Säyasiy turaqliq – utuqluq täräqqiyatniŋ asasiy amili

0
134 ret oqıldı

Nur Otan partiyasiniŋ Lideri, Tunҗa Prezident Nursultan Nazarbaevniŋ räisligidä partiya Säyasiy keŋişiniŋ käŋäytilgän mäҗlisi bolup štti.
Mäҗliskä Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Qasım-Jomart Toqaev, Säyasiy keŋäş Byurosiniŋ, Һškümätniŋ, Mäҗlistiki vä mäslihätlärdiki fraktsiyalärniŋ äzaliri, partiyaniŋ regionluq şšbiliriniŋ rähbärliri vä ularniŋ orunbasarliri, başlanğuç partiya täşkilatliriniŋ väkilliri qatnaşti.
Biyilqi jil Nur Otan üçün kšp җähättin alahidä jil boldi. Mämlikättiki çoŋ säyasiy birläşmä šziniŋ 20 jilliğini nişanlidi, partiya namziti Prezident saylimida ğalibiyät qazandi, Nur Otan dšlätniŋ barliq işliriğa arilişişni җanlandurup, šziniŋ häqiqiy işlar partiyasi namiğa munasip ekänligini tästiqlidi.
Uniŋdin taşqiri miqiyasliq işlar ämälgä aşuruluvatidu, mundaq eytqanda, partiyani yeŋi şaraitta qazaqstanliqlarni mämlikätni täräqqiy ätküzüşniŋ äŋ muhim väzipilirini häl qilişqa җipsilaşturalaydiğan sistemiliq “yeŋilaş” jürgüzülüvatidu.
– Һazir pütkül duniyada säyasiy partiyalär yeŋi väzipilärgä duç kelivatidu. Häliqara täҗribiniŋ kšrsitişiçä, turaqsizliq vaqtida alğa ilgiriläş üçün häm yetäkçi säyasiy küçniŋ içidä, häm umumän җämiyättä birlik zšrür – buniŋsiz çoŋ mähsätlärgä yetiş mümkin ämäs, – däp täkitlidi Elbası Säyasiy keŋäş mäҗlisini eçip.
Nursultan Nazarbaev päqät Nur Otan paaliyitiniŋla ämäs, bälki umumän Qazaqstan täräqqiyatiniŋ nahayiti nurğun aspektliriğa tohtaldi, säyasiy birläşminiŋ märtivisini vä uniŋ äzaliriniŋ mämlikät rähbärligidä käŋ vakalätlikkä egä ekänligini hesapqa alsaq, bu toluq mäntiqiydur. Partiya Räisi Nur Otan işini җanlanduridiğan, yandişişlarni qayta qarap çiqidiğan, çoŋ nätiҗidarliqni qolğa kältüridiğan türlük väzipilär bilän iş yšnilişlirini atap kšrsätti, muhim väzipigä – partiyaniŋ җämiyätni җipsilaşturuş җäriyanidiki aktiv roliğa diqqät ağdurdi.
Säyasiy birläşmä Räisiniŋ pikriçä, Nur Otan talantliq, paaliyätçan, bepärva ämäs adämlär üçün “magnit” bolup, ularğa mämlikättiki turmuşni yahşilaş, moҗut problemilarni häl qiliş, dšlätni täräqqiy ätküzüşniŋ strategiyalik mähsätlirini izçil qolğa kältürüş üçün imkaniyät häm küç-quvät berişi keräk. Täräqqiyatniŋ yeŋi basquçida partiyadin җavapkärlik vä ämäliy rähbärlik, җämiyätni birläştürüş häm mämlikätni duniyaniŋ äŋ täräqqiy ätkän dšlätliriniŋ qatariğa elip çiqidiğan yšniliştä başlap meŋiş täläp qilinidu.
Tunҗa Prezident mämlikätniŋ 30 ilğar dšlät qatariğa kiriş mähsitini kältürüş üçün Qazaqstanda barliq yšnilişlär: industriyaläştürüş, infraqurulumni, yeza egiligini täräqqiy ätküzüş, turuşluq šy quruluşini kšpäytiş, bilim vä salamätlikni saqlaş süpitini aşuruş boyiçä iş jürgüzülüvatqanliğini täkitlidi. 2015-jildin tartip 5 institutsional islahat ämälgä aşuruluvatidu.
Nursultan Nazarbaev saylam qanunida jürgüzülgän islahatlar nätiҗilirigä ayrim tohtaldi.
– 2018-jilda biz saylam toğriliq qanunni mukämmälläştürduq vä mäslihätlärniŋ novättiki saylimi Mäҗlis saylimiğa ohşaş partiyaviy tizimlar boyiçä štküzülidu, – dedi Elbası vä buniŋda barliq saylamlarniŋ Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Konstitutsiyasidä bälgülängän qäräldä štidiğanliğini täkitlidi.
Tunҗa Prezident şundaqla Qazaqstanğa häm ihtisatta, häm säyasiy täräqqiyat sahasida lider hesaplanğan mämlikätlär täҗribisidin savaq elişi keräkligini atap kšrsätti.
– Birinçi novättä җämiyättiki säyasiy turaqliq vä razimänlik – päqät äynä şular arqiliqla dšlät täräqqiy etäläydu. Bohran vaqtida sistemini häm içidin, häm teşidin boşitiş nahayiti hätärlik. Äksiçä, uni küçäytip, birpütün front bilän alğa ilgiriläş keräk, – dedi Nursultan Nazarbaev. – Säyasiy turaqsizliqtin hämmidin aval addiy adämlär zärdap çekidu – häliqniŋ turmuş däriҗisi tšvänläydu, çünki ihtisat tšvänläydu. Tärtip yoq yärdä, hakimiyät yoq yärdä problemilar häl qilinmaydu. Һärbir adämniŋ behätärligi, mämlikät behätärligi buzulidu, muhim ihtisadiy problemilar bilän şuğullinişqa vaqit bolmaydu.
Tunҗa Prezident uniŋdin taşqiri moşu vaqitta strategiyalik yolniŋ varisliqliğini vä izçilliqliğini täminläşniŋ nahayiti muhim ekänligini täkitläp, umumiy utuq üçün җämiyätni täräqqiy ätküzüşkä häm җipsilaşturuşqa nişan qilinğan, adämlärniŋ täläplirigä därhal inkas qilidiğan küçlük liderlar bilän küçlük partiyaniŋ keräk ekänligini atap kšrsätti.
– Һazir Һškümät vä pütkül iҗraiy hakimiyät yäŋni türüp, adämlärniŋ eniq problemilirini häl qilğaç, Nur Otan partiyasiniŋ vä saylanğan Prezident Qasım-Jomart Kemeloğli Toqaevniŋ saylam aldidiki vädilirini orunlişi keräk. Birinçi novättä, regionlarda bevasitä adämlär bilän ziç işläş zšrür, – däp täkitlidi Elbası.
Qazaqstanniŋ Tunҗa Prezidenti Säyasiy keŋäş mäҗlisidä partiyani sistemiliq yeŋilaş programmisini täklip qilip, uni “İşänçä. Dialog. Keläçäkkä işäşlik qädäm – Nur Otan partiyasiniŋ 7 intilişi”, däp atidi.
Birinçi väzipä – partiya šziniŋ paaliyätçan äzalirini mümkinqädär toluq җipsilaşturuşi keräk. Nur Otan Lideriniŋ pikriçä, hakimiyät partiyasidä päqät şundaq šz җavapkärligini çüşinidiğan vä qobul qilidiğan adämlär boluşi keräk.
– Undaq paaliyätçan äzalarni tepip, tärbiyiläş vä ilgirilitiş lazim, –däp täkitlidi Nursultan Nazarbaev. – Bizdä bir millionğa yeqin partiya äzasini birläştüridiğan 5,5 miŋdin oşuq başlanğuç partiya täşkilati bar. Ularniŋ işini җanlanduruş üçün partiya qatarini qayta qarap çiqiş, päqät partiya äzaliri arisidila ämäs, bälki hškümätlik ämäs täşkilatlar väkilliriniŋ, grajdanliq aktivlarniŋ arisida liderlarni eniqlaş keräk. Ändi ularniŋ biz bilän boluşi üçün işläş üçün şarait yaritip beriş, täkliplirini qobul qiliş, partiya dairisidä ideyalirini ämälgä aşuruşta imkaniyät beriş lazim. Häliq arisida işläşkä qabiliyätlik häqiqiy liderlarni eniqlaş, partiya äzaliriniŋ tizimini häliq bilidiğan häm abroyluq qiliş keräk. Başlanğuç täşkilatlar partiya äzaliriniŋ eniq problemilarni häl qilişta җanliq munasivät җayi boluşi şärt.
Tunҗa Prezident uniŋdin taşqiri partiya äzaliriniŋ, bolupmu barliq däriҗilärdiki rähbärlärniŋ, adämlär bilän munasivät qiliştin qaçmasliği keräkligigä alahidä diqqät ağdurdi. Çünki ägär hakimiyät adämliri mämlikätni täräqqiy ätküzüş üçün dšlätniŋ nemä qilivatqanliğini çüşändürmisä, u çağda grajdanniŋ yüz berivatqan ähvalni çüşänmäsligi mümkin.
– Sayliğuçilar bilän munasivättä boluş, addiy adämlärniŋ: muällimlärniŋ, dohturlarniŋ, sanaät karhaniliri işçiliriniŋ mänpiyätlirini himayä qiliş keräk. Keliŋlar “Adämlärgä yeqin bolayli” printsipini baş şiarğa aylandurayli, – däp çaqirdi Elbası.
Korruptsiyagä qarşi küräşni tüp-asasidin küçäytiş partiya “qatarini tazilaş” – Nursultan Nazarbaev kštärgän yänä bir mäsilä boldi. Elbasıniŋ täkitlişiçä, bu yšniliştä uzundin beri iş jürgüzülüvatidu, häqiqätänmu nurğun muhim vä paydiliq iş elip berildi, biraq problemini toluq birtäräp qiliş mümkin bolmayvatidu.
– Keyinki 5 jilda 2025-jilğiçä bälgülängän korruptsiyagä qarşi turuş boyiçä partiya programmisi ämälgä aşuruluvatidu, uni җamaätçilik käŋ muhakimä qildi. Nur Otanniŋ täşäbbusi boyiçä moşu mäsilä boyiçä qanunlar qobul qilindi, – däp äslitip štti partiya Räisi. – Umumän, programma kšrsätmiliriniŋ 70 payizi qolğa kältürüldi. Şuniŋ bilän bir vaqitta partiyamiz җämiyätni korruptsiyagä qarşi turuş üçün җipsilaşturalmidi.
Tunҗa Prezident bilim beriş sistemisidiki mäişiy korruptsiya mäsililirigä ayrim tohtaldi. U moşu kämgiçä nurğunliğan aliy oquş orunlirida emtihanlarniŋ ahça tšläp tapşuruluvatqanliğini täkitlidi. Aliy oquş orunliriğa qobul qilişta, yataqhanilardiki orunlarni tähsim qilişta, başqa turmuş problemilirini häl qilişta korruptsiya moҗut boluvatidu. Nursultan Nazarbaevniŋ täkitlişiçä, bu yaşlarniŋ naraziliğini päyda qilmaqta.
– Behätärlik Keŋişiniŋ Räisi süpitidä moşu mäsilini härbir aliy oquş ornida üginişni vä Bähätärlik Keŋişiniŋ muhakimisigä qoyuşni tapşurimän. Uniŋ yäküni boyiçä qararlarni qobul qilimiz. Yaşlarniŋ šzi korruptsiyagä qarşi turuşqa aktiv qoşuluşi keräk. Ahçiğa setivalğan qandaq bilim? Biz qandaq mutähässislärgä egä bolimiz, – dedi Tunҗa Prezident.
Elbası setivelinğan emtihan çüşänçisi yoq Nazarbaev Universitetini misalğa kältürdi. U moşu problemini birtäräp qiliş üçün mämlikätniŋ aliy oquş orunlirida rektorlar bilän işläşniŋ zšrür ekänligini täkitlidi. Universitetlarni başquruvatqan adämlär bilim süpiti, šz studentliri üçün җan kšydürüşi keräk.

Andin keyin Nursultan Nazarbaev barliq däriҗilärdä partiya organliriniŋ ihtidarini toluq ämälgä aşuruşniŋ zšrür ekänligini täkitlidi.
– Mäҗlistiki partiya fraktsiyasiniŋ işini җiddiy küçäytiş lazim. Bu partiya väzipilirini ämälgä aşuruşniŋ vä iҗraiy organlarğa täsir qilişniŋ asasiy mehanizmi. Fraktsiyaniŋ märtivisini kštiriş üçün uniŋ rähbiri lavazimiğa Mäҗlis räisi Nurlan Zayrullaoğli Niğmatulinni saylaş täklivini berimän. U Mäҗlis räisi süpitidä barliq küçni qoyulğan väzipilärni häl qiliş vä fraktsiya işini šzgärtiş üçün säpärvärlikkä kältüräläydu, – dedi Elbası.
Ayrim mäsilä-mäslihätlärdiki partiya fraktsiyaliri. Elbası ularniŋ işini nätiҗidarsiz däp atidi. Partiya Räisiniŋ sšziçä, hazir mäslihätlär regionlarni täräqqiy ätküzüşkä täsir qilişniŋ zšrür quraliğa egä vä uniŋdin paydiliniş keräk.
– Biz hakimiyätniŋ barliq däriҗiliridä partiyaviy җavapkärlikni tüp-asasidin aşuruşimiz lazim, – däp qoşumçä qildi Tunҗa Prezident.
Elbası 2016-jildin tartip Nur Otan partiyasiniŋ “Qazaqstan-2021: Birlik. Turaqliq. Bärpäkarliq” saylam aldidiki programmisiniŋ ämälgä aşuruluvatqanliğini äslitip štti. Bügünki küngä qädär saylam aldida berilgän vädilärniŋ 70 payizdin oşuği orunlandi, amma Nursultan Nazarbaevniŋ täkitlişiçä, ägär qalğan 30 payizni tählil qilsaq, äŋ muhim punktlar orunlanmiğan bolup çiqidu.
– Novättiki saylamğa kälgändä häliqqä nemä däymiz? Män härqaçan ägär nemidu-bir närsini täklip qilsam, u 100 payiz orunlinidu, degän printsipqa ämäl qilimän. Ötkän barliq 30 jilda hämmä närsiniŋ mäbläğ, nazarät bilän täminlängänligini silär bilisilär. Ahirida biz barliq vädilirimiz orunlandi, däp doklad qilattuq. Һazirmu şundaq boluşi keräk, – däp täkitlidi Tunҗa Prezident.
Nursultan Nazarbaev yeqinqi aylarda Nur Otan partiyasiniŋ saylam aldidiki vädiliriniŋ ämälgä aşuruluşini oçuq muhakimä qiliş üçün Mäҗlistiki fraktsiyaniŋ qatnişişi bilän Һškümätniŋ mähsus mäҗlisini štküzüşni täklip qildi.
Nur Otan Räisi şundaqla partiyadin saylanğanlarniŋ partiyaviy intizam vä җavapkärlikni ästin çiqarmasliği, grajdanlar arisida boluşi, adämlär arisiğa çiqiştin qorqmasliği keräkligini täkitlidi.
– Bizgä häliq arisiğa çiqalmaydiğan rähbärniŋ haҗiti nemä? Bu bizniŋ grajdanlarğu, ular šz soalliriğa җavap aŋlaşni, dšlätniŋ nemä qilivatqanliğini aŋlaşni halaydu vä şundaq hoquqqa egä. Moҗut problemilar toğriliq gäp qilmasliq – işniŋ äŋ naçar varianti, – däp bildürdi Nursultan Nazarbaev.
Partiya Räisi şundaqla җaylardiki rähbärlärniŋ grajdanlar hayati üçün şu päyttä ähmiyätkä egä väzipilärni därhal häl qilişi, bir qarimaqqa uşşaq, amma ämäliyatta undaq ämäs problemilardin çätlimäsligi keräkligini atap kšrsätti.
Partiya äzaliriniŋ Nur Otan äzasi boluşi bilän pähirlinişi, šzini şuniŋ bilän bağlaşturuşi keräkligi Elbası diqqät ağdurğan yänä bir päyt boldi. Tunҗa Prezident hätta birläşminiŋ barliq äzalirini partiya rämzi bar znaçoklarni lazim bolğandila ämäs, bälki turaqliq esip jürüşkä çaqirdi.
Nursultan Nazarbaev Nur Otan partiyasi Säyasiy keŋişiniŋ mäҗlisidä şundaqla ahali bilän işläşniŋ eniq stratisiğa nişan qilinğan (strata – iҗtimaiy qatlam yaki top – Red.) printsipni җariy qiliş täklivini bärdi.
Tunҗa Prezident buniŋda hazir partiyaniŋ kšp җähättin dšlät organliriniŋ işini täkrarlavatqanliğiğa diqqät ağdurdi vä barliq iҗtimaiy toplarni šz içigä eliş häm buniŋda moҗut programmilarni täkrarlimasliq üçün barliq partiya layihilirini qayta qarap çiqişni tapşurdi.
Elbası şundaqla yaşlarni Nur Otan partiyasi ätrapiğa birläştürüşniŋ ayrim muhim väzipä ekänligini atap kšrsätti.
– Partiya härqaçan yaş ävlatqa diqqät bšlüp kelivatidu. Buniŋdin tšrt jil ilgiri biz 2020-jilğiçä bälgülängän “Jastar – Otanğa” programmisini qobul qilduq. Bu jil “Yaşlar jili” däp elan qilindi. Amma qollap-quvätläş çariliri hazirçä kütülüvatqan nätiҗini bärmidi. Һäl qilinmiğan mäsililär – bilim beriştiki korruptsiya, yaşlar problemiliri, işqa orunlişiş, işlimäyvatqan “iҗtimaiy liftlar” – kšpiyivatidu. Partiya yaşlar säyasitiniŋ moşu mäsililirini nazarät astiğa elişi keräk, – degän väzipini qoydi Tunҗa Prezident.
Partiya räisi şundaqla mäslihätlär vä Mäҗlis deputatliri arisida yaşlarniŋ nurğun boluşi keräkligini atap kšrsätti. “Jas Otan” barliq yaşlarni җipsilaşturidiğan märkäz boluşi şärt. “Bolaşaq” assotsiatsiyasiniŋ iqtidari çoŋ, u moşu Prezident stipendiyasiniŋ 10 miŋdin oşuq uçumkarini birläştüridu.
Elbası yaşlar aldidiki moşu mäsililärni 2020-jil baharğa bälgülängän “Jas Otan” qurultiyida qarap çiqişni täklip qildi.
Tunҗa Prezident Nur Otan partiyasi Säyasiy keŋişiniŋ mäҗlisidä şundaqla hazir mämlikät aldida turuvatqan ihtisadiy problemilarğa tohtilip, turaqliq šsüşni täminläş üçün yeŋi çarilärni täklip qildi.
Elbasıniŋ täkitlişiçä, hazir Qazaqstan ihtisadiniŋ šsüşi 4 payiz däriҗisidä turuvatidu. Bu ottura duniyaviy kšrsätküçkä qariğanda juquri, biraq mämlikätkä duniyaniŋ äŋ täräqqiy ätkän ottuz mämlikitiniŋ qatariğa kirişi üçün helä tšvän. Nursultan Nazarbaevniŋ sšziçä, bu mähsät üçün biz umumiy içki mähsulatniŋ 7,5 payiz däriҗisidä šsüşini täminlişimiz keräk vä hazir aktiv iş üçün küç vä imkaniyätlär bar. Җümlidin iҗtimaiy turaqliq, häliqara abroy, turaqliq ihtisadiy šrläş bar.
– Һazir mämlikät yeŋi däriҗidiki väzipilärgä täyyar. Päqät işni җiddiy başlişimiz keräk, – däp täkitlidi Tunҗa Prezident.
Tunҗa Prezident şundaqla maliyä sektoriniŋ turaqliqliğini täminläşniŋ muhim ekänligini atap kšrsätti, uniŋ nätiҗidarliq boluşi – ihtisatniŋ, paravänlikniŋ šsüşiniŋ vä mustäqillikni mustähkämläşniŋ asasiy amili.
Partiya Räisi yeŋi tehnologiyalärni җariy qiliş mäsilisigimu tohtaldi. Elbası buniŋ dšlät, alimlar vä biznes qatnişidiğan üçtäräplimilik җäriyan ekänligini atap kšrsätti. Nursultan Nazarbaevniŋ dokladida hazirqi äŋ istiqballiq käşpiyatlarniŋ biri bolğan sün°iy äqil mäsilisigä alahidä diqqät bšlündi.
– Partiyaniŋ kündilik işini җiddiy җanlanduruş lazim. Biz çoŋ mälumatlar vä sün°iy äqil imkaniyätlirini paydilinip, häliqniŋ tälivigä aldin-ala җavap berişni üginişimiz keräk, – dedi Nursultan Nazarbaev.
Tunҗa Prezident dokladiniŋ ahirida sayliğuçilarniŋ işänçisini aqlaşniŋ, häliq bilän dialogni yolğa qoyup, uniŋ keläçäkkä bolğan işänçisini küçäytişniŋ partiyaniŋ muhim väzipisi ekänligini yänä bir qetim äslätti.
– Bizniŋ moşu mähsätkä yetidiğanliğimizğa işinimän, – däp bildürdi Elbası Nursultan Nazarbaev.
Nur Otan partiyasi Säyasiy keŋişiniŋ käŋäytilgän mäҗlisidä şundaqla Prem'er-ministr Asqar Mamin, Nur Otan partiyasiniŋ Mäҗlistiki fraktsiyasiniŋ räisi Gülmira İsimbaeva, Nur Otan partiyasi Maŋğıstav vilayätlik şšbisiniŋ räisi, vilayät hakimi Serikbay Turımov, Nur Otan partiyasi Aqtšbä şähiridiki işbilärmän ayallar assotsiatsiyasiniŋ räisi Aynur Baqtığalieva vä başqilar sšzgä çiqti.
Mäҗlis ahirida şundaqla “Egemen Qazaqstan” җumhuriyätlik geziti başqarmisiniŋ räisi Darhan Qıdıräli, “Jas Otan” Yaşlar qanitiniŋ lideri Däulet Käribek partiya Säyasiy keŋişi Byurosiniŋ äzaliri saylandi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ