Ösäkniŋ märdanä oğlani

0
40 ret oqıldı

Käspimgä bola nahiyäniŋ yezilirini arilap, jut çoŋliri bilän hämsšhbättä bolğanni yaqturimän. Çünki jut mštivärliri beşidin štküzgän issiq-soğni, buniŋdin çaräk äsir ilgiri tarqap kätkän kolhoz-sovhozlarni başqurğan täşkilatçi räislärni, egilik daŋqini çiqarğan märdanä dehan ählini, jut oğlanlirini, umumän, billä işligän säpdaşliriniŋ isim-näsibinila ämäs, ularniŋ qandaq ämgäk qilğanliğidin tävrinip sšzläydu.

Gšhärbüvi İSMAYİLҖANOVA,
«Uyğur avazi»

Bu qetim Uluq İpäk yoli boyidiki ana jutum – Pänҗimdä yaşavatqan ata-anamniŋ halidin hävär eliş üçün kälginimdä, bizniŋ qutluq šyümizdä ustazim, Panfilov nahiyäsiniŋ Pähriy grajdini Ähmätҗan Nadirov bilän dadam Lohmänҗan ikkisi qizğin sšhbätlişivatqan ekän. Jut atiliri atalğan ikki mštivärniŋ yeşi tohsängä taqap qalğan bolsimu, ilgärki Kalinin namidiki kolhozda işligän jillirini äsläp muŋdişivetiptu. Һär ikkisi barliq aŋliq hayatida Kalinin namidiki kolhozda işligän, šz dävriniŋ yetük mutähässisliridin hesaplanğaçqa, toliraq kolhozdiki kšmüqonaq šstürüş, çarviçiliq vä uni täräqqiy ätküzüş, yezidiki Abdulla Rozibaqiev namidiki ottura mäktäpniŋ selinip, paydilinişqa berilişi toğrisida sšz qozğap, ästin çiqmas däqiqiliri bilän bšlüşüvatidu. Ularniŋ sšhbitini diqqät bilän tiŋşap oltirimän. Ularğa bilindürmäy diktafonnimu qoşup qoydum. Çünki bu sšhbät ätiki tarih. Һär ikkisiniŋ hatirisi hiräläşmäy, eniq dälillär bilän bir-birigä beqip sšzlişişi, bir-biriniŋ sšhbitidin tenimäy qizğin davamlaşturuvatqanliğiğa zoqlinip oltirimän. Mštivärlär pat-patla mana şu egilikni 32 jil başqurğan, nahiyäniŋ iҗtimaiy-ihtisadiy vä mädäniy täräqqiyatiğa salmaqliq hässä qoşqan, yeza egiligi işläpçiqirişiniŋ mahir täşkilatçisi, heli märhum İmär aka Belalovniŋ ismini alahidä mämnuniyät bilän tilğa elip, qandaqtu-bir seğiniş içrä äslişätti. Şunda Ähmätҗan aka maŋa muraҗiät qilip, mundaq dedi:
– Bu künlärdä ismi nahiyä dairisidila ämäs, vilayät, җumhuriyät, hätta sabiq Keŋäş İttipaqi dairisidimu mälum bolğan yeza egiligi işläpçiqirişiniŋ mahir täşkilatçisi İmär Märüpoğli Belalovniŋ tuğulğiniğa 95 jil toluvatidu. Bügünki ävlatniŋ hämmisila bu kişini tonumaydu desäm, hatalişidiğandimän, biraq uniŋ bilän säpdaş, işdaş bolğan yaki uniŋ rähbärligidiki kolhozda işligän jutdaşlarniŋ bala-çaqisi bar ekän, uniŋ ismi härgiz untulmaydu. Biz moşundaq işbilärmän zamandişimiz häqqidä šydä dästihan ätrapida nävrä-çävrilirimizgä, jutdaşlarniŋ beşi qoşulğan muhimlarda dayim eytiştin yaliqmaymiz. Çünki u egilikni 32 jil başqurup, aŋliq hayatini Pänҗimniŋ täräqqiyatiğa särip qilğan Yarkäntniŋ munävvär pärzändi. Meniŋ hayatim moşu egiliktä, andin maarip sahasida štti. Män on bäş jil işdaş, hizmätdaş bolğinim üçün märhum toğrisida eytidiğan äslimilirim tola.
1959-jili Taşkänt Dšlät universitetiniŋ Şäriq fakul'tetini tamamlap, Pänҗimdiki 7 jilliq mäktäpkä käldim. Aridin on bäş kün štüpla, meni nahiyälik maarip bšlüminiŋ başliği, heli märhum Ablizhan Mäşürov ilmiy mudirliqqa tävsiyä qildi. Män iş-täҗribämniŋ yoqluğini häm şuniŋğa bola, bu hizmätkä layiq ämäs ekänligimni eyttim, amma sšzlirim inavätkä elinmidi. Ablizhan Mäşürov meni kolhoz räisi İmär Belalovniŋ aldiğa elip kirdi. Tärkivigä Tšvänki Pänҗim, Pänҗim, Avat, Qorğas yeziliri kiridiğan nahiyädiki çoŋ egilikni İmär akiniŋ başquruvatqiniğa tehi ikki jilçä vaqit bolğan ekän. «İşiŋğa utuq tiläymän. Balilirimizniŋ oquşi keräk. Mäktäplirimizgä qoldin kelişiçä yardäm qilimiz. Rast, hazir imkaniyät çäklik. Aldi bilän kolhoz äzaliriniŋ qosiğini toyduruveliş väzipisi turidu. Şuniŋdimu bala oqutuşni ästin çiqarmaymiz» dedi. Undaq deyişim, Uluq Vätän uruşiniŋ eğir aqivätliri nätiҗisidä ihtisadiy җähättin çüşkünlükkä uçriğan egilikni tikläp, täräqqiyat yoliğa elip çiqişida räis az ämgäk qilmidi.
Täkitläş keräkki, 1960-jilğiçä kolhozniŋ tapqan tapaviti qosaqtin aşmay kälgänligini çoŋ ävlat väkilliri yahşi bilidu. Şuniŋğa qarimay, İmär aka egilik territoriyasidiki mäktäplär işini җanlanduruş, muällimlärniŋ maaşini, turmuşini yahşilaş, şuniŋğa ohşaş mäsililär uniŋ diqqät märkizidin heçqaçan çättä qalmidi. Bir qolni ikki qilalmayvatqan ävu jillirila Pänҗimdiki 7 jilliq mäktäp on jilliq ottura mäktäpkä aylinip, zamaniviy yeŋi mäktäp benasiniŋ selinişini eytsaq, İ.Belalovniŋ keläçäk ävlat ğemi bilän yaşiğanliği šz šzidin çüşinişlik.
Ändi dehançiliq sahasi šz aldiğa bir mavzu. Şuni qanaätliniş bilän eytiş keräkki, 1957-jili İmär Belalov başqurğan egilikniŋ terilğu mäydani 600 gektarni täşkil qilğan bolsa, u jildin-jilğa käŋäytilip, 1985-jilliri kolhozçilar 5500 gektar yärgä “etiz mälikisi” atalğan kšmüqonaq pärviş qildi. Nätiҗidä 365 kün qolidin qutluq kätminini çüşärmigän dehanlarniŋ ämgigi tüpäyli rekordluq hosul elindi. Äynä şu kolhozçilar, yäni Tayir Yüsüpov, Dšmek Sıdıqov Qazaqstan Dšlät mukapitiniŋ laureati, Һelimäm Amanbaeva bilän Mähämmät Zakirov Lenin ordeniniŋ kavaleri atalğan edi. Şundaqla heli märhum Mähämmät Gaşimov, Nesipbay Buralqiev, Nurahun Gšhärbaqiev, Käni Hälilov ohşaş nurğunliğan dehanlar orden, medal'lar bilän mukapatlandi.
Çarviçiliqmu egilikniŋ muhim sahasi boldi. Bu häqtä dadiŋiz eytip beridu. Çünki bu sahada boviŋiz bilän dadiŋiz ohşaş mutähässislär kšp ämgäk qildi, — dedi jut atisi.
Män därru dadamğa baqtim. Dadammu aldirimay šziniŋ sahasi toğrisida eytip berivatidu:
İmär aka Kalinin namidiki kolhozğa räis bolup kälgändä män şofer bolup işlävatattim. Bir jildin keyin män räisniŋ aldiğa kirip, mutähässislik eliş üçün oquşqa baridiğanliğimni eyttim. U meni qollap-quvätläp, keräk närsilirimni häl qilip bärdi.
Şundaq qilip, Talğir şähiridiki yeza egiligi tehnikumiğa oquşqa çüşüp, 1961-jili zootehnik mutähässisligini egiläp kälginimdä, diplomluq mutähässis däp işänçä bildürüp, mal fermisiğa zootehnik qilip ävätti. Bu jilliri gšş vä süt yetiştürüşni aşuruş üçün mal näslini yahşilaş täläp qilinip, İmär akiniŋ bevasitä küç çiqirişi bilän bu yšniliştä nurğun işlar elip berildi. Egilikkä sütlük siyirlar setivelinip, süt seğiş mehanikilaşturuldi. Esimda, dšlätkä süt tapşuruşniŋ jilliq miqdari 600 tsentnerdin 6500 tsentnerğa yätti. Mal bodaş mäydanliri vuҗutqa kältürüldi. Qara malniŋ tirik salmiği 400 kilogrammğa yätküzüldi. Ferma kollektivi elinğan mäҗburiyätni här jili oşuği bilän orunlap, nahiyä, vilayättä, hätta җumhuriyättä aldinqi orunlarğa qol yätküzduq. Bir sšz bilän eytqanda, İmär Belalov başqurğan jilliri barliq sahalarda utuqlarğa qol yätküzduq. Räis egilikni täräqqiyat yoliğa başlap, uni yüksäk däriҗigä kštärdi. İmär Belalovniŋ izgü işlirini pänҗimliklär heçqaçan untumaydu.
Bu küni ikki mštivär täşäbbuskar räisniŋ rähbärligidä elip berilğan işlar häqqidä tohtimay sšzlidi. Tiŋ yärlärni šzläştürüş, hosul miqdarini aşuruş, җumhuriyättä däsläpkilärdin bolup traktorçi qiz-җuganlardin tärkip tapqan brigadiniŋ täşkil qilinişi, egilik tärkividiki yezilarda iştik sür°ät bilän yeŋi mäktäp, bağçä, Mädäniyät šyi, mädäniy-mäişiy hizmät kšrsitiş orunliriniŋ vä kolhozçilar üçün yeŋi turuşluq šylärniŋ biridin keyin biriniŋ selinip paydilinişqa berilgänligini tilğa aldi. İmär Belalov bir egilikni 32 jil başqurup, kiçikkinä bir egilikniŋ җumhuriyätkä tonutti. Şuŋlaşqimu İmär Belalovniŋ ikki qetim Qazaqstan Җumhuriyiti Aliy Keŋişiniŋ deputati vä Aliy Keŋäş Prezidiuminiŋ äzasi, andin SSSR Aliy Keŋişiniŋ deputati bolup saylinişi, Lenin, Oktyabr' inqilavi, «Һšrmät Bälgüsi» ordenliri vä nurğunliğan medal'lar bilän mukapatlanğanliğini, bu mukapatlarniŋ uniŋ uzun jilliq ämgäk paaliyitigä, egilikni uyuşturuştiki qabiliyitigä berilgänligini mäğrurlinip täkitläşti.
Ändi män šzäm bolsam, İmär Märüpoğlini yeŋi mäktäp benasiğa kšçüp kirgän oquğuçiliq dävrimdin tartip tonuğan edim. Biz uni här jili uyuşturulidiğan «Birinçi borozda» yaki «Yeŋi hosul» märasimliri bilän şu jilliri җumhuriyät rähbiri bolğan Dinmuhamed Qonaev vä başqimu vilayätlärdin kälgän rähbärlär bilän etizliqta yaki hamanlarda štkän uçrişişlarda kšrättim. Bizni, A.Rozibaqiev namidiki ottura mäktäpniŋ oquğuçilirini, äşu çarä-tädbirlärdä ustazimiz Helil Һämraev šzi rähbärlik qilip elip baratti. Biz ustaz iҗat qilğan şeir-mädhiyilärni yadqa eytattuq. Şunda räisniŋ addiyliği, kämtarliği şunçiliktiki, härbirimizniŋ qolini elip, şeirlardin mämnun bolğanliğini eytip, «yahşi oquŋlar, balilirim» däydiğan. Bu sšzlärdin keyin biz tehimu ilhamlinip, äla oquşqa tirişattuq.
Buniŋdin bäş jil ilgiri İmär Märüpoğli Belalovniŋ 90 jilliq tävälludi Panfilov nahiyäsiniŋ Pänҗim yezisida dağduğiliq nişanlandi. Mana aridin yänä bäş jil štüp, Yarkäntniŋ munävvär pärzändiniŋ 95 jilliğiğa munasivätlik çarä-tädbirlär yänä davam qilivatidu. Çünki eligä, hälqigä hizmät qilğan ärniŋ nami äsirlärniŋ uzun jilliq karvini štsimu, äsla untulmaydu.
Panfilov nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ