Äl üçün tuğulğan är!

0
273 ret oqıldı

Yeqinda Uyğur nahiyäsiniŋ Kiçik Dehan yezisida «Keläçäkkä nişan: mäniviy yeŋiliniş» programmisi dairisidä uyğur hälqiniŋ munävvär pärzändi, Uluq Vätän uruşiniŋ veterani, Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ «Halıq Qaharmanı» Mšrdün Teyipovniŋ 100 jilliğiğa beğişlanğan täntänilik märasim bolup štti. Bilim künigä toğra kälgän sänägä jiraq-yeqindin iştrak qilğan mehmanlarniŋ sanida çäk bolmidi.

Sabiräm ÄNVÄROVA,
«Uyğur avazi»

Mäzkür çarä-tädbir «Jazerke» ansambliniŋ sazändisi Berikbol Muqamjanniŋ orunlişidiki «Arnau» bilän başlandi. Andin җumhuriyätlik dšlät akademiyalik Uyğur muzıkiliq-komediya teatriniŋ artistliri täripidin sähniläştürülgän sähnilik kšrünüş kšpçilikniŋ diqqitigä havalä qilindi.
Mšrdün Teyipovniŋ hayatidin elinğan bu kšrünüştä uruş jilliridiki qiyinçiliqlar, aniniŋ zari, är jüräk Mšrdünniŋ җäŋgä atlinip, jutqa aman-esän qaytip kälgän päyti äkis etilgän. Bu sähnilik kšrünüş kšpçiliktä zor täsirat qaldurdi.
Häyriyat, Mšrdün Teyipovniŋ hatirisigä ornitilğan byustni eçiş hšrmiti Uyğur nahiyäsiniŋ hakimi Şšhrät Nurahunovqa, Almuta vilayitiniŋ Pähriy grajdini, nahiyälik Veteranlar keŋişiniŋ räisi Nurväg Seyitovqa, Almuta vilayitiniŋ Pähriy grajdini, vilayätlik mäslihätniŋ deputati Izğarbek Bektursınovqa, Sotsialistik Ämgäk Qährimani Rahiläm Seyitova bilän җämiyät ärbabi, Uyğur nahiyäsiniŋ Pähriy grajdini Bolat Nurğazievqa buyridi.
– Һšrmätlik mehmanlar! Biz bügün uluqluqni uluqlaş üçün jiğilduq. Jutdişimiz, Häliq Qährimani, Uluq Vätän uruşiniŋ veterani, ustazlarniŋ ustazi Mšrdün Teyipovniŋ 100 jilliq toyini jut bolup atap štmäktimiz. Hälqimiz «elim», «yerim» däp җäŋgä atlanğan baturlirini härqaçan hšrmätläşni bilgän, – däp sšzini başlidi täntänilik märasimniŋ däsläpki täbrik sšzigä çiqqan nahiyä hakimi Şšhrät Nurahunov. Natiq addiy-saddiliği bilän ismi rivayätkä aylanğan Mšrdün Teyipovniŋ qährimanliği häqqidä tohtilip štkäç, uniŋ ärligini yaş ävlatqa ülgä qilip kšrsätti. Şundaqla Qazaqstan šz Mustäqilligini alğan däsläpki jillarda «Halıq Qaharmanı» atiğini alğan birdin-bir uyğur oğlini Mšrdün Teyipov bilän härbir uyğurniŋ häqliq räviştä pähirlinidiğanliğini eytip, kšpçilikni uşbu uluq sänä bilän täbrikläp, qährimanniŋ jutdişi, ataqliq şair, dramaturg Nurlan Orazalinniŋ Täbrik hetini oqup bärdi.
Şuniŋdin keyin sšz noviti vilayätlik mäslihätniŋ deputati Izğarbek Bektursınovqa berildi. Natiq aval Mustäqillikniŋ ata-bovilirimizniŋ qan-täri bädiligä kälgänligini eytip, Mšrdün Teyipov toğriliq äslimiliri bilän bšlüşti:
– Män Mšrdün akini yahşi bilimän. U moşu mäktäptä işligän jilliri uniŋ bilän talay üz kšrüştuq. Akiliq nesihitini tiŋşiduq. Şu çağda u kişiniŋ şundaq çoŋ däriҗigä egä bolsimu, yänila addiy häm intayin kämtar insan bolğanliğiğa häyran qalattuq.
Qazaqstan mustäqillik alğandin keyin, şiddätlik җäŋlärdä kšrsätkän җasariti inavätkä elinip, Mšrdün akiğa Häliq Qährimani atiği berildi. Bu – barliğimizğa, şu җümlidin Qazaqstanda yaşaydiğan šzgä millätlärgä vä moşu nahiyädin, moşu yezidin şu rähimsiz uruşqa qatnişip, aman-esän jutiğa qaytip kelälmigän äzimätlärgä kšrsitilgän hšrmät!
Andin minbärgä nahiyälik Veteranlar keŋişiniŋ räisi Nurväg Seyitov kštirildi. U qanliq uruşqa Uyğur nahiyäsidin 4461 adäm qatnaşqan bolsa, şularniŋ biri – Mšrdün Teyipov bolğanliğini tilğa aldi.
– Mšrdün Teyipov 1941-jili Keŋäş Armiyasi qatariğa çaqirtilip, hizmitini 316-gvardiyaçi-panfilovçilar diviziyasiniŋ tärkividä štidi vä Moskvani himayä qiliş җäŋlirigä qatnaşti, — dedi u sšzini davamlaşturup. – Mšrdün Teyipov Belorussiyani, Pribaltika җumhuriyätlirini, Şärqiy Prussiya, Pol'şa, Çehoslovakiya vä Vengriyani azat qiliş yolida qan tškti.
1945-jili u Zabaykal'e frontiğa ävätilip, uniŋ tärkividä Yaponiyani tar-mar qilişqa qatnişidu. Keŋäş Armiyasi sepidin qaytqandin keyin, u «Oktyabr'» kolhozida partiya komitetiniŋ kativi bolup işläydu. 1952-jildin tartip hšrmätlik däm elişqa çiqqiçä Kiçik Dehan yezisidiki ottura mäktäptä muällim, ilmiy mudir lavazimlirida işläydu. Birnäççä qetim yeza vä nahiyälik keŋäşlärniŋ deputati bolup saylinidu Mšrdün akiniŋ җäŋgivar yoli vä pidakaranä ämgigi birinçi vä ikkinçi däriҗilik Vätän uruşi, Qizil Yultuz, ikkinçi vä üçinçi däriҗilik Şšhrät ordenliri vä kšpligän medal'lar bilän täğdirlängän. 1995-jili Uluq Ğalibiyätniŋ 50 jilliği harpisida, Qazaqstan Җumhuriyiti Prezidentiniŋ Pärmani bilän Vätän aldidiki çoŋ hizmiti üçün Mšrdün Teyipovqa Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ «Halıq Qaharmanı» juquri unvani berildi.
Novättiki täbrik sšz җämiyät ärbabi Turarbek Tšlendievqa berildi.
– Mäyli u uyğurmu, rusmu, nemismu muhim ämäs, insanniŋ tuğulup šsüp, süyini içkän yeri Vätini hesaplinidu, — dedi u hayaҗan ilkidä. –Һärkimniŋ Vätini – šziniŋ yaşavatqan yeri, eli. Şuŋlaşqimu Qazaqstanda yaşavatqan barliğimizniŋ Vätini moşu yär. Şundaq ekän, moşu yärniŋ azatliği üçün küräşkän äzimätlärniŋ ärligigä baş egişkä häqliqmiz. Bügün bizmu äynä şundaq mähsättä moşu jutqa qädäm täşrip qilduq. Umumän, Mšrdün akini Allaniŋ näzäri çüşkän adäm ekän däp oylidim. Uni Allaniŋ nuri, aniniŋ tiligi saqlisa keräk. Çünki u otqa çüşüp – yanmay, suğa çüşüp – çškmäy, oq almay, «şamal uçarmay» uruştin aman-esän jutiğa qaytip käldi. Uruştin kälgändin keyin äl-jutiğa hizmät qildi. Mšrdün aka heçqaçan «Män Qähriman boldum!» däp kškräk kerip, mäydisigä taqalğan yultuzliri bilän mahtinip kšrmigän.
Andin ҖUEM räisiniŋ orunbasari, Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ äzasi, «Uyğur avazi» gezitiniŋ baş muhärriri Erşat Äsmätov sšzgä çiqti. Natiq kšpçilikni uşbu çoŋ sänä bilän qizğin täbrikläp, җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi, Qazaqstan hälqi Assambleyasi Keŋişiniŋ äzasi, QҖ Parlamenti Mäҗlisiniŋ deputati Şahimärdan Üsäyinoğli Nurumovniŋ mäzkür märasimğa mälum säväplär tüpäyli kelälmigänligini eytip, uniŋ illiq salimini yollidi.
– …Män Mšrdün Teyipovniŋ oquğuçisi boldum vä härqaçan şu kişiniŋ qolidin tälim vä bilim alğanliğim bilän mahtinimän. U kişiniŋ ämgigi heçqaçan untulmaydu. Sävävi, Mšrdün Teyipov uruşta җäŋçi bolup, düşmän bilän küräşkän bolsa, ustaz süpitidä käynidin şagirt qaldurdi. Bügünki kündä Mšrdün Teyipovniŋ tälim-tärbiyisini alğan şagirtliri här sahada, juquri hizmätlärdä elimizniŋ täräqqiyati üçün ämgäk qilmaqta, – dedi Erşat Äsmätov.
Şuniŋdin keyin sšz noviti Quddus Ğoҗamiyarov namidiki dšlät akademiyalik Uyğur muzıkiliq-komediya teatri mudiriniŋ orunbasari Savutҗan Sonurovqa berilip, u teatr mudiri Ruslan Tohtahunovniŋ täbrik hetini oqup bärdi.
– Moşu jutta tuğulup šstuq. Moşu mäliniŋ süyini içip çoŋ bolduq. Alla nesip qilip, Mšrdün Teyipovniŋ şagirti boldum, – däp ustazini äslidi Savutҗan Sidiqoğli. Andin uşbu toyni uyuşturuşqa aktiv qatnaşqan şähslärgä jutdaşliri namidin minnätdarliğini izhar qildi.
Jutdişi bilän pähirlinip, Qährimanni yad äyligänlär qatarida jut aqsaqili, Uyğur nahiyäsiniŋ Pähriy grajdini Mel's Ahmetjanov vä Mšrdün Teyipovniŋ dosti Zamanbek Battalhanovniŋ qizi Säule Battalhanovamu boldi. Ularmu Mšrdün Teyipov toğriliq illiq äslimiliri bilän bšlüşti.
Häliq Qährimaniniŋ 100 jilliğiğa beğişlanğan täntänilik märasimniŋ hulasä sšzi Mšrdün Teyipovniŋ oğli İssaq Teyipovqa berildi. U mäzkür çarä-tädbirniŋ täşäbbuskarliri häm uyuşturğuçiliriğa Teyipovlar ävladi namidin minnätdarliğini izhar qilip, uşbu sänäni štküzüşkä maddiy vä mäniviy yardäm kšrsätkän jutdaşliriğa rähmitini eytti.
Märasimniŋ ahiri kontsertliq programmiğa ulaşti. «Jazerke», «Arzu» ansambliniŋ sän°ätkarliri vätänpärvärlik rohtiki nahşilarni iҗra qilip, täntänini tehimu җanlandurdi. Andin jiraq-yeqindin kälgän mehmanlar bilim därgahidiki Mšrdün Teyipov mirasgahini ziyarät qildi. Oçuq asman astiğa kigiz šylär tikilip, milliy oyunlardin musabiqilär uyuşturuldi.
Bir küngä sozulğan mäzkür çarä-tädbirdä uyğur hälqiniŋ pähri, Qähriman oğlini Mšrdün Teyipovniŋ rohiğa tazim qilinip, ärligi vä insaniy hislätliri tilğa elindi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ