Konstruktiv җämiyätlik dialog – Qazaqstanniŋ turaqliqliği vä güllinişiniŋ asasi Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Qasım-Jomart Toqaevniŋ Qazaqstan hälqigä Mäktübi

0
790 ret oqıldı

Һšrmätlik vätändaşlar!
Һšrmätlik deputatlar, hškümät äzaliri!
Һämmiŋlarni yeŋi parlamentliq mävsümniŋ başlinişi bilän täbrikläymän!
Biz elimizniŋ yeŋi tarihidiki muhim dävrigä yeqinlişivatimiz.
Ottuz jilğa yeqin vaqit ilgiri hälqimiz šziniŋ Mustäqilligini elan qilip, äҗdatlirimizniŋ äsirlär boyi arzu qilğan arminini orunlidi.
Moşu vaqit içidä Qazaqstanniŋ Tunҗa Prezidenti – Elbası Nursultan Äbişoğli Nazarbaevniŋ rähbärligidä elimiz duniyadiki abroyluq häm turaqliq mämlikätkä aylandi.
Birligimizniŋ arqisida mustäqilligimizni küçäytip, hälqimizniŋ ähvalini yahşilaşqa yol açtuq.
Bu bärpakarliq vä ilgiriläş, teçliq vä razimänlik dävri boldi.
Elimizniŋ täräqqiyat yolini pütkül duniya etirap qilip, qazaqstanliq, yäni Nazarbaev modeli däp atidi.
Һazir bizgä mustäqillikniŋ utuqlirini aşurup, elimizni täräqqiyatniŋ yeŋi süpätlik basquçiğa çiqiriş imkaniyiti berilivatidu.
Biz buniŋğa Elbası säyasitiniŋ uyğunluğini saqlap, sistemiliq islahatlar jürgüzüş arqiliq qol yätküzäläymiz.
Özäŋlarğa mälumki, moşuniŋ hämmisi meniŋ saylam aldidiki programmamğa asas boldi. Һazir dšlät organliri uni ämälgä aşuruş üçün haҗät işlarni ämälgä aşurmaqta.
Män häliqqä bärgän vädilirimni җäzmän orunlaymän.
Biz šz işimizda Elbası täklip qilğan Bäş institutsional islahat vä Millät planini ämälgä aşuruşniŋ muhimliğini näzärdä tutuşimiz lazim.
Elbasıniŋ täşäbbusi bilän qurulğan Yeniliniş boyiçä milliy komissiyaniŋ işini qayta җanlanduruş haҗät.
Ändi umumiy väzipilirimizni vä saylamaldi programmamni ämälgä aşuruşqa munasivätlik oy-pikirlirimgä tohtilip štäy.
I. Zaman tälivigä muvapiq nätiҗidar mämlikät
Män vädä qilğan säyasiy yeŋiliniş җäriyani grajdanlirimiz bilän dšlitimizniŋ mänpiyätlirigä muvapiq päydin-päy, tohtalsiz ämälgä aşurulidiğan bolidu.
Asassiz, sistemisiz säyasiy liberazatsiyaläştürüş içki säyasiy ähvalniŋ turaqsizliqliğiğa, hätta dšlätçiliktin ayrilişqa äkelidiğanliğini duniya dšlätliriniŋ täҗribisidin kšrüvatimiz.
Şuŋlaşqa biz säyasiy islahatlarni “aldiraşliqqa selinmay”, äksiçä, basquç bilän, iradä bilän häm härtäräplimä oylaşturup ämälgä aşuridiğan bolimiz.
Elimizniŋ җämiyätlik-säyasiy hayatini yeŋilimay, utuqluq ihtisadiy islahatlarni ämälgä aşuruş mümkin ämäs. Bu – bizniŋ asasiy qaidimiz.
“Küçlük Prezident – täsiri bar Parlament – hesap beridiğan Һškümät”
Biz bu mähsätkä tehiçila yätmiduq. Şuŋlaşqa moşu yšniliştiki işqa bar küç-ğäyritimizni selişimiz lazim.
Säyasiy sisteminiŋ bu formulisi dšlät turaqliqliğiniŋ asasi bolup hesaplinidu.
Grajdanlarniŋ barliq konstruktiv iltimas-tiläklirini därhal häm nätiҗidar tählil qilidiğan “Häliq avaziğa qulaq salidiğan mämlikät” kontseptsiyasini ämälgä aşuruş – hämmimizgä ortaq väzipä.
Һakimiyät bilän җämiyät arisidiki turaqliq dialog ornitiş arqiliq hazirqi geosäyasiy ähvalğa maslaşqan dšlät qeliplaşturuşqa bolidu.
Şuŋlaşqa grajdanliq җämiyätni qollap-quvätläp, uniŋ iqtidarini küçäytiş keräk. Şundaqla muhim umumiy dšlätlik väzipilärni häl qiliş üçün tählil işliriğa grajdanliq җämiyätniŋ imkaniyätlirini käŋ paydiliniş lazim.
Moşu mähsät bilän biz tonulğan җämiyät väkilliri kirgän Milliy җämiyätlik işänçä keŋişini qurduq. Bu Keŋäş rotatsiyalik tärtip bilän işläydu.
Keläçäktä bizgä tšvändikidäk işlarni ämälgä aşuruş lazim.
Birinçi. Partiya quruluşi җäriyanini davamlaşturuş.
Rähbirimiz vä partiya Räisi Nursultan Äbişoğli Nazarbaevniŋ arqisida Nur Otan partiyasi elimizniŋ yetäkçi säyasiy täşkilatiğa jüklinidiğan җiddiy vä җavapkär väzipilärni izçilliq bilän ämälgä aşuruvatidu.
Biz җämiyätniŋ mänpiyiti üçün konstruktiv säyasät jürgüzüvatqan başqimu säyasiy partiyalär vä härikätlär bilän hämkarliqta işlişimiz haҗät.
Җämiyätni oylanduruvatqan asasiy mäsililär koçida ämäs, Parlamentta vä grajdanliq dialog dairisidä muhakimä qilinip, häl qilinişi lazim.
Deputatlar Һškümätkä muhim mäsililärgä munasivätlik soallarni yollap, eniq çarä-tädbirlärni qobul qilişni täläp qilip, šzlirigä berilgän qanuniy hoquqlirini paydilinişi haҗät.
Qanun çiqarğuçi vä iҗraiy hakimiyät arisidiki munasivät sün°iy talaş-tartişqa ämäs, iş babidiki süpätkä, šzara hšrmätkä asaslinişi lazim.
Dšlät rähbiri süpitidä elimizdä kšppartiyalikni, säyasiy riqabätni vä oy-pikirniŋ härhilliğini täräqqiy ätküzüşkä täsir qilişni šz väzipäm däp hesaplaymän.
Bu säyasiy sistema turaqliqliğiniŋ uzaq boluşi üçün ähmiyätlik.
Aldimizdiki Parlament Mäҗlisi bilän mäslihät saylimi elimizdiki kšppartiyalik sisteminiŋ täräqqiy etişigä iҗabiy täsir qilişi keräk.
İkkinçi. Häliq bilän nätiҗidarliq äksi alaqä ornitiş
Җämiyätlik dialog, aşkariliq, adämlärniŋ muŋ-qayğusiğa därhal diqqät bšlüş dšlät organlar hizmitiniŋ asasiy ävzällikliri bolup hesaplinidu.
Prezident Mämuriyitidä grajdanlardin çüşkän iltimaslarni dšlät organliriniŋ süpätlik qarap çiqişini nazarät qilip, tez çarä-tädbirlärni qobul qilidiğan bšlüm quruldi.
Kšp ähvallarda grajdanlirimiz märkiziy vä yärlik organlar rähbärliriniŋ salahiyätsizligi vä “beğämligigä” munasivätlik Prezidentqa muraҗiät qilişqa mäҗbur bolidu.
Bälgülük bir sahadiki qararlarniŋ adalätsizligigä munasivätlik yollinivatqan ärizilär eniq dšlät orginida yaki regionda җiddiy mäsililär bar ekänligini kšrsitidu. Ändi bu mäsiligä näq moşu turğidin qarap, lazim qararlar qobul qilinğini toğra.
Dšlät hadimliri işiniŋ nätiҗidarliğini aşuruş mähsitidä mähsus täyyarliği bar yaş kadrlarni җälip qiliş keräk. Şuniŋ bilän billä 2020-jildin başlap biz dšlät hadimliriniŋ sanini päydin-päy qisqartişqa kirişip, ihtisat qilinğan mäbläğni paydisi kšp hadimlarni räğbätländürüşkä häşläymiz.
2024-jilğiçä dšlät hadimliriniŋ vä milliy kompaniyalär hadimliriniŋ sanini 25 payizğa qisqartiş haҗät.
Üçinçi. Namayişlar toğriliq qanunlarni yüksäldürüş
Konstitutsiyagä muvapiq grajdanlirimizniŋ šz oylirini ärkin izhar qiliş hoquqi bar.
Ägär teçliq aktsiyalär qanun dairisidin çiqmaydiğan häm grajdanlarniŋ teçliğini buzmaydiğan bolsa, buniŋğa çüşinişlik bilän qarap, jiğinlarni štküzüş üçün mähsus orun bšlüş haҗät. Moşundaq orunlar şähärniŋ çetidä bolmasliği lazim.
Ändi qanunğa qarşi vä zorluq-zombiliq härikätlärgä çaqiridiğan muraҗiätlärgä qanun dairisidä tosalğu qoyilidu.
Tšrtinçi. Җämiyätlik razimänlikni küçäytiş
İҗtimaiy vä etnosluq toplar arisidiki razimänlik – pütkül җämiyätniŋ birläşkän ämgiginiŋ nätiҗisi.
Moşuniŋğa munasivätlik säyasiy җäriyanlarni tählil qilip, birligimizni küçäytiş üçün eniq qararlarni qobul qiliş keräk.
Qazaq hälqiniŋ dšlät qurğuçi millät süpitidä rolini aşurup, etnoslarara šmlük vä dinara razimänlikni qeliplaşturuşimiz lazim. Bizniŋ şiarimiz: “Äl birligi – uniŋ härhilliğida!”.
Elimizdiki etnosluq toplarniŋ tili bilän mädäniyitini täräqqiy ätküzüşkä şaraitlar yaritiverimiz.
Qazaq tiliniŋ dšlät tili süpitidiki roli küçiyip, millätlärara munasivät tiliğa aylinidiğan dävri kelidu däp hesaplaymän.
Biraq moşundaq däriҗigä yetiş üçün hämmimiz dävranvazliqqa berilmäy, birikip işlişimiz haҗät.
Şundaqla til çoŋ säyasätniŋ vasitisi ekänligini untumiğinimiz toğra.
Aktiv grajdanliq җämiyät quruş üçün hškümätlik ämäs täşkilatlarniŋ abroyini aşuruş haҗät däp hesaplaymän.
Şuŋlaşqa yeqin-arida Grajdanliq җämiyätni täräqqiy ätküzüşniŋ 2025-jilğiçä kontseptsiyasini täyyarlap, qobul qilişimiz keräk. Kelär jili nişanlinidiğan ähmiyätlik tävälludlar bilän çoŋ vaqiälärgä täyyarliq işliri başlandi.
Ändiki jili hämmimiz äl-Farabiniŋ 1150-jilliq, Abay Qunanbaevniŋ 175 jilliq tävälludlirini nişanlaymiz.
Täntänä davamida israpçiliqqa yol bärmäy, uluq şähslirimizniŋ ämgäklirini häliq arisida täşviqat qilişimiz keräk.
Şundaqla äŋ ähmiyätlik täntänä – Mustäqillikniŋ 30 jilliğiğa munasivätlik haҗät çarä-tädbirlärni ämälgä aşuruşimiz lazim. Dšlät hayatidiki moşundaq ähmiyätlik vaqiälär yaş ävlatni häqiqiy vätänpärvärlikkä tärbiyiläşkä yol açidu däp işinimän.

II. Grajdanlarniŋ hoquqliri vä behätärligini täminläş
Sot vä hoquq qoğdaş sistemisidiki җiddiy islahatlar – grajdanlirimizniŋ hoquqlirini himayä qilişniŋ vä ularniŋ behätärligini küçäytişniŋ asasiy amili.
Sot qararliriniŋ süpitini aşuruş üçün birqatar muhim çarä-tädbirlärni ämälgä aşuruş haҗät.
Sud'yalarniŋ qanunni vä içki işänçini rähbärlikkä elip, qarar çiqiriş hoquqi šzgärmäs süpätkä egä boluşi keräk.
Şuniŋ bilän billä sot qararlirini çoŋqur tählil qiliş işini yolğa qoyup, birpütün sot täҗribisini ornitiş haҗät.
Grajdanlirimiz aşkarä-hoquqluq davalarda hakimiyät organliriniŋ qararliri bilän härikätlirigä munasivätlik ärizä beriş basquçida kšp ähvallarda täŋşälmigän şaraitta bolup qelivatidu.
Ularniŋ imkaniyätlirini dšlät apparatiniŋ resursliri bilän selişturuşqa bolmaydu.
Şuŋlaşqa moşundaq täŋşälmigän ähvallarni boldurmasliq mähsitidä davalarni häl qilişniŋ alahidä mehanizmi süpitidä mämuriy yustitsiya qurulumini kirgüzüş haҗät.
Buniŋdin keyin davalarni häl qiliş davamida sot qoşumçä dälillärni jiğiş täşäbbusini kštirişkä hoquqluq.
Täkitlängän dälillärni jiğiş väzipisi şähsiy adämgä yaki tiҗarätkä ämäs, dšlät orginiğa jüklinidu.
Qanunlardiki barliq qarimu-qarşiliqlar grajdanlarniŋ mänpiyätlirini näzärdä tutup, çüşändürülüşi lazim.
Novättiki muhim väzipigä tohtilip štäy.
Biz häddidin taşqiri täqipläş çarä-tädbirliri bilän sotniŋ qattiq җazalaş täҗribisidin baş tarttuq. Şuniŋğa qarimay, elimizdä eğir җinayätlär sani azaymidi.
Biz qanunlirimizni yenikläştürüş işiğa kšpiräk ähmiyät berip, grajdanlarniŋ asasiy hoquqlirini näzärdin sirt qaldurduq.
Җinsiy zorluq-zombiliq, pedofiliya, narkotik tarqitiş, adäm sodisi, ayallarğa munasivätlik turmuştiki zorluq-zombiliq vä başqimu eğir җinayätlärgä, bolupmu balilarğa munasivätlik җinayätlärgä kšrülidiğan җazani därhal küçäytişimiz haҗät. Bu mäsilini häl qilişni Parlamentqa vä Һškümätkä tapşurimän.
Keyinki vaqitlarda qayğuluq vaqiälär uyuşqan җinayätniŋ yänä bir türi – brakon'erliq mäsilisini aşkarä qildi.
Һazir brakon'erlar yahşi qurallinip, šziniŋ җazalanmaydiğanliğiğa işinidu. Biyilniŋ šzidila җanivarlar duniyasini himayä qilip jürgän ikki inspektor brakon'erlarniŋ qolida qaza boldi. Yeqinda Şärqiy Qazaqstan vilayitidiki Marqakšl kšlidä brakon'erlarniŋ җinaiy topi qolğa çüşti.
Bu päqät birla misal, brakon'erliqniŋ tomuri çoŋqur, şuniŋ içidä hoquq qoğdaş organliriniŋ bepärvarliğidin boluvatidu. Brakon'erlar milliy bayliğimiz – täbiitimizgä orni tolmas ziyan kältürmäktä.
Һškümätkä ikki ay içidä haҗät qanunni küçäytiş üçün därhal çarä-tädbirlärni qobul qilişni tapşurimän.
Korruptsiyagä qarşi küräş mäsilisi kün tärtividin çüşmidi.
Märkiziy vä yärlik organlarniŋ normativliq-hoquqluq aktliriğa korruptsiyagä qarşi ekspertiza jürgüzüşni qayta äsligä kältürüş haҗät.
Buniŋğa ekspertlar bilän җämiyät väkilliri qatnişişi lazim.
Korruptsiyagä munasivätlik qilmiş qilğan mähkiminiŋ birinçi rähbiriniŋ җavapkärligini qanun vä normativ aktlar turğusidin eniq bälgüläş keräk.
Şundaqla qanunsiz vä iğvagärlik härikätlärgä barğini üçün korruptsiyagä qarşi härikät organliriniŋ hadimlirini qattiq җazalaş keräk. Undaq hadimlarğa tärgäv sahasida orun yoq.
Gunasizliq prezumptsiyasi qaidisi toluq kšlämdä saqlinişi lazim.
Һoquq qoğdaş sistemisini toluq islahatlaş – asasiy muhim väzipilärniŋ biri.
Politsiyaniŋ dšlätniŋ küçlük qurulumdiki obrizi päydin-päy šzgirip, behätärlikni täminläş üçün grajdanlarğa hizmät kšrsitidiğan organğa aylinidu.
Äŋ aldi bilän 2020-jilniŋ ahiriğiçä Mämuriy politsiya komitetiniŋ işini qayta uyuşturuş haҗät. Buni dävranvazliqqa berilmäy, süpätlik ämälgä aşurğan toğra.
Politsiyalärniŋ işiniŋ nätiҗidarliği politsiya hizmitiniŋ abroyluq boluşiğa munasivätlik.
İçki işlar ministrligini islahatlaşqa aldiki üç jil içidä 173 milliard täŋgä bšlünidu.
Bu mäbläğ maaşni kšpäytişkä, turuşluq šyni iҗarigä elişqa, häliqqä hizmät kšrsitiş qaidisi boyiçä politsiyaniŋ zamaniviy front-idarilirini eçişqa häşlinidu.
Grajdanlarni täbiiy vä tehnogenliq süpättiki apätlärdin qoğdaş mäsilisigä alahidä ähmiyät berilidu.
Äpsus, moşundaq apätlär bizniŋ elimizdila ämäs, pütkül duniyada kšpiyip kätti. Bu sahada käspiy mutähässislär işlişi haҗät.
Һškümätkä grajdanliq mudapiä sahasi hadimliriniŋ maaşini İçki işlar organlirini islahatlaşqa berilidiğan mäbläğ hesavidin kšpäytişni vä moşu mähsätkä muvapiq tähminän 40 milliard täŋgä bšlüşni tapşurimän.
Bizniŋ aldimizda yeŋi kontseptsiya asasida җäŋgivar härbiy küçlärni quruş väzipisi turidu.

Arısta bolğan vaqiälär härbiy küçlärdä muhim mäsililär jiğilip qalğanliğini kšrsätti.
Armiyagä häşlinidiğan çiqimlarni rätläp, moşu sahadiki maliyä sistemisini vä umumiy tärtipni küçäytidiğan vaqit käldi.
Şuniŋ bilän billä härbiy hizmätniŋ abroyini aşurup, Һärbiy küçlärniŋ maddiy bazisini küçäytiş haҗät.
Vätinigä adil, käspiy turğidin täyyarlanğan ofitserliri vä härbiy hadimliri bar armiyamiz yeŋi geosäyasiy ähvallarda dšlät behätärligigä hovup kältürüvatqan hätärlärgä җavap berişkä täyyar boluşi keräk.

III. Sür°ätlik täräqqiy ätkän vä inklyuzivliq ihtisat
Qazaqstan ihtisadiy duniyaviy süpättiki qiyinçiliqlarğa qarimastin ilgiriläp kelivatidu.
Jil beşidin uniŋ šsümi ottura duniyaviy kšrsätküçlärdin juquri boldi.
Ägär haҗät qurulumluq šzgirişlärni ämälgä aşursaq, 2025-jilğiçä içki umumiy mähsulatniŋ jil boyidiki turaqliq šsümini 5 payizğa vä uniŋdinmu juquri däriҗigä yätküzüşkä bolidu.
İhtisatniŋ täräqqiyatiğa yeŋi sür°ät beriş üçün Һškümät vä Prezident Mämuriyiti vätänlik vä çätällik ekspertlarniŋ barliq işlirini çoŋqur tätqiqat qilişi keräk.
Elbası tävsiyä qilğan 2050-jilğiçä uzaq muddätlik täräqqiyat strategiyasigä vä Millät planiğa muvapiq birqatar qurulumluq väzipilärni ämälgä aşuruşimiz lazim.
Birinçi. Hamäşiyağa bağlanğan mentalitettin baş tartip, ihtisatni diversifikatsiyaläş.
“Bilim ihtisadi”, ämgäk mähsuldarliğini aşuruş, innovatsiyani täräqqiy ätküzüş, sün°iy äqilni duniyaviy täräqqiyatniŋ asasiy amilliriğa aylandi.
İndustriyaläştürüşniŋ üçinçi bäşjilliğini jürgüzüş davamida ävätilgän barliq hatalarni näzärdä tutuşimiz lazim.
Bu mäsililär boyiçä meniŋ barliq tapşurmilirimni, äskärtişlirimni Һškümät toluq orunlişi haҗät.
Ämgäk ünüminiŋ eniq šsümini kam degändä 1,7 hässigä aşuruşimiz keräk.
Elimizni regiondiki karvan beşi süpitidä tonutup Märkiziy Aziyadiki abroyimizni aşuruş – strategiyalik väzipä.
Bu – Elbası eniqlap bärgän säyasiy yšnilişimiz.
İkkinçi. Kvazidšlätlik sektorniŋ paydisini aşuruş
Bizniŋ dšlätlik kompaniyalär çoŋ konglomeratlarğa aylandi.
Biraq ularniŋ häliqara riqabätkä qabilliği guman päyda qilidu.
Dšlätniŋ ihtisatqa orunsiz arilişişini azaytiş mähsiti bilän kvazidšlätlik şirkätlärni quruşqa moratoriy elan qiliş qararini qobul qildim.
Biz Milliy paravänlik fondi qurulğan on tšrt jil içidä häliqniŋ paravänligimni aşuruşqa Fondniŋ eniq qandaq ülüş qoşqanliğini bilişimiz keräk.
Һškümät Һesap komiteti bilän birlişip, üç ayniŋ içidä dšlätlik holdinglar bilän milliy kompaniyalärniŋ nätiҗidarliğini eniqlaş üçün ekspertiza jürgüzüşi lazim.
Kvazidšlätlik kompaniyalär kšp ähvallarda šzara riqabätkä çüşidu.
Turuşluq šy säyasiti sahasida bir vaqitta yättä dšlätlik operator işläydu. Bu päqät märkiziy däriҗidiki ähval!
Dšlätlik kompaniyalärniŋ sanini qisqartişqa bolidu vä şundaq qiliş keräk.
Biraq strategiyalik sektorlarda işläydiğan dšlätlik kompaniyalärniŋ paaliyitigä ehtiyatçan boluş lazim.
Undaq kompaniyalär dšlät nazaritidä boluşi keräk.
Bolmisa, dšlätlik monopolistlarniŋ orniğa şähsiy monopolistlar päyda bolup, şuniŋ aqivitidin zärdap çekişimiz mümkin.
Һškümät baha bälgüläş vä tariflar mäsilisi bilän sistemiliq räviştä vä eniq şuğullinişi keräk.
Bu täbiiy monopolistlarniŋ tovarliriğimu, kšrsitidiğan hizmätlirigimu munasivätlik.
Elimizdä ozuq-tülük vä kiyim-keçäktin başlap, härhil hizmätlärgiçä bahaniŋ juquri ekänligi sir ämäs.
Mäsilän, ehtiyaҗi juquri yšnilişlär boyiçä asasiy hava toşuşni bälgüläydiğan biletlarniŋ huni nemişkä şunçä qimmät? Uniŋ bahasi Evropiğa qariğanda 30 payizğa oşuq. Bizniŋ aeroportlarda kšrsitilidiğan hizmätlär huniniŋ selişturma türidä juquri boluşini qandaq çüşändürüşkä bolidu?
Qazaqstan aeroportlirida yanarmay çätällik toşiğuçilar üçün qimmät bahağa, ändi vätänlik toşiğuçilar üçün ärzängä setilişi nemidin?
Şuniŋ aqivitidin Qazaqstandin aviatsiya sahasi häliqara riqabätkä qabilliğidin ayrilip, tranzitliq iqtidarimiz tšvänläp kätti.
Profilliq ministrlik vä mähkimilärniŋ bepärvaliğiğa munasivätlik tšmüryol biletliriniŋ tapçilliği sün°iy päyda boluvatidu.
Bu sahalarda tez-arida tärtip ornitiş keräk.
Bizniŋ mähsitimiz – dšlätniŋ turaqlandurğuçi rolini saqlap, bazar institutliri bilän qurulumliriniŋ täräqqiyatini täminläş.
Bu җähättin “addiy närsilär ihtisadini” ästin çiqarmiğan toğra. Bu – bizniŋ işimizniŋ asasiy yšnilişi.
Üçinçi. Nätiҗidar kiçik vä ottura tiҗarät – şähär bilän yezini täräqqiy ätküzüşniŋ asasi.
Kiçik, bolupmu mikrobiznes elimizniŋ iҗtimaiy-ihtisadiy vä säyasiy hayatida muhim rol' atquridu.
Äŋ aldi bilän yeza turğunliriğa turaqliq iş beridu, işsizliqni azaytidu. Şuniŋ bilän billä seliq bazisini täşkil qilip, yärlik byudjetni küçäytidu.
Şundaqla ammiviy tiҗarätçilikni täräqqiy ätküzüş aŋ-säviyägä siŋgän paternalistliq çüşänçä vä täyyartapliq aŋ-säviyädin qutuluşqa imkaniyät beridu.
Şuŋlaşqa dšlät keläçäktimu tiҗarätni qollap-quvätläydu.
Bu mähsätkä Milliy fondtin 100 milliard täŋgigä yeqin mäbläğ bšlündi.
Biraq ekspertlarniŋ pikriçä, mäbläğ җähättin qollap-quvätläşniŋ paydisini yärlik hakimiyätkä munasiviti bar egiliklärla kšrüvatidu.
Һäqiqätänmu yeŋi layihilär boyiçä şirkätlär qurulup, iş orunliri eçilişi keräk edi.
Bu “addiy närsilär ihtisadiğa” bevasitä munasivätlik.
Biraq yärlik hakimlar täşkiliy işlarni täläpkä muvapiq orunlimidi. Şuniŋ aqivitidin seliq vä pensiya tšlämlirini aşurup, yärlik byudjetni küçäytişkä şarait yaritilmayvatidu.
Moşuniŋğa munasivätlik Һesap komitetiğa vä Maliyä ministrligigä mäbläğniŋ häşlinişini җiddiy nazarätkä elişni tapşurimän.
Elimizdä tiҗarätçilikni täräqqiy ätküzüşniŋ ülgä bolarliq misalliri kšp. Biz ottura tiҗarätni pütkül җämiyät bolup qollişimiz lazim.
Һškümätkä mikro vä kiçik tiҗarät sahasidiki şirkätlärni kirimgä selinidiğan seliqtin üç jilğa boşitiş üçün qanuniy baza täyyarlaşni tapşurimän.
Qanunğa kirgüzülidiğan haҗät tüzitişlär 2020-jildin başlap küçigä kirişi lazim.
2020-jili yanvar'din başlap mikro vä kiçik tiҗarät sub°ektliriğa täkşürüş jürgüzüşni üç jilğa män°iy qiliş toğriliq qararim küçigä kiridu.
Biz tiҗarätniŋ adil vä qanunğa muvapiq jürgüzülidiğanliğiğa işinimiz. Tiҗarät väkilliri istimalçilar bilän grajdanlar aldida җavapkär boluşi lazim.
Moratoriy päytidä šzini šzi rätläş, җämiyätlik nazarät mehanizmlirini җanlanduruş keräk.
Biznes väkilliri sanitarliq-epidemiologiyalik sahadiki normilar bilän qaidilärni buzidiğan bolsa, undaq şirkätlär yepilip, egiliri җavapkärlikkä tartilidu.
Şu arqiliq biz kiçik tiҗarätkä çüşidiğan eğirçiliqlarni azaytimiz.
Şuniŋ bilän billä tiҗarät väkilliri hoquq qoğdaş vä täkşürgüçi organlarniŋ härikitigä munasivätlik nurğunliğan qiyinçiliqlarğa uçrimaqta.
Kiçik vä ottura tiҗarätkä munasivätlik reyderliq härikätlär kšpiyip kätti.
Bu mäsilä boyiçä meniŋ pikrim eniq: tiҗarätniŋ, bolupmu kiçik vä ottura tiҗarätniŋ täräqqiyatiğa tosalğu bolidiğan härikätlär dšlätkä qarşi җinayät däp etirap qilinişi keräk.
Moşuniŋğa munasivätlik qanun süpiti bar qoşumçä qararlarni qobul qiliş keräk. Parlament bilän Һškümät moşu mäsilini häl qiliş yollirini tävsiyä qilişi haҗät.
Şuniŋ bilän billä kšläŋgidiki ihtisatqa qarşi härikätni küçäytip, kapitalni sirtqa çiqirişqa, seliq tšläştin qeçişqa qarşi küräşni җanlanduruş haҗät.
Kiçik vä ottura tiҗarätkä dšlät täripidin mäbläğ җähättin yardäm beriş sistemisini yeŋi layihilärgä ävzälliklär berip, qayta quruş haҗät.
Һškümätkä “Biznesniŋ yeŋi yol häritisi” dairisidä moşu mähsätkä muvapiq aldiki üç jil içidä qoşumçä 250 milliard täŋgä bšlüşni tapşurimän.
İҗtimaiy yšnilişlärgä – ailäviy tiҗarät quruşqa, äŋ birinçi kšpbaliliq vä täminati tšvän aililärgä alahidä diqqät bšlüp, tiҗarätni qollaşniŋ yeŋi uslublirini kirgüzüş lazim.
Turizmni, bolupmu ekoturizm vä etnoturizmni täräqqiy ätküzüşkä ihtisatniŋ muhim sahasi süpitidä alahidä ähmiyät beriş haҗät.
Altın Ordaniŋ 750 jilliğini tarihimizğa, mädäniyitimiz bilän täbiitimizgä turistlar näzärini җälip qiliş turğusidin qariğan toğra.
Turizmni täräqqiy ätküzüş üçün infraqurulumni yahşilaşni, şuniŋ içidä yol selip, bilimlik mutähässislärni täyyarlaşni täminläş haҗät.
Tšrtinçi. Milliy tiҗarätni häliqara bazarlarda qollap-quvätläş
Öz mähsulatini eksportqa çiqiridiğan şirkätlärgä dšlätlik qollaşniŋ nätiҗidarliğini mümkinqädär aşuruş keräk.
Män, äŋ aldi bilän, ottura biznes toğriliq eytivatimän.
Bizdä tiҗarätçilärniŋ moşu topiğa beğişlanğan eniq dšlätlik qollap-quvätläş çariliri yoq. Bu bolupmu mähsulatni setiş işiğa munasivätlik.
Һškümätkä dšlätlik industriyalik-innovatsiyalik täräqqiyat programmisi dairisidä mähsuldarliği juquri ottura biznesni qollap-quvätläşniŋ kompleksliq çarä-tädbirlirini täyyarlaşni tapşurimän. Şuniŋ içidä seliq, maliyä, mämuriy räğbätländürüş mäsililirimu kšzdä tutuluşi keräk.
Çät äldin bevasitä investitsiya җälip qiliş işlirini mümkinqädär rivaҗlanduruş lazim. Uniŋsiz aldiki vaqitta ihtisadiy šsüm rezervi çäklik bolidu. Bu – iҗraiy hakimiyät ävzällik beridiğan väzipilärniŋ biri.
Qazaqstanniŋ 2025-jilğiçä strategiyalik täräqqiyat plani dairisidä härbir saha vä region üçün eniq mähsätlik kšrsätküçlär bälgülängän.
Dšlät organliri, bolupmu region hakimliri şu kšrsätküçlärgä qol yätküzüşkä bevasitä җavapkär bolidu.
Qazaqstan räqämlik ihtisatni täräqqiy ätküzüşni mähsät qilivatidu.
Moşuniŋğa munasivätlik nurğun iş qilişimiz keräk.
Bizniŋ väzipimiz – ähbaratliq kommunikatsiyalik infraqurulumniŋ täräqqiyati däriҗisi boyiçä regiondiki liderliğimizni küçäytişimiz keräk.
Һškümät qanunni 5G, “Äqillik şähärlär”, “Çoŋ mälumatlar”, blokçeyn, räqämlik aktivlar, yeŋi räqämlik maliyä vasitiliri ohşaş tehnologiyalik yeŋiliqlarğa maslaşturuşi haҗät.
Qazaqstan tehnologiyalik hämkarliq ornitiş, ähbaratlar märkäzlirini quruş vä orunlaşturuş, mälumatlar tranzitlirini täräqqiy ätküzüş, räqämlik hizmätlärniŋ duniyaviy baziriğa qatnişiş üçün oçuq yurisdiktsiya süpitidä šzigä has brendqa aylinişi lazim.
Һškümät “Astana” häliqara maliyä märkiziniŋ paaliyitini qollaydu. Bu qurulum häqiqiy mänada konstitutsiyalik märtivigä egä boldi. Häliqara maliyä märkiziniŋ Nazarbaev Universitet bilän birlişip, zamaniviy räqämlik tehnologiyalärni täräqqiy ätküzüş mäydaniğa aylinişiğa toluq imkaniyiti bar.
Bäşinçi. Täräqqiy ätkän agrosanaät kompleksi
Yeza egiligi – bizniŋ asasiy resursimiz, biraq uniŋ iqtidari toluği bilän paydilinilmayvatidu.
Elimizdila ämäs, çät ällärdimu ehtiyaҗi juquri organikiliq vä ekologiyalik taza mähsulat çiqiriş üçün çoŋ imkaniyätlär bar.
Biz suğirilidiğan yär kšlämini päydin-päy 2030-jilğiçä üç million gektarğa käŋäytişimiz lazim.
Bu yeza egiligi mähsulatliriniŋ kšlämini 4,5 hässigä aşuruşqa imkaniyät beridu.
Soda vä integratsiya, yeza egiligi ministrlikliri fermerlarniŋ šz mähsulatlirini sirtqa çiqirip setişi üçün hämmä җähättin qollap-quvätlişi lazim.
Moşuniŋğa munasivätlik Һškümätkä haҗät tapşurma berildi. Bu – muhim väzipä. Yeza egiligi mähsulatini ekspertqa çiqiriş işida hamäşiyağa asasliniştin baş tartiş keräk. Mähsulat çiqiridiğan karhanilar iqtidariniŋ 40 payizinila paydilinivatqanliğimizğa qarimastin, uniŋ kšlämi 70 payizğa yätti.
Yeza egiligigä çät äldin investorlar җälip qiliş – muhim väzipä. Muzakirilär jürgüzülüvatidu. Һškümät eniq nätiҗigä qol yätküzüşi keräk.
Häliqni oylanduruvatqan yär mäsilisigä alahidä tohtalğum kelidu.
Dšlät rähbiri süpitidä yänä bir qetim täkitläymän: yerimiz çätälliklärgä setilmaydu. Uniŋğa yol qoyulmaydu.
Bu mäsilä boyiçä yalğan ähbarat tarqitişni tohtitiş keräk. Biraq yärni nätiҗidarliq paydilinişni täminläş – bizniŋ väzipimiz.
Yär resurslirini nätiҗisiz paydiliniş mäsilisi muhim bolup turuvatidu.
Yärgä selinidiğan bevasitä seliqlar däriҗisiniŋ tšvänligi ähvalni җiddiylaşturmaqta.
Dšlättin yärni häqsiz iҗarigä eliş hoquqiğa egä bolğanlarniŋ kšpçiligi yärni paydilanmay boşqa tutuvatidu.
Elimizdä “latifundistlar” kšpiyip kätti.
Paydilinilmayvatqan yeza egiligi yärlirini qayturuvalidiğan vaqit käldi. Yär – bizniŋ ortaq bayliğimiz, uni kim paydilansa, şu egä boluşi keräk.
Һškümät bilän Parlament moşu җiddiy mäsilini rätläşniŋ nätiҗidar yollirini täklip qilişi keräk.
Bu – muhim mäsilä. Buni häl qilmay vätänlik agrosanaät kompleksiniŋ süpätlik täräqqiyati mümkin ämäs. Һazir gšş işläp çiqirişni kšpäytiş mäsilisi aniliq mal saniniŋ mäsilisigä bağliq ämäs, äksiçä, fermerlarğa yäm-çšp täyyarlaydiğan yärlärniŋ yetişmäsligigä bağliq boluvatidu.
Yäm-çšp bilän täminläş kšrsätküçi 60 payizdin tšvän.
Yeza turmuşiniŋ süpätlik boluşini täminlimäy, yeza egiliginiŋ ünümdarliğini aşuruş mümkin ämäs.
Biz Elbasıniŋ “Auıl – el besigi” mähsus layihisini ämälgä aşuruşni davamlaşturimiz.
Biz kiçik yezilarni täräqqiy ätküzüşkä munasivätlik җiddiy mäsilini häl qilişimiz keräk.
Regionluq standartlar täyyarlandi. Ändi ularni üç miŋdin oşuq asasiy vä ätraptiki yezilarğa kirgüzüşimiz keräk.
Һškümätkä “Auıl – el besigi” layihisini ämälgä aşuruş üçün biyil bšlüngän 30 milliard täŋgigä qoşumçä aldiki üç jil içidä 90 milliard täŋgä bšlüşni tapşurimän.
Bu mäbläğ transport, içimlik su vä gaz bilän täminläş ohşaş infraqurulumluq mäsililärni häl qiliş bilän birqatar mäktäp, ağriqhana, sport mäydanlirini selişqa vä җšndäşkä häşlinidu.
Mäbläğniŋ häşlinişi barliq dšlät organliriniŋ qattiq nazaritidä boluşi lazim.
Altinçi. Adalätlik seliq seliş sistemisi vä nätiҗidar maliyälik rätläş
Umumiy içki mähsulat bilän häliq kiriminiŋ eşişiğa qarimastin җämiyättiki mülkiy täŋpuŋsizliq vä bšlünüş җäriyani saqlinivatidu, hätta küçiyivatidu.
Bu – täşvişländüridiğan ähval. Şuŋlaşqa uniŋğa alahidä kšŋül bšlüşümiz keräk.
Milliy kirimniŋ adil bšlünüşigä alahidä diqqät bšlüp, seliq sistemisini yeŋilaş haҗät däp hesaplaymän.
Һškümät iҗtimaiy tšlämlär kšläminiŋ eşivatqanliğiğa diqqät bšlüş keräk.
Birtäräptin, bu tšlämlär iҗtimaiy vä pensiya sistemisini turaqliğini täminläydu. Biraq iş bärgüçilär iş orunlirini eçişqa vä maaşni kštirişkä mänpiyätdar bolmay qalidu degän hovup bar.
Kšläŋgidiki tiҗarät kšpiyidu.
Şuŋlaşqa Һškümätkä bäş payizliq qoşumçä pensiya tšlimini kirgüzüş mäsilisini 2023-jilğiçä qalduruşni tapşurimän. Keyin bu mäsiligä qaytip kelimiz.
Moşu vaqit içidä Һškümät, tiҗarät väkilliri vä ekspertlar mäsilini häl qilişniŋ yollirini qaraşturup, keläçäk pensionerlarniŋmu, iş bärgüçilärniŋmu mänpiyätlirini diqqättä tutup, ortaq qararğa kelişi lazim.
Һškümät Seliq kodeksida qaraşturulmiğan barliq tšlämlärni män°iy qilişi keräk. Bu qoşumçä seliqlar.
Һazirqi seliq sistemisiniŋ süpitini aşuruş – šz aldiğa ayrim mäsilä.
Moşundaq ähval kompaniyalarni šz investitsiyasini adäm kapitaliğa, ämgäk ünümini aşuruşqa, tehnikiliq turğudin qayta җabduqlinişqa, eksportqa çiqişqa räğbätländürüşi lazim.
Näq ahçisiz tšläş sistemisini ammiviy räviştä kirgüzüş keräk. Buniŋ üçün tosalğu boluvatqan amil bolup hesaplinidiğan banklarniŋ juquri payiz elişini yoqitişi haҗät.
Şundaqla haҗät rätläş qaidilirigä muvapiq bankliq ämäs tšläm sistemisini paal täräqqiy ätküzüş lazim. Bu segment addiy vä җälipkar bolğini bilän ahça oğrilaşniŋ vä elimizdin kapital çiqirişniŋ mänbäsigä aylanmasliği lazim.
Milliy bank moşu sahağa eniq nazarät ornitişi haҗät.
Novättiki mäsilä. Hamäşiyaliq ämäs mähsulatni ekspertqa çiqirişni qollaş üçün qoşumçä baha seliğini qayturuşniŋ addiy vä tez tärtivini qolliniş mäsilisini qaraşturuş keräk.
İhtisadimizniŋ muhim mäsililiriniŋ biri – nesiyä beriş kšläminiŋ azliği. Ahirqi bäş jil içidä yuridik şähslärgä, şundaqla kiçik vä ottura tiҗarätkä berilgän nesiyäniŋ umumiy kšlämi 13 payizdin oşuq qisqarğan.
İkkinçi däriҗilik banklar qäriz alğuçilar içidä işäşliklärniŋ az ekänligini säväp qilip, nesiyä mäbliğiniŋ hunini häddidin taşqiri aşuruvätkän.
Älvättä, qäriz alğuçilarniŋ süpitigä munasivätlik mäsilä bar. Biraq җavapkärlikni başqiğa artip, päqät yenikniŋ astida jürüşkä bolmaydu.
Män bu mäsiligä munasivätlik Һškümät vä Milliy bank uyğunlaşqan halda häm nätiҗidarliq bilän işläydu däp oylaymän.
Yänä bir mäsilä – häliqniŋ, bolupmu täminati tšvän toplarniŋ kšp nesiyä elişi. Moşuniŋ šzi därhal qararlarni qobul qilişqa elip käldi. Buni silär yahşi bilisilär.
Bu mäsilä iҗtimaiy vä säyasiy җiddiyliqlarni päyda qildi.
Şuŋlaşqa Һškümät bilän Milliy bankqa ikki ay içidä moşundaq ähvalniŋ qaytilanmaydiğanliğiğa kapalät beridiğan mehanizmlarni kirgüzüş üçün täyyarliq kšrüşni tapşurimän.
Ahça-nesiyä säyasiti nätiҗidarliğiniŋ kamçiliği elimizniŋ ihtisadiy täräqqiyatini tohtitidiğan säväplärniŋ biri bolup qelivatidu.
İkkinçi däriҗilik banklarniŋ tiҗarätkä nesiyä beriş işiniŋ qolayliq häm uzaq muddätlik boluşini täminläş keräk.
Jilniŋ ahiriğiçä Milliy bank ikkinçi däriҗilik banklarniŋ aktivliriniŋ süpitigä mustäqil bahalaş jürgüzüş işlirini ayaqlişi keräk.
Yättinçi. Milliy fondni nätiҗidarliq paydiliniş mäsilisi
Milliy fond mäbliğiniŋ eqimdiki mäsililärni häl qilişqa häşlinişini qisqartiş haҗät.
Bu – keläçäk ävlatniŋ mäbliği.
Milliy fondniŋ transfertliri riqabätkä qabil ihtisatni qeliplaşturuşqa beğişlanğan programmilarni vä layihilärni ämälgä aşuruş üçünla bšlünüşi keräk.
Kapalätländürülgän transfert kšlämi 2022-jildin başlap päydin-päy 2 trillion täŋgigä aziyişi lazim.
Fond mäbliğini paydilinişniŋ mümkinqädär nätiҗidarliq investitsiyalik säyasitini jürgüzgän toğra.
Һškümätkä Milliy bank bilän birlişip, jilniŋ ahiriğiçä Milliy fondniŋ mäbliğigä egä boluşni yüksäldürüş üçün eniq täkliplär täyyarlaşni tapşurimän.
Säkkizinçi. Maaş tšläş däriҗisini aşuruş
Kan sanaiti sahasidiki çoŋ karhanilarniŋ kirimi aşqan bilän grajdanlirimizniŋ maaşi eytqidäk kštirilgänligini kšrmäyvatimiz.
Häliqniŋ iҗtimaiy ähvali toğriliq eytivatqanliqtin, Һškümät bu mäsilidä izçilliqni kšrsitişi keräk.
Һškümätkä maaş tšläş fondini aşuruş üçün iş bärgüçilärni räğbätländürüş mäsilisini küçäytişni tapşurimän.

IV. İҗtimaiy yeŋilinişniŋ yeŋi basquçi
Elimizniŋ byudjeti ikki asasiy mähsätkä qaritilişi keräk – ihtisatni täräqqiy ätküzüş vä iҗtimaiy mäsililärni häl qiliş.

İҗtimaiy sahada tšvändiki yšnilişlärgä alahidä ähmiyät beriş keräk.
Birinçi. Bilim beriş süpitini yahşilaş
Bizniŋ elimizdä ämgäk resursliriniŋ balansini hesapqa elişniŋ nätiҗidar metodikisi moşu kämgiçä täyyarlanmidi.
Һäqiqätänmu mutähässislär täyyarlaşniŋ vätänlik sistemisi eniq ämgäk baziridin sirt qalğan.
Һär jili 21 miŋğa yeqin mäktäp tülügi käspiy vä aliy oquş orunliriğa çüşälmäy qalidu.
Yaşlarniŋ bu topi işsizlar bilän marginallarniŋ asasini täşkil qilidu. Ular amalniŋ yoqluğidin җinaiy vä ekstremistliq eqimlarniŋ täsirigä çüşidu.
Biz oquğuçilarniŋ qabiliyitini eniqlap, käspiy yšniliş beriş säyasitigä kšçüşimiz keräk.
Bu säyasät ottura bilim berişniŋ milliy standartiniŋ asasiy boluşi lazim.
İhtisadimizda tehnika sahasiniŋ mutähässislirigä ehtiyaҗ kšp. Biraq imkaniyätlär az. Karhanilar mutähässislärni çät äldin çaqirişqa mäҗbur. Moşundaq ähvalni tez tüzitişimiz keräk.
Şähär bilän yeza mäktäpliri arisidiki ottura bilim süpiti jiraqlap kätti.
Asasiy mäsilä – yezilarda bilimlik pedagoglarniŋ tapçilliği.
Şuŋlaşqa “Diplommen – auılğa!” programmisiniŋ dairisini käŋäytip, işni yeŋi däriҗidä davamlaşturuşimiz keräk. Һškümätkä kelär jildin başlap moşu programmini mäbläğ bilän täminläşni 20 milliard täŋgigä yätküzüşni tapşurimän.
Qabiliyätlik yeza yaşlirini tallap, vätänlik vä çätällik aliy oquş orunlirida täyyarlaş lazim.
Täminati tšvän vä kšpbaliliq aililärni qollaş üçün Һškümätkä talantliq balilarniŋ qabiliyitini täräqqiy ätküzüşniŋ yol häritisini täyyarlaşni tapşurimän.
Һškümät bilän hakimlar moşundaq balilarniŋ šmäk vä märkäzlärgä, yazliq lager'larğa berişi üçün imkaniyät yaritip berişi keräk.
Ändi aliy bilimniŋ süpitigä alahidä tohtalğum kelivatidu.
Öz uçumkarlirini iş bilän täminläş täripidin elimizdiki aliy oquş orunliriniŋ yerimi 60 payizliq däriҗigä qol yätküzüvatidu.
Şuŋlaşqa ularniŋ sanini qisqartiş mäsilisini qaraş keräk.
Çoŋqur bilim berişniŋ orniğa diplom setiş bilän şuğullanğan universitetlirimiz bar ekänligimu sir ämäs.
Birinçi novättä şularni män°iy qiliş arqiliq biz oquş orunliridiki bilim beriş süpitini aşuruşqa küç çiqirimiz.
Bilim sahasiğa munasivätlik yänä bir mäsilä – mäbläğ bilän täminläşniŋ bir hil bolmasliği vä regionluq başquruşniŋ hazirqi sistemisiniŋ nätiҗisizligi.
Bilim bšlümlirini başquruş vä byudjet mäbliğini mämuriylaşturuş funktsiyalirini nahiyälik däriҗidin vilayätlik däriҗigä berişi keräk.
Bilim berişniŋ barliq däriҗisidä mustäqil mäbläğ bilän täminläş tärtivini kirgüzüş haҗät.
Yänä bir muhim mäsilä. Bu – därislik süpitiniŋ tšvänligi. Oquğuçilarni süpätlik därisliklär bilän täminläş – sahaliq ministrlikniŋ bevasitä väzipisi.
Muällimlär bilän oqutquçilarniŋ iҗtimiy ähvalini yahşilimisaq, bu işlar ämälgä aşmaydu.
Şuŋlaşqa män Avgust konferentsiyasidä aldimizdiki tšrt jil içidä muällimlärniŋ maaşini ikki hässigä aşuruşni tapşurdum. Bu kelär jildin başlap ustazlarniŋ maaşi 25 payizğa šsidu degän sšz.
İlim sahasidiki ähval alahidä diqqätni täläp qilidu. Biz ilimsiz elimizniŋ täräqqiyatini täminlälmäymiz.
Vätänlik ilim-pän sistemisi qançilik däriҗidä süpätlik vä nätiҗidar? Bu – başqa mäsilä.
Һškümät bu mäsilini ilmiy tätqiqatlarniŋ däriҗisini kštiriş vä ularni täҗribidä qolliniş turğusidin qaraşturğini durus.
İkkinçi. Ailä vä bala institutini qollaş, inklyuzivliq җämiyät quruş.
Bala hoquqini qoğdaş vä turmuştiki zorluq-zombiliqqa qarşi härikät mäsilisigä ävzällik berişimiz haҗät.
Ösmürlär arisida kšpiyip kätkän suitsid mäsilisi bilän mähsätçanliq bilän şuğullinişimiz lazim.
Biz zorluq-zombiliqta zärdap çäkkän balilar bilän ularniŋ ailisini himayä qiliş boyiçä programma täyyarlişimiz haҗät.
Ğämhorluğida imkaniyiti çäklängän baliliri bar aililärgä alahidä kšŋül bšlünüşi lazim. Päqät räsmiy statistika boyiçä 80 miŋdin oşuq bala nakaliğiğa munasivätlik hesapta turidu.
Һškümät DTsP diagnozi bar balilarğa meditsiniliq vä iҗtimaiy yardäm kšrsitişni yahşilaş üçün qararlarni qobul qilişi keräk.
Balilarğa qolyetimliq boluşi üçün kiçik vä ottura reabilitatsiya märkäzliriniŋ sistemilirini käŋäytiş haҗät.
Biz alahidä haҗätliri bar adämlär üçün birdäk imkaniyätlär yaritişimiz keräk.
Män bu toğriliq šzämniŋ saylam aldidiki programmamda eyttim.
Һškümätkä ändi moşu mähsätkä üç jil içidä kam degändä 58 milliard täŋgä bšlüşni tapşurimän.
Häliqniŋ salamätligini yahşilaş mäsilisi alahidä diqqätni täläp qilidu.
Barliq yaştiki grajdanlar arisida ammiviy sportni täräqqiy ätküzüş muhim.
Sport infraquruluminiŋ balilar üçün mümkinqädär qolyetimlik boluşini täminläş keräk.
Ammiviy täntärbiyini küçäytiş işi yeŋi çempionlar çoqqiğa çiqidiğan piramidiğa aylinişi keräk. Bu sağlam häm paaliyätçan yaşlarniŋ, jiğip kälgändä, küçlük millätniŋ asasini qeliplaşturidu.
Moşu yšnilişni qanun turğusidin täminläş, şundaqla Ammiviy sportni täräqqiy ätküzüş boyiçä kompleksliq plan qobul qiliş haҗät.
2020-jili “Volonter jili” däp elan qilindi. Pidaiylar paaliyitigä grajdanlarniŋ, bolupmu yaşlarniŋ, studentlar bilän oquğuçilarniŋ qatnişiş dairisini käŋäytiş, ularda aktiv hayatiy mävqigä munasivätlik pikirni qeliplaşuturuş – muhim väzipä.
Bu – grajdanliq җämiyätni küçäytiş boyiçä işimizniŋ ähmiyätlik bšlügi.
Üçinçi. Meditsiniliq hizmät kšrsitişniŋ süpiti vä qolyetimlikligini täminläş
Bu yärdä häliqniŋ salamätligigä munasivätlik, bolupmu ana vä bala šlümigä munasivätlik kšrsätküçlärniŋ regionluq täŋpuŋsizliği eniq kšrünidu.
Şuniŋğa qarimay, bu kšrsätküç tšvänlävatidu. Biraq tehiçila juquri, şundaqla täräqqiy ätkän dšlätlär däriҗisidin kšp.
Һškümät härbir region boyiçä meditsinidiki eniq ağriqlar toplimi boyiçä ävzälliklär tizimini täyyarlap, şuniŋ asasida byudjettin mäbläğ bšlüşi haҗät.
2020-jili 1-yanvar'din başlap Qazaqstanda mäҗburiy iҗtimaiy meditsiniliq ğämsizländürüş sistemisi işqa qoşulidu.
Һärqaysiŋlarğa moşuni eytqum kelidu: dšlät häqsiz meditsiniliq yardämniŋ kapalätländürülgän kšlämini saqlaydu. Uni mäbläğ bilän täminläşkä aldimizdiki üç jil içidä 2,8 trilliondin oşuq täŋgä bšlünidu.
Mäҗburiy iҗtimaiy meditsiniliq ğämsizländürüşniŋ ämälgä aşuruluşi meditsiniliq hizmät kšrsitişniŋ süpiti bilän qolyetimlikligini yahşilaşqa beğişlanğan.
Üçjilliq byudjet dairisidä salamätlikni saqlaş sistemisini täräqqiy ätküzüşkä qoşumçä 2,3 trillion täŋgä bšlünidu.
Һškümät iҗtimaiy meditsiniliq ğämsizländürüş sistemisiniŋ abroyiğa yänä kir kältürmäs üçün uni ämälgä aşuruş mäsilisigä çoŋ җavapkärlik bilän qarişi haҗät.
Bizniŋ hatalişişqa hoquqimiz yoq.
Tšrtinçi. Mädäniyät hadimlirini qollaş
Biz mädäniyät sahasida işlävatqan grajdanlarğa yetärlik däriҗidä kšŋül bšlmäyvatimiz.
Bu – äŋ aldi bilän kitaphana, mirasgah, teatr hadimliriğa munasivätlik mäsilä.
Ularniŋ maaşi keyinki jilliri tamamän kšpäymidi.
Şuniŋ aqivitidin mädäniyät hadimliri, bolupmu yaş mutähässislär yenikçiligi bar turuşluq šy programmiliriğa qatnişalmaydu.
Moşundaq ähval moşu käsipniŋ abroyini çüşirip, munasip kadrlarniŋ tapçilliği eniq sezilmäktä.
Kelär jildin başlap Һškümät mädäniyät hadimliriniŋ maaşini kštirişi lazim.
Şundaqla bilim beriş vä salamätlikni saqlaş sahaliridiki mäҗburiy iҗtimaiy yenikçiliklär mädäniyät sahasiniŋ väkillirigimu berilişi keräk.
Bäşinçi. İҗtimaiy yardäm kšrsitiş sistemisini buniŋdin keyinmu täräqqiy ätküzüş
Dšlät muhtaҗlarğa yardäm kšrsitiş üçün barliq keräk qararlarni qobul qilmaqta.
Amma ayrim qararlar härtäräplimä tählil qilinmay qobul qilindi.
Nätiҗidä bu paternalistliq kšzqaraşniŋ eşişiğa elip käldi. Ahirqi bäş jilda Qazaqstanda adresliq iҗtimaiy yardäm alidiğanlar sani 77 miŋ adämdin 1,4 million adämgä yätkän.
İҗtimaiy yardämgä byudjettin bšlünidiğan mäbläğ kšlämi 2017-jildin beri 17 hässä kšpäydi vä uniŋdinmu aşti.
Başqiçä eytqanda, işligüsi kälmäydiğan yaki iҗtimaiy yardäm eliş üçün šzliriniŋ kirimini yoşuridiğanlar kšpäydi. İmkaniyiti bar aililärniŋ iҗtimaiy yardäm elişi toğriliq mälumatlar ammiviy ähbarat vasitiliridä elan qilindi.
Yänä bir täkrarlaymän. Konstitutsiya boyiçä bizniŋ elimiz – iҗtimaiy dšlät. Şuŋlaşqa dšlitimiz grajdanlar aldidiki väzipilirini orunlişi keräk.
Һškümät šz işida moşu qaidini rähbärlikkä elişi lazim. Rezervlarni nätiҗisiz çiqimlarni azaytiş vä kirimni kšpäytiş hesaviğa qeliplaşturuş haҗät.
Moşundaq rezervlarniŋ bar ekänligi şübhisiz. Maliyä ministrligi kirimni aşuruş üçün paaliyät jürgüzüvatidu. Amma qoşumçä küç täläp qilinidu. Mäsilän, bajhana mäsilisigä munasivätlik.
Elbası Nur Otan partiyasi Säyasiy keŋişiniŋ mäҗlisidä dšlätlik setivalğuçilar җäriyanini rätkä kältürüş mäsilisigä alahidä kšŋül bšldi. Maliyä ministrligi dšlätlik setivelişni yenikläştürüş bilän şuğullinivatidu, biraq qanun süpitidiki qararlar keräk.
Dšlätlik setivelişniŋ iqtidari zor (ayrim hesaplar boyiçä jiliğa 400 milliard täŋgigiçä yetidu). Bu mäbläğni muhim iҗtimaiy mäsililärni häl qilişqa yollisaq bolidu.

Moşuniŋğa munasivätlik qararlarniŋ barliği 2020-jili 1-yanvar'din başlap küçigä kirişi keräk.
Һškümät “Atameken” milliy tiҗarätçilär palatisi bilän birlişip, bir ay içidä kšpbaliliq anilarni mikro vä kiçik tiҗarätkä qatnaşturidiğan, şuniŋ içidä šyidä tiҗarät bilän şuğullinivatqanlarnimu šz içigä alidiğan programmini täyyarlişi haҗät.
Altinçi. Elimizniŋ pensiya sistemisini täräqqiy ätküzüş sahasiğa alahidä tohtalğum kelidu. Bu yärdimu häl qilişni täläp qilivatqan mäsililär yetärlik.
Һazirqi päyttä toplanğan pensiya puliniŋ yetişmäsligi ançä sezilmäydu. Biraq on jildin keyin ähval šzgirişi mümkin. İşläp pensiya fondini toluqturuvatqanlar sani aziyidu. Ändi pensionerlar sani kšpiyidu.
Bu җähättin qariğanda, pensiya puli aktividin çüşidiğan investitsiyalik kirim bilän toplaş däriҗisi tšvän bolup qaliveridu.
Şuŋlaşqa Һškümät Milliy bank bilän birlişip, pensiya sistemisiniŋ nätiҗidarliğini aşuruş üçün eniq işlişi keräk.
Һazir işlävatqan adäm šziniŋ toplanğan pensiya pulini päqät pensiyagä çiqqandin keyinla paydilinalaydu.
Biraq ularniŋ bu mäbläğni pensiyagä çiqqiçä paydilanğusi kelidiğanliği çüşinişlik ähval.
İşläydiğan grajdanlar šzliriniŋ toplanğan pensiya puliniŋ bir bšlügini bälgülük bir mähsättä, şuniŋ içidä šy setivelişqa yaki bilim eliş üçün paydiliniş mäsilisini jil ahiriğiçä qaraşturuşni Һškümätkä tapşurimän.
Çiqimlarni yenikläştürüş vä aktivlarni investitsiyalik nazarät qiliş süpitini yahşilaş mähsitidä Һškümätkä ortaq iҗtimaiy fond quruş vä birpütün iҗtimaiy tšläm kirgüzüş arqiliq iҗtimaiy ğämsizländürüşniŋ byudjettin sirt sistemisini qeliplaşturuş mäsilisini tätqiq qilişni tapşurimän.

V. Küçlük regionlar
– küçlük dšlät
Bu yšniliştä tšvändiki väzipilärgä alahidä kšŋül bšlünüşi keräk.
Birinçi. Yärlik hakimiyät organliri işiniŋ nätiҗidarliğini aşuruş.
Yärlik hakimiyät ahali üçün härdayim oçuq boluşi keräk. Bu aksioma moşu kämgiçä bügünki künniŋ häqiqitigä aylanmayvatidu.
Pilotluq layihä süpitidä ahali täripidin yärlik hakimiyät işiniŋ nätiҗidarliğini bahalaş sistemisini kirgüzüşni haҗät däp hesaplaymän.
Mäsilän, ägär soalnamä yaki onlayn-avaz beriş nätiҗisidä turğunlarniŋ 30 payizdin nurğuni şähär yaki yeza hakiminiŋ işini nätiҗisiz däp hesaplisa, bu Prezident Mämuriyitiniŋ mähsus komissiya qurup, päyda bolğan mäsilini tätqiq qilişqa vä layiq täklip kirgüzüşkä asas bolalaydu.
İkkinçi. Byudjetara munasivätlär sistemisini islahatlaş
Byudjetara munasivätlärniŋ hazirqi sistemisi härhil däriҗidiki hakimiyätlärniŋ yärlik täräqqiyatiniŋ asasiy mänbälirini, yäni kiçik vä ottura tiҗarätni rivaҗlanduruşqa räğbätländürmäyvatqanliği eniq. Regionlar qoşumçä kirim mänbälirini izdäşkä mänpiyätdar ämäs.
Kelär jildin başlap kiçik vä ottura tiҗarättin çüşidiğan qoşumçä seliq regionlarniŋ vakalitigä berilidu.
Biraq bumu azliq qilidu. Byudjet җäriyaniniŋ barliq däriҗidä uyuşturuluşini qayta qaraşturuş ähmiyiti päyda boluvatidu. Yärlik byudjetni qeliplaşturuşqa häliqniŋ aktiv qatnişişi bu işta çoŋ rol' oynişi lazim.
Nahiyälik, şähärlik vä yeziliq däriҗidiki hakimiyät yärlik ähmiyiti bar väzipilärni häl qiliş davamida ihtisadiy turğidin mümkinqädär mustäqil boluşi lazim. Ularniŋ hoquqliri, väzipiliri bilän җavapkärligi qanun aktlirida eniq bälgülinişi keräk.
Üçinçi. Başqurulidiğan urbanizatsiya vä birpütün turuşluq šy säyasiti.
Moşuniŋğiçä qobul qilinğan “Qazaqstan Җumhuriyiti paytähtiniŋ märtivisi toğriliq” vä “Almuta şähiriniŋ alahidä märtivisi toğriliq” qanunlar šziniŋ nätiҗidarliğini kšrsätti. Biraq bügünki taŋda moşu qanunlarni yüksäldürüş haҗät.
Äŋ çoŋ üç şähär hakimiyätliriniŋ vakalitini, şuniŋ içidä şähär quruluşi säyasiti, transport infraqurulumi, şähär arhitekturisini qeliplaşturuş sahasidiki vakalätlärni käŋäytiş keräk.
Җumhuriyätlik ähmiyiti bar şähärlärdiki häliq saniniŋ kšpligi hazirqi päyttä mahtinarliq ähval ämäs, äksiçä, ahaliniŋ iҗtimaiy-ihtisadiy ehtiyaҗlirini toluq täminläş turğusidin täşvişlärgä asas boluvatidu.
Çoŋ şähärlärniŋ turğunliri kšpiyivatqanliği bayqalmaqta. Şuniŋ bilän billä yeŋi turğunlarğa qolayliq şarait yaritilğan Pavlodar vä Petropavl ohşaş şähärlärdä adämlär vä ämgäk resursliriniŋ tapçilliği bar.
Һškümät migratsiya җäriyanini başquruş üçün eniq qararlarni qobul qilişi haҗät.
Män saylam aldidiki programmamda birpütün turuşluq šy säyasitini täyyarlaşniŋ muhimliğini täkitlidim.
Asasiy qaidä – turğunlar, bolupmu iҗtimaiy täminati tšvän toplar üçün turuşluq šyniŋ qolyetimlikligini aşuruş.
Һškümät sistemisiz programmilarni qobul qiliş täҗribisini tohtitip, turuşluq šy säyasitini yüksäldürüşniŋ birpütün modelini täyyarlişi haҗät.
Mäsilän, däsläptä iҗtimaiy mänpiyätkä maslaşturulğan “7-20-25” programmisi dairisidä qäriz alğuçiniŋ ailäviy kirimi ottura hesap bilän eyiğa 320 miŋ täŋgini täşkil qilişi keräk. Kirimi az adämlär buniŋğa qatnişalmayvatidu.
Şuŋlaşqa biyil Elbasıniŋ täşäbbusi boyiçä 2 payizliq yenikläştürülgän mšlçär bilän, payizliq däsläpki selimi 10 payiz bolidiğan yeŋi “Baqıttı otbası” programmisi işqa qoşuldi. Bu – nahayiti paydiliq.
Jil ahiriğiçä bu programma boyiçä kam degändä 6 miŋ ailä šy bilän täminlinidu. Birinçi novättä kšpbaliliq vä naka balilarni tärbiyilävatqan aililär täminlinidu. 2020-jildin başlap här jili moşundaq 10 miŋ ailä šy bilän täminlinidu.
Һškümät programmiğa qatnişişqa beğişlanğan eniq kriteriylar bälgüläp, uni mämuriylaşturuşni täminlişi lazim.
Һäqiqätänmu yardämgä muhtaҗlarni qollap-quvätlişimiz keräk.
Meniŋ Һškümätkä tapşurmam – novättä turğan täminati tšvän kšpbaliliq aililärgä šy beriş mäsilisini üç jil içidä häl qiliş keräk. Һazir ularniŋ sani 30 miŋğa yeqin.
Öy setivelişqa şaraiti yoq grajdanlarğa iҗtimaiy iҗarigä eliş tärtivi bilän šylük boluş imkaniyitini beriş haҗät.
Dšlät 2022-jilğiçä moşu mähsätlärgä muvapiq 240 milliard täŋgidin oşuq mäbläğ bšlidu.
Şähsiy tiҗarätni moşu işlarğa җälip qiliş üçün yeŋi qararlar qobul qilip, dšlät-şähsiy hämkarliq mehanizmlirini yüksäldürüş lazim.
Grajdanlar hakimiyät beridiğan iҗtimaiy pätirlärgä novätkä turuşi vä uniŋ qozğiliş җäriyaniniŋ aşkarä bolmayvatqanliğiğa narazi.
Һškümät jil ahiriğiçä iҗarigä berilidiğan pätirlärgä, şundaqla “Baqıttı otbası” programmisi boyiçä yenikläştürülgän turuşluq šy zaemini elişqa novättä turğanlarni hesapqa elişniŋ milliy birpütün sistemisini quruşi lazim.
Kommunalliq sistemilarniŋ konirap ketişi 65 payizdin 57 payizğa tšvänligänligigä qarimay, bu kšrsätküç juquri bolup turuvatidu.
Uniŋdin taşqiri kšppätirlik 78 miŋ šyniŋ 18 miŋdin oşuği җšndäşni täläp qilidu.
Regionlarğa turuşluq šy fondini yeŋilaş vä җšndäş üçün ikki jil içidä byudjetlik nesiyä süpitidä 30 milliard täŋgidin oşuq mäbläğ bšlüş keräk.
Һškümätkä moşu mehanizmini kirgüzüş imkaniyitini qaraşturup, mäbläğniŋ nätiҗidar paydilinişini qattiq nazarätkä elişini tapşurimän.
2022-jilğiçä regionlarni täräqqiy ätküzüş byudjeti 800 milliard täŋgidin eşip ketidu.
Һakimlarğa yärlik mäslihätlär bilän birlişip, moşu mäbläğniŋ yerimini turuşluq šy-kommunalliq egiligini yeŋilaş işiğa birlişip mäbläğ bilän täminläşkä vä region turğunliriniŋ muhim iҗtimaiy mäsililirini häl qilişqa häşlişini täminläşni tapşurimän.
Tšrtinçi. İnfraqurulumni täräqqiy ätküzüş.
Elimizni här regioniniŋ ahalisiniŋ taza içimlik suğa, täbiiy gazğa, transport infraqurulumiğa qol yätküzüş däriҗisi birdäk ämäs ekänligi mälum.
Moşuni yoq qiliş işi җanlinişi lazim.
Elbasıniŋ tapşurmisi boyiçä “Sarıarka” gaztrubisiniŋ magistral'liq sistemisiniŋ birinçi novättiki quruluşi ayaqlişivatidu.
Kelär jili Nur-Sultan şähiridä vä Qariğanda, şuniŋdin keyin Aqmola bilän Şimaliy Qazaqstan vilayätliridä tarqitiş sistemilirini seliş başlinidu.
Dšlät moşu mähsät üçün 56 milliard täŋgä bšlüvatidu. Nätiҗidä 2,7 milliondin oşuq adäm täbiiy gaz bilän täminlinidu.
Aldimizdiki üç jil içidä ahalini taza içimlik su, su yätküzüş bilän täminläşkä 250 milliard täŋgä bšlünidu.
İҗraiy hakimiyät organliri “Nurlı jol” programmisini toluq vä süpätlik ämälgä aşuruşqa alahidä ähmiyät berişi lazim.
Bu – strategiyalik layihä. Şuniŋ nätiҗisidä pütkül transport infraqurulumi yeŋilinidu.
Moşu mähsätkä dšlät 2022-jilğiçä 1,2 trillion täŋgidin oşuq investitsiya salidu.
Һškümät moşuniŋğiçä kšp mäbläğ bšlgän. Biraq uniŋ nurğuni qumğa siŋgän sudäk yoq bolup kätti. Oçuğini eytsaq, ämäldarlarniŋ yançuğiğa kätti, taza su, yol vä başqimu infraqurulumniŋ ähvali şu petiçä turidu.
Ändi Һškümät bilän Parlament Һesap komiteti bilän birlişip, byudjet mäbliğini toluği bilän nätiҗidarliq bilän paydilinişni täminlişi lazim.
Һškümät ekologiyani yahşilaş, yeŋilinidiğan energiya mänbälirini paydilinişni käŋäytiş, qorçiğan muhitni saqlaş işini rivaҗlanduruşi keräk. Bu җähättin “Birge – Taza Qazaqstan” mävsümi – qollaşqa layiq layihä. Bu işni davamlaşturuş keräk.
Parlament Ekologiyalik kodeksniŋ yeŋi redaktsiyasini muhakimä qilip, qobul qilişi haҗät.
Umumän, Һškümät aldimizdiki basquçta işniŋ nätiҗidarliğini aşuruşi lazim. Häliq eniq nätiҗä kütüvatidu.
Һšrmätlik vätändaşlar!
Biz elimizni islahatlaşniŋ yeŋi basquçiğa qädäm taşliduq. Moşu ähmiyätlik väzipilärni süpätlik orunlişimiz keräk.
Elimizniŋ härbir turğuni iҗabiy šzgirişlärni his qilişi lazim.
Män dšlät organliriniŋ işni tez ämälgä aşurup, eniq nätiҗigä qol yätküzüşini täläp qilimän.
İslahatni päqät islahat üçün jürgüzüşkä yol qoyulmaydu.
Һärbir ministrda vä hakimda nätiҗilik işniŋ asasiy kšrsätküçliriniŋ tizimi boluşi lazim.
Şu arqiliq ularniŋ eniq mähsätkä qol yätküzüş däriҗisi eniqlinidu.
Һškümät äzaliriğa, dšlät organliri vä regionlarniŋ, dšlät kompaniyaliriniŋ vä mähkimilärniŋ rähbärlirigä haҗät islahatni ämälgä aşuruşi üçün şähsiy җavapkärlik jüklinidu.
Moşuniŋğa munasivätlik yeqinda haҗät Pärmanğa qol qoydum. Bu Pärmanniŋ dairisidä elimizdiki ähval, şuniŋ içidä regionlardiki häliqniŋ ähvali soalnamä asasida eniq bahalinidiğan bolidu.
Һškümätniŋ iҗtimaiy vä ihtisadiy säyasätkä җavapkär qurulumliri җämiyätniŋ ehtiyaҗliriğa muvapiq aldin-ala eniq işlişi haҗät. Buniŋ üçün nazarät, tätqiqat vä tähmin sistemisini küçäytiş keräk.
Şuŋlaşqa deputatlirimizniŋ iltimasiğa benaän Parlament yenida Qanunni tählil vä ekspertiza qiliş institutini quruş boyiçä tapşurma berimän.
Mäzkür qurulum qanunlirimizniŋ süpitini aşuruşqa täsir qilişi şärt.
Qädirlik qazaqstanliqlar!
Hälqimizni oylanduridiğan barliq mäsililär bizgä mälum.
Moşuniŋğa benaän ähvalni yahşilaş üçün härikät plani täyyarlinivatidu.
Bizgä çoŋ җavapkärlik jüklinivatidu.
Män äl täğdirigä kšyünidiğan härbir grajdanğa zor işänçä artivatimän.
Qazaqstan – ortaq šyümiz!
Män hämmiŋlarni qutluq makanimizni gülländürüşkä ülüş qoşuşqa çaqirimän!
Konstruktivliq җämiyätlik dialog – šmlük bilän turaqliqniŋ asasi.
Uluq Abay šziniŋ Altinçi qara sšzidä “Birlik – äqilgä birlik” degänligini bilisilär.
Elbasımizniŋ “Äl birligi – äŋ esil qädriyät” degän qanatliq sšzi – bizniŋ šzgärmäs qaidimiz.
Bärikät bilän birlik, äqil bilän parasät hälqimizni dayim alğa başlap kelivatidu.
Mänzilimiz – eniq, yolumiz – oçuq.
Һämmimiz bir bolsaq, elimiz buniŋdinmu zor utuqlarğa yetidu däp işinimän!
Һämmiŋlarğa salamätlik, utuq tiläymän!

Bälüşüş

Javap qalduruŋ