İhçam balilar märkizini açti

0
45 ret oqıldı

Şämşidin AYuPOV,
«Uyğur avazi».

Һškümätniŋ kiçik vä ottura tiҗarätni qollap-quvätlişi nätiҗisidä keyinki jillarda dšlätlik-şähsiy karhanilar qizğin paaliyät elip barmaqta. Bilim vä pän ministrliginiŋ mälumatliriğa asaslansaq, bügünki taŋda elimizdä mäktäpkiçä bolğan mähkimilär sani 10 miŋ 593kä yätkän. Uniŋ 62,1 payizi, yäni 6 miŋ 580­ – byudjetliq, qalğan 37,9 payizi, yäni 4013 şähsiy bağçilar ekän.
Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Qasım-Jomart Toqaev Qazaqstan hälqigä yolliğan Mäktübidä kiçik vä ottura tiҗarätni täräqqiy ätküzüş mäsilisigä alahidä tohtaldi. Mäktüptä “Kiçik bolupmu mikrobiznes elimizniŋ iҗtimaiy-ihtisadiy vä säyasiy hayatida muhim rol' atquridu. Şuŋlaşqa dšlät keläçäktimu tiҗarätni qollap-quvätläydu.
Elimizdä tiҗarätçilikni täräqqiy ätküzüşniŋ ülgä bolarliq misalliri kšp. Biz ottura tiҗarätni pütkül җämiyät bolup qollişimiz lazim” däp alahidä täkitlinidu.
Biz kiçik vä ottura tiҗarätni tallavalğan işbilärmän uyğur pärzäntliri Rahiläm Seyitova vä Madiyar Muzrapov başquruvatqan ihçam balilar märkizini ziyarät qilduq. Bizniŋ soallirimizğa asasän mäzkür märkäzniŋ Oquş vä tärbiyä işliri boyiçä mudiri Rahiläm Qasimҗanqizi җavap bärdi. U aval šziniŋ šmür kitaviniŋ sähipilirini varaqlap çiqti:
— 1991 — 2002-jilliri Ämgäkçiqazaq nahiyäsiniŋ Taştiqara yezisidiki Sadir namidiki ottura mäktäptä oqudum. Mäzkür bilim därgahiniŋ uyğur sinipini tamamliğandin keyin, däsläp İşiktä pedagogika kolledjida, andin Almuta şähiridiki Qizlar pedagogika institutida tähsil kšrdüm. 2003 — 2009-jilliri šzäm oquğan Sadir namidiki ottura mäktäptä başlanğuç pänliriniŋ muällimi bolup işlidim. 2009-jili qizim El'nara tuğulğandin keyin, uni bağçiğa orunlaşturuş üçün işlävatqan işimni taşlap, İşiktä şähiridiki «Esik — Bolaşaq-2007» balilar bağçisida däsläp iş jürgüzgüçi, andin metodist bolup işlidim. Bu yärdä tšrt jil işligändin keyin, Almuta şähiridiki Oyun-tamaşä balilar märkiziniŋ mudiri boldum vä moşu yärdä işläp jürüp, mäzkür ihçam balilar märkizini eçişqa bäl bağliduq.
Bizni märkäzdä tärbiyilinivatqan balilar vä ularniŋ oynaydiğan, uhlaydiğan häm bilim alidiğan bšlmiliri bilän tonuşturğaç, märkäzniŋ tirikçilik näpäsidin qisqiçä ähbarat berivatqan Rahilämgä «Bu işni qolğa elip, başlimaq qiyin bolğan bolsa keräk? — degän soalni qoyduq:
– Däsläpki vaqitlarda häqiqätän qiynalduq. Madiyar ikkimiz işlimigän işimiz qalmidi. Yäkşänbä künliri qol ilkidä bar aililärniŋ šylirini tazilap, tamiğini täyyarlap, balilirini beqişqa toğra käldi. Düşänbidin — päyşänbigiçä Balilar märkiziniŋ mudiri bolsam, җümä-şänbä künliri animator boluşqa toğra käldi. Qisqisi, bügünki küngä qol yätküzgiçä, helä qiyinçiliqlarğa duç kälduq. Bala jiğişmu qiyin boldi. Һazir, hudağa şükri, işlarniŋ hämmisi šz qiniğa çüşti. Moşu yärdä, şu närsini mämnuniyät bilän täkitläp štküm keliduki, mäktäpni uyğur tilida oquğinimniŋ häm milliy urpi-adätlirini bilip šskinim hayat yolumda paydisi kšp tägdi. Pursättin paydilinip, maŋa ana tilida süpätlik bilim vä puhta tärbiyä bärgän barliq ustazlirimğa, җümlidin hazirqi Sadir namidiki ottura mäktäpniŋ mudiri Qurvanҗan Tayirovqa vä sabiq mudir Tohtahun Sadiqovqa minnätdarliğimni izhar qilğum kelidu.
Җänubiy paytähttä turmuş-ähvali yahşi aililärniŋ šyliridä işligän päytlirimdä, män ularğa pat-patla uyğurniŋ milliy taamlirini täyyarlap berättim häm baliliriniŋ ädäplik, salam-saati tüzük tärbiyilinişigä kšpiräk kšŋül bšldüm. Hoşal bolidiğinim, moşu ihçam balilar märkizini eçip, işni başliğinimizda, äynä şu aililärniŋ maŋa bolğan illiq inkasliri vä bizni mäniviy җähättin qollap-quvätlişi, paaliyitimizni kšŋüldikidäk elip berişqa imkaniyät yaratti häm ularniŋ tävsiyäsi bilän birnäççä ata-ana balilirini märkizimizgä elip käldi. Şuŋlaşqa biz bu işimizniŋ tohtap qelişini härgiz halimaymiz vä qolumizdin kelişiçä rivaҗlandurup, härqandaq qiyinçiliqlarğa taqabil turuşqa täyyarmiz.
Qiriq baliğa molҗalanğan mäzkür balilar märkizidä hazirçä 20 bala tärbiyilinivetiptu. Şundaqla 1 — 4-sinip oquğuçiliri üçün uzartilğan qoşumçä därislär štülidekän. Bağçida šsüvatqan ävlatniŋ bügünki kün tälivigä muvapiq tärbiyä elişi, sağlam, bilimlik bolup yetilişi üçün hämmä şaraitlar yaritilğan.
Bağçidiki oqutuş-tärbiyä işliri rus tilida jürgüzülidekän. Ändi uniŋğa qoşumçä, ata-anilar bilän balilarniŋ hahişiğa qarap, ingliz tili, qazaq tili pänliri boyiçä därislär štülidu, horeografiya, şahmat vä futbol šmäkliri uyuşturulidu. Şundaqla lazim bolğanda gšdäklärgä logoped, psiholog ohşaş mutähässislär turaqliq hizmät kšrsitip turidekän.
Bağçä sanitarliq normilar vä zamaniviy täläplär däriҗisidä җabduqlanğan. Kšrnäklik qurallar, oyunçuqlar vä qaça-qomuçlar bilän toluq täminlängän. Mäzkür märkäzdä šz käspini yahşi kšridiğan, käspiy bilimgä egä, balilar bilän işläşni bilidiğan mutähässislärniŋ hizmät qilivatqanliğinimu kšrduq. İrina Sorokoletova, Janna Tusupbaeva, Rumiläm Rähimҗanova, Qarlığaş Sandıbaeva, Elena Karpova toğriliq äynä şundaq deyişkä bolidu.
Rahiläm bilän Madiyarniŋ gäp-sšziniŋ uraniğa qariğanda, ularniŋ kälgüsigä kšzlävatqan iş-reҗiliri nurğun ohşaydu. Keläçäktä, mümkinçilik bolsa, älvättä, rus topidin başqa uyğur topini täşkilläp, ularğa ana tilini, urpi-adätlirini vä uyğur ussulini ügitişni mähsät qilivetiptu. Rahilämniŋ yänä bir armini — keläçäktä DTsP diagnozi bar balilarğa meditsiniliq vä iҗtimaiy yardäm kšrsitişni yahşilaş üçün ihçam märkäz eçip, ularğa qol uçini beriş.
Şarait bar yärdä, җäzmän täräqqiyat, utuq-muvappäqiyätmu bolidu. Bu җähättinmu mäzkür balilar märkizi heçkimdin kam ämäskän. Eytarimiz şuki, işbilärmän uyğur pärzäntliri başquruvatqan uşbu balilar märkiziniŋ işliriniŋ kälgüsidä tehimu ronaq tepip, buniŋdinmu çoŋ utuqlarğa yetişigä tiläkdaşliq bildürimiz.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ