Һämmimizgä muhim väzipilärni jükläydu

0
50 ret oqıldı

Şahimärdan NURUMOV,
Qazaqstan Җumhuriyiti
Parlamenti Mäҗlisiniŋ deputati.

Mälumki, moşu ayniŋ däsläpki künliri novättiki sessiyasini başliğan Qazaqstan Җumhuriyiti Parlamenti qoş palatiliriniŋ birläşkän mäҗlisidä elimiz Prezidenti Qasım-Jomart Toqaev, qeliplaşqan än°änigä benaän, qazaqstanliqlarğa Prezidentniŋ härjilliq Mäktübini yollidi. Eytiş keräkki, bu qetimqi Mäktüp häm tarihiy, häm iҗtimaiy säyasiy ähmiyiti bilän alahidä päriqlinidu. Çünki biyil 9-iyun'da štkän umumhäliq Prezident saylimida 70,96 payiz avazğa egä bolup, işäşlik ğalibiyät qazanğan Qasım-Jomart Toqaev däsläpki qetim qazaqstanliqlarğa Mäktüp bilän muraҗiät qildi.
Moşu yärdä män Dšlät rähbiri Qasım-Jomart Kemeloğliniŋ “Konstruktiv җämiyätlik dialog — Qazaqstanniŋ turaqliqliği vä güllinişiniŋ asasi” däp atalğan Mäktübidä Elbası Nursultan Nazarbaevniŋ säyasitini davamlaşturğan halda, elimizni tehimu täräqqiy ätküzüşniŋ asasiy väzipilirini bälgüläp bärgänligini alahidä mämnuniyät bilän tilğa almaqçimän. Mana moşu väzipilärniŋ qanun täripidin toluq qollap-quvätlinişi üçün deputatlar korpusiniŋ aldidimu nahayiti җavapkärlik iş turidu. Därhal şuni eytayki, štkän häptidä šz işini başliğan sessiya pütkül iş җäriyanida päqät süpätlik vä härtäräplimä pişşiq işlängän qanunlarni qobul qilişqa çämbärças täyyar. U qanunlar ihtisatni tehimu kštirişkä, iҗtimaiy ähvalni küçäytişkä, byudjet vä seliq sistemisini mukämmälläştürüşkä, grajdanlarniŋ hoquqliri bilän ärkinliklirini himayä qilişqa, kiçik vä ottura tiҗarätni qollap-quvätläşkä, mustäqil sot sistemisini toluq şäkilländürüşkä, ekologiyalik vä Mäktüptä sšz bolğan başqimu muhim mäsililärgä hizmät qilidiğan bolidu.
“Dšlät rähbiriniŋ däsläpki bu Mäktübi häliqqä nemä beridu?” degän soalğa bizniŋ hämmimiz šzimizçä җavap izdäydiğanliğimiz täbiiy närsä. Bu soalğa şähsän män, Parlament Mäҗlisiniŋ deputati vä Qazaqstanniŋ vätänpärvär addiy grajdani süpitidä, “Ätiki künimiz bügünkidin yahşi bolidu” däp kesip җavap bärgän bolar edim. Çünki Elbası N.Nazarbaevniŋ 1997-jildin tartip häliqqä yollavatqan mäktüpliri mämlikät bilän häliqniŋ šzara munasivitigä asas qilinğan muhim manifest bolup hesaplinidu. Bu, sšz yoq, häqliq räviştä Elbası atalğan N.Nazarbaevniŋ yeŋi dävirdiki liderliq hususiyätliriniŋ biri ekänligi talaşsiz. Prezident Qasım-Jomart Toqaev Elbasıniŋ äynä şu hususiyitinila ämäs, şundaqla N.Nazarbaevniŋ modelini utuqluq davamlaşturuş täräpdari ekänligini kšrsätti.
Sir ämäski, aldin-ala pişşiq täyyarlanğan mähsätlär bilän väzipilär kün tärtividiki muhim mäsililärniŋ utuqluq häl boluşiğa türtkä ekänligi mälum. Mustäqillik jilliridiki barliq problemilar bilän yeqindin tonuş bolğan Qasım-Jomart Kemeloğli ihtisadiy islahatlarni säyasiy vä hoquq islahatliri bilän billä elip meŋiş lazimliğini eytti. Uniŋ näq moşundaq ekänligini Prezidentniŋ elimizdä orun alğan demonstratsiyalärgä tohtilip, undaq teçliq vä qanun ruhsät qilğan härikätlärgä tosalğuluq qilişqa bolmaydiğanliğini, hätta namayişlarğa qolayliq җaylarniŋ aҗritilişi lazimliğini täkitlişi eniq ispatlap turidu.
Mäktüptä Prezident җämiyätlik hayatniŋ barliq sahalirida kompleksliq islahatlarniŋ başlinidiğanliğini eytti. Mäsilän, dšlätlik başquruşniŋ nätiҗidarliğini aşuruş üçün dšlät hadimliriniŋ ottura yeşi yaşiridu. Ändi dšlät hadimliriniŋ sani 2024-jilğa qädär 25 payizğa qisqiraydu. Moşundaq qiliş arqiliq ihtisat qilinğan hiraҗät başqa paydiliq hizmätlärgä häşlinidu. Bu usul grajdanliq җämiyätkä nişan qilinğan dšlät toğriliq çüşinikni yeŋi baldaqqa kštiridu. Başqiçä eytsaq, misal üçün turuşluq šy problemisini alayli — bu muhim iҗtimaiy ähmiyätkä egä mäsilä — ihtisat qilinğan mäbläğ mana moşu sahağa särip qilinidu. Yaki bolmisa, ägär yärlik hakimlarğa ahaliniŋ bärgän bahasi qanaätlinärlik däriҗidä bolmisa, undaqlarğa munasivätlik tegişlik çarä qobul qilinidu; barliq dšlätlik kompaniyalär yerim dšlätlik kompaniyalärgä štidu; muällimlärniŋ maaşi kštirilidu vä hakazilar.
Prezident Mätkübidä kiçik vä ottura tiҗarätni qollaş üçün mähsus programma täyyarlanğanliğini eytti. 2020-jildin başlap mikro vä kiçik tiҗarät kirimigä selinidiğan seliq üç jilğa tohtitildi. Şundaqla dšlätlik qollap-quvätläş sistemisi ornitilip, kiçik vä ottura tiҗarätkä qisim kšrsitiş җinayät bolup hesaplinidu. Bu täҗribä dšlätlik byurokratiyaniŋ kiçik vä ottura tiҗarätni şähsiy resurs süpitidä paydilinişiğa tamamän yol bärmäslikkä nişan qilinğan. Ändi hazirğiçä paydilinilmayvatqan terilğuluqlar häqiqiy egilirini, yäni yeza egiligi mähsulatlirini turaqliq yetiştürüvatqan dehan egiliklirigä iҗarigä berilidu. “Auıl — el besigi” programmisi boyiçä ämälgä aşurulidiğan çarä-tädbirlär üçün bšlünidiğan hiraҗät üç hässigä kšpiyip, ular infraqurulumlarğa, mäktäplär bilän ağriqhanilarğa häşlinidu. Yeza egiligi mähsulatlirini yetiştürüşni 4,5 hässä aşuruş üçün suğirilidiğan yärlärniŋ kšlämi tšrt hässigä kšpiyidu.
Tehi yadimizda, Qasım-Jomart Toqaev saylam aldidiki programmisida korruptsiyagä qarşi küräşkä alahidä ähmiyät bärgän edi. Şuŋlaşqa Prezident bu mäsilini šziniŋ däsläpki häliqqä yolliğan Mäktübidä yänä bir qetim kštirip, gunasizliq prezumptsiyasini aliy başquruş organliri qayta eniqlaydiğanliğini vä korruptsiyagä qarşi kürişiş institutliridiki problemilar işäşlik häl qilinidiğanliğini eytti.
Juqurida män “Ätiki künimiz bügünkidin yahşi bolidu” degän ibarini bekar eytmidim. Prezident Mäktübidä alğa sürgän barliq väzipilär ahirqi novättä bizniŋ turmuş-tirikçiligimizni yahşilaşqa qaritilğanliği eniq. Uniŋ yänä bir yarqin misali süpitidä män Prezidentniŋ pensionerlarğa beğişlanğan mähsus yenikçiliklärniŋ bolidiğanliğini eytqanliğini tilğa almaqçimän. Pensiya pulini toplaş fondida jiğilğan mäbläğniŋ bir bšlügini mälum mähsättä qollinişqa mümkinçilik yaritilidu: şu mäbläğ hesaviğa šy-makansiz adäm turuşluq šy setivelişiğa yaki bilim eliş mähsitidä paydilansa bolidu. Şundaqla mäҗburiy pensiya pulini toplaşniŋ bäş payizini tšläş 2023-jilğiçä tohtitilidu. Ändi mäҗburiy meditsiniliq ğämsizländürüş sistemisi kelär jilniŋ 1-yanvaridin başlap җariy qilinidu.
Qazaqstan — türlük millät väkilliri istiqamät qilidiğan dšlät. Däsläpki Prezident N.Nazarbaev bu mäsiligä turaqliq çoŋ ähmiyät bärgänligi mälum. Qasım-Jomart Toqaevmu älniŋ birligini muhim väzipä däp bilidu. Moşu mähsättä u iҗtimaiy yardäm sistemisiniŋ turaqliq vä nätiҗidarliq işlişiniŋ mehanizmlirini tehimu täräqqiy ätküzüş täräpdari. Räsmiy statistika mälumatliri boyiçä, bügün elimizdä 1,7 million adäm iҗtimaiy yardäm alidu. Ändi Prezident hizmitigä räsmiy kirişkän päyttä muhim iҗtimaiy ähmiyätkä egä qarar qobul qilip, kirimi tšvän toplarniŋ ikkinçi däriҗilik banklardiki qärizlirini käçürüşni qolğa aldi.
Prezident Mäktübini yolliğan küni maŋa bir tonuşum — ataqliq alim mundaq däp eytip, hätta adämniŋ işängüsi kälmäydiğandäk täsirat qalduridiğan faktni kältürdi: “Qasım-Jomart Toqaev Qazaqstanniŋ ikkinçi Prezidenti süpitidiki däsläpki Mäktübidä ilim-pändiki qeliplaşqan ähvalni näzärdin sirt qaldurmidi vä alahidä ähmiyätlik mäsilini kštärdi. Bügün ilim-pängä bšlünüvatqan mäbläğ qandaq däriҗidä mähsätçanliq bilän paydilinivatidu? Elimizdiki ilim-pänniŋ täräqqiyat sür°iti qandaq?
Ötkängä kšz jügärtsäk, Bilim vä ilim-pän ministrliginiŋ 2015 — 2017-jilliri bšlüngän grantlarniŋ nätiҗisidä bir ilmiy maqaliniŋ bahasi 100 million täŋgini täşkil qildi. Yäni, ottura hesap bilän byudjettin mäbläğ bilän täminlängän barliq layihilärniŋ arisidin päqät härbir üçinçi layihila juquri süpätlik häliqara jurnallarda bir maqalä elan qilişqila yaridi. Bular asasän täräqqiy etivatqan ällärgä qariğanda ottura hesap bilän 20 hässä qimmät yaki umumiy bahasi 20 milliard täŋgini täşkil qilğan, biraq nätiҗidä kommertsiyalik kirimi päqät 400 million täŋgä bolğan İlim-pän fondiniŋ layihiliridur. Bügün äynä şu fondniŋ yenida qurulğan kompaniyalär qeni? İlim-pän fondiniŋ paaliyiti bügün kšpligän soallarni päyda qilidu, korruptsiyalik ähvallarmu yoq ämäs. Şuŋlaşqa uniŋ paaliyitini qayta qarap çiqiş haҗät. Mana moşu mäsililärni äskä alğan Prezident Һškümätkä ilmiy-tätqiqatlarniŋ süpitini aşurup, uniŋdiki yeŋiliqni täҗribidä qollinişqa munasivätlik bolğan eniq qararlarni qobul qilişni tapşurdi.
Dšlät rähbiri elimizniŋ täräqqiyatini täminläş üçün ilim-pängä alahidä diqqät bšlüş lazimliğini eytti. Bu Prezident ilgiri bilim bilän ilim-pänni içki umumiy mähsulatniŋ bäş payizi miqdarida mäbläğ bilän täminläş toğriliq kšrsätmisini bärgän edi. U yeŋidin işlängän 2020 — 2025-jillarğa beğişlanğan dšlätlik programmida äskä elinğanliği ändi vätänlik ilim-pänniŋ innovatsiyalik süpiti yahşilinidiğanliğiğa işänçä päyda qilidu”.

2020-jili yanvar'din başlap mikro vä kiçik tiҗarät sub°ektliriğa täkşürüş jürgüzüşni üç jilğa män°iy qiliş toğriliq qararim küçigä kiridu.
Biz tiҗarätniŋ adil vä qanunğa muvapiq jürgüzülidiğanliğiğa işinimiz. Tiҗarät väkilliri istimalçilar bilän grajdanlar aldida җavapkär boluşi lazim.
(Prezident Mäktübidin).

Ataqliq alimniŋ bu eytqanliri, älvättä, yeŋiliq ämäs. Biraq mundaq kamçiliqlar päqät ilim-pändila ämäs, җämiyitimiz hayatiniŋ hämmä sahalirida degidäk bar. Täräqqiyatimizğa putlikaşaŋ boluvatqan moşundaq kšŋülsiz kšrünüşlärniŋ aldini elip, täräqqiyatimizğa dağdam yol eçiş — häliqniŋ toluq qollap-quvätlişigä egä boluvatqan Prezidentimiz Qasım-Jomart Toqaevniŋ dana içki säyasitiniŋ aҗralmas bir qismi. Undaq däp kesip eytişimdiki säväp, Prezident Mäktübidä “Elimizniŋ iҗtimaiy-säyasiy hayatini yeŋilimay, nätiҗidarliq ihtisadiy islahatlarni ämälgä aşuruş mümkin ämäs. Bu — biz ämäl qilidiğan muhim qaidä” däp eytip, “Küçlük Prezident — täsiri bar Parlament — hesap beridiğan hškümät” formulisini täklip qilip, “Häliqniŋ ünini aŋlaydiğan mämlikät” kontseptsiyasini ämälgä aşuruş hämmimizgä ortaq väzipä ekänligini qäyt qildi. Moşu mähsättä yeqinda qurulup, işläşkä başliğan Milliy җämiyätlik razimänlik keŋişi häliq bilän mustähkäm alaqä ornitişni, җämiyätlik dialogni, aşkariliqni, adämlärniŋ muŋ-muhtaҗiğa därhal kšŋül bšlüşni šz paaliyitiniŋ baş yšnilişigä aylanduruşi täläp qilinidu.
Mäktüptä qazaq tiliniŋ dšlät tili süpitidiki rolini küçäytip, millätlärara munasivät tiliğa aylunduruş, Şäriqniŋ yoruq yultuzi äl-Farabiniŋ —1150, danişmän aqın Abay Qunanbaevniŋ 175 jilliq tävälludlirini munasip, lekin israpsiz atap štüş, Altun Ordaniŋ 750 jilliğini tarihimizğa, mädäniyitimiz bilän täbiitimizgä duniya diqqät bšlidiğan däriҗidä štküzüş toğriliq pikirliri kšpçilikniŋ qollap-quvätlişigä egä bolmaqta. Ändi hämmimizni oylandurup jürgän yär mäsilisigä mähsus tohtilip: “Dšlät rähbiri süpitidä yänä bir qetim eytimän: yerimiz çätälliklärgä setilmaydu. Uniŋğa yol qoyulmaydu!” däp kesip eytqini bügün җämiyätni oylanduruvatqan bu mäsiligä çekit qoyğandäk boldi.
Qasım-Jomart Toqaev — duniyaviy däriҗidiki çoŋ säyasätçi. Bügünki duniya näpäsini yahşi his qilğaçqa, “Qazaqstanniŋ çoŋ geosäyasättiki orni qandaq, XXI äsirdiki häliqara toqunuşlarniŋ täsiri bizniŋ elimizgä qandaq qiyinçiliqlarni päyda qilişi mümkin?” degängä ohşaş soallarğimu җavap beridiğanliği Mäktüpniŋ härbir punktida eniq bilinip turidu. Demäk, Mäktüpni biz elimizniŋ yarqin keläçiginiŋ mäŋgü šçmäs çiriği süpitidä qobul qilişimiz keräk. Duniyadiki täräqqiy ätkän ottuz dšlätniŋ tärkivigä kirişni ümüt qilğan elimizniŋ keläçäk täğdiri härbirimizniŋ qolida ekänligini heçqaçan yadimizdin çiqarmasliğimiz lazim. Şundaq ekän, Mäktüptä alğa sürülgän çoŋ vä tiŋ väzipilärni ämälgä aşuruş hälqimizniŋ ortaq işi boluşi şärt.

Astana şähiri.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ