Gimnaziya mehmanliri – EBҺT väkilliri

0
59 ret oqıldı

Şämşidin AYuPOV,
«Uyğur avazi»

Almuta şähiridiki A.Rozibaqiev namidiki 153-mäktäp-gimnaziya kollektivi 2009 – 2010-oquş jilidin başlap tšrt tilda oqutuş uslubini җariy qildi. Alahidä qäyt qilidiğan närsä, gimnaziyadä oquğuçilar šziniŋ ana tilida süpätlik bilim eliş bilän billä, qoşumçä yänä üç tilni mukämmäl šzläştürüvatidu. Mäktäp kollektivi helidin beri җumhuriyätlik muällimlärniŋ bilimini mukämmälläştürüş instituti, EBҺT vä uniŋ tärkividiki mäktäplär, şundaqla Qazaqstan, Qirğizstan, Taҗikstan vä başqimu kšpligän mämlikätlärniŋ ilğar bilim beriş mähkimiliri bilän qoyuq munasivät ornitip, šzara täҗribä almaşturup kelivatidu. Bilim beriş süpitini kštirişkä alahidä diqqät bšlündi. Mustäqillik jilliri uyğur gimnaziyasidin 25 uçumkarniŋ «Altun bälgügä» erişişi, şähär boyiçä uda üç qetim «Äŋ yahşi mäktäp» atiğiğa egä boluşi, BMT kšrsätküçliri boyiçä, 2016-jili Almuta şähiri boyiçä äŋ ilğar bäş mäktäpniŋ qatariğa kirişi, ahirqi on jilda barliq uçumkarlarniŋ 70 payizi aliy oquş orunliriğa çüşüşi, bu, älvättä, mäktäp kollektiviniŋ iҗadiy izdinişiniŋ nätiҗisidur.
Mana moşu mäsililär ätrapida häm kšptilliq oqutuş uslubi, moşu yšniliştä elip berilgän ilğar täҗribilär häm uniŋ ävzälligi vä başqimu maarip sahasiğa ait tügünlük mäsililär štkän häptidä mäzkür bilim därgahiğa qädäm täşrip qilğan EBҺT delegatsiyasi vä «Örleu» «Bilimni mukämmälläştürüş milliy märkizi» aktsionerliq җämiyitiniŋ väkilliri bilän bolğan uçrişiş җäriyanida gimnaziya mudiri Şavkät Ömärov qisqiçä çüşänçä bärdi.
Baş qoşuşta sšz novitini alğan EBҺT Azsanliq millätlär işliri boyiçä Aliy komissari Lamberto Zan'er šzlirini huş çiray kütüvalğan gimnaziya kollektiviğa vä uşbu uçrişişqa qatnişivatqan uyğur ziyaliliriğa minnätdarliğini bildürdi. Andin natiq kšp tilda bilim beriş alahidilikliri, oquğuçilarniŋ bilim elişqa bolğan intilişi, moşu yšniliştä ämälgä aşuruluvatqan layihilärniŋ nätiҗidarliği vä ähmiyiti toğriliq qisqiçä tohtilip štti vä gimnaziya kollektiviniŋ kälgüsidimu utuqluq paa­liyät elip berişiğa tiläkdaşliq bildürdi.
Şuniŋdin keyin sšz tizginini qolğa alğan gimnaziya yenida täşkil qilinğan Vasiyliq keŋişiniŋ räisi, ihtisat pänliriniŋ doktori Һakimҗan Arupov, «Uyğur avazi» gezitiniŋ baş muhärriri, ҖUEM räisiniŋ orunbasari Erşat Äsmätov, «Turan duniyasi» җämiyätlik fondiniŋ mudiri Karlin Mähpirov vä «Örleu» «Bilimni mukämmälläştürüş milliy märkizi» aktsionerliq җämiyitiniŋ başqarma räisi Gül'nas Ahmetova bügünki uçrişişniŋ häqiqätänmu muhim ähmiyätkä egä ekänligigä tohtaldi vä 153-mäktäp-gimnaziyaniŋ ämälgä aşuruvatqan işlirini mämnuniyät bilän tilğa elişqa ärziydiğanliğini alahidä qäyt qildi.
Öz novitidä çätällik mehmanlar kšptilliq bilim beriş uslubi, ana tiliniŋ qolliniş dairisi, uyğur tilida çiqivatqan därisliklärgä bolğan ehtiyaҗ vä başqimu šzlirini qiziqturğan soallarni qoyup, layiq җavaplarni aldi.
Uçrişiş ahirida gimnaziya mudiri, Qazaqstan maarip älaçisi, Almuta şähärlik mäslihätniŋ deputati Şavkät Ömärov märasim iştrakçiliriğa, kollektivniŋ häm şundaq­la šziniŋ namiğa illiq tiläklirini izhar qil­ğanliği üçün mehmanlarğa minnät­darliq bildürdi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ