30-avgust — Konstitutsiya küni

0
770 ret oqıldı

Buniŋdin 24 jil ilgiri, yäni 1995-jili hazir qolliniştiki elimizniŋ Asasiy Qanuni – Konstitutsiya qobul qilindi. Äynä şu Konstitutsiya bügün mustäqil Qazaqstan Җumhuriyitidä qeliplaşqan säyasiy turaqliq bilän җämiyätlik razimänlikniŋ asasiğa, elimiz hayatiniŋ barliq sahaliriniŋ yeŋilinişi bilän täräqqiyatiniŋ rämzigä aylandi.
Sšz yoq, Konstitutsiya Qazaqstanda istiqamät qilivatqan barliq millätlärgä ärkinlik bilän täŋhoquqluqniŋ kapaliti bolğanliğini duniya ähli toluq etirap qilivatidu. Җümlidin, näq äynä şu Konstitutsiya tüpäyli, elimizdä milliy tillarni täräqqiy ätküzüşniŋ vä mädäniyätni qollap-quvätläşniŋ dšlätlik sistemisi toluq şäkillinip, u nätiҗidarliq işlävatidu. Mäsilän, mämlikitimiz boyiçä 88 mäktäptä oqutuş uyğur, šzbäk, taҗik vä ukrain tillirida jürgüzülüvatidu, 108 mäktäptä 22 millätniŋ tili mustäqil pän süpitidä oqutuluvatidu, 30 millätniŋ tilini üginiş boyiçä 190 lingvistikiliq märkäz işlävatidu. 15 tilda 35 gezit vä jurnal näşir qilinivatidu vä hakazilar. Duniyada mundaq “kšphilliqtiki birlik” printsipi millätlärara munasivätlär mäsilisidä asas qilip elinğan dšlätlär sanaqliqla. Äşularniŋ biri bizniŋ mustäqil elimiz – Qazaqstan Җumhuriyiti vä uniŋ Asasiy Qanuni – Konstitutsiyadur.
Äynä şu Konstitutsiyaniŋ nätiҗidarliq işlişi tüpäyli, hazir demokratiyaniŋ tämini tetip qalduq, šzimizni ärkin-azadä his qilidiğan bolduq, turmuş däriҗimizmu kün sanap yahşilinivatidu.
Bu elimizdä heçqandaq problema yoq degän mänani bildürmäydu. Җämiyitimiz hayatida yeŋi, bäzidä tamamän kütmigän halät-hadisilärgä duç kelidiğan päytlärniŋ yüz berişi ehtimaldin jiraq ämäs. Biraq, işänçimiz kamilki, u yaki bu mäsilä, uniŋ çoŋ-kiçik yaki addiy vä muhimliğidin qät°iy näzär, hämmä närsä elimiz Konstitutsiyasi normiliri asasida häl qilinivatidu vä kälgüsidimu şundaq bolidu.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ