğriliq ayrim eytilidu.
– Һazir muällimlärniŋ iş häqqi aşuruldi däp eytilivatqanlarğa qarimay, qoşumçä häq baziliq lavazimliq maaşqa qarap hesaplinivatidu. Şuŋlaşqa mämlikätniŋ 500 miŋ pedagogi iş häqqiniŋ җiddiy aşurulğanliğini säzmäyvatidu. Bu toğriliq oçuq eytiş keräk. Buniŋda iş häqqi äŋ tšvän peti qelivatidu vä ihtisat boyiçä ottura iş häqqiniŋ 65 payizini täşkil qilidu. Älvättä, biz buniŋğa kelişälmäymiz. Bilim beriş sistemisiğa kvalifikatsiyalik kadrlarni җälip qiliş mähsitidä Һškümätkä 4 jil mabaynida muällimlärniŋ iş häqqini 2 hässä kšpäytişni tapşurimän, – däp täkitlidi Prezident.
Dšlät rähbiri kštärgän yänä bir muhim mäsilä – bilim däriҗisidiki täŋpuŋsizliqni yoqitiş. Bu problema nurğunliğan täräqqiy ätkän ällär üçün aktual hesaplinip, ahaliniŋ iҗtimaiy-ihtisadiy paravänligigä ziç bağliq. Qasım-Jomart Toqaev Qazaqstanda şähärdiki vä yezidiki balilar otturisidiki bilim däriҗisidä päriqniŋ bolmasliğini täkitlidi. Ata-aniliriniŋ yaşavatqan җayidin yaki iҗtimaiy märtivisidin qät°iy näzär barliq balilar süpätlik bilimgä egä boluşi keräk.
– Ata-anilar barliq ailäviy resurslirini toplap, pärzäntlirigä süpätlik bilim berişkä tirişidu. Dšlät ularğa yardäm qilişi keräk. Һškümät bilim berişni šz paaliyitiniŋ asasiy sahasi däp hesaplişi şärt, – dedi Prezident.
Qasım-Jomart Toqaev sšziniŋ ahirida ata-anilarğa muraҗiät qildi.
– Kšrnäklik pedagog Vasiliy Suhomlinskiy mundaq degän: “Bala – ailiniŋ äynigi: su tamçisida quyaş äkis ätkändäk, balilarda ana vä atiniŋ ählaqiy taziliği äkis etidu”. Şuŋlaşqa balilarni täräqqiy ätküzüştä ata-anilarniŋ rolini bahalaş qiyin. Pärzäntlirimizniŋ bilim elişi vä tärbiyilinişi üçün barliq җavapkärlikni balilar bağçiliri bilän mäktäplärgä jükläp qoyuşqa bolmaydu. Şähs näq ailidä şäkillinidu. Barliq ata-anilar buni ästä tutuşi vä pärzäntlirini muällimlär ämgigini hšrmätläş käypiyatida tärbiyilişi keräk, – däp täkitlidi Dšlät rähbiri.
Juqurida täkitlänginidäk, Mustäqillik Sariyiğa mämlikätniŋ barliq regionliridin muällimlär, kolledjlar vä aliy oquş orunliriniŋ oqutquçiliri, ata-anilar, alimlar, dšlät vä җämiyät ärbapliri jiğildi. Keŋäşmidä uniŋğa qatnaşquçilar bilim beriş sahasidiki šzgirişlärni muhakimä qildi, innovatsiyalik ideyalär vä täşäbbuslarni otturiğa qoydi.
Elimiz bilim beriş sahasini täräqqiy ätküzüştiki hizmiti vä aktiv җämiyätlik paaliyiti üçün birqatar pedagoglar “Qwrmet” ordeni vä “Eren eŋbegi üşin”, “Şapağat” medal'liri, Qazaqstan Җumhuriyiti Prezidentiniŋ täşäkkürnamiliri, “I.Altınsarin” vä “Bilim beriş sahasiniŋ pähriy hadimi” bälgüliri bilän mukapatlandi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ