Väzipimiz eniq, päqät işläş keräk

0
36 ret oqıldı

Sabiräm ÄNVÄROVA,
«Uyğur avazi»

Mälumki, Dšlät rähbiri Qasım-Jomart Toqaev Qazaqstan hälqigä «Konstruktiv җämiyätlik dialog – Qazaqstanniŋ turaqliqliği vä güllinişiniŋ asasi» namliq däsläpki Mäktübini yollidi. Şuniŋğa bağliq, yeqinda Uyğur nahiyälik hakimiyätniŋ mäҗlislär zalida aktiv jiğini bolup štti. Uniŋğa mähkimä rähbärliri, nahiyälik mäslihätniŋ deputatliri, «Nur Otan» partiyasi nahiyälik şšbisiniŋ väkilliri, yeza okrugliriniŋ hakimliri vä җämiyätlik täşkilatlar bilän nahiyä turğunliri qatnaşti.
Jiğinni Uyğur nahiyäsiniŋ hakimi Şšhrät Nurahunov kirişmä sšz bilän eçip, Qazaqstan Prezidenti Qasım-Jomart Toqaevniŋ Qazaqstan hälqigä yolliğan Mäktübidä bälgülängän tapşurmilarni ämälgä aşuruş boyiçä nahiyäniŋ ijraiy organliriniŋ hizmiti toğriliq tohtaldi. Natiq Mäktüptä alğa sürülgän eniq väzipilärni atap štüp, härbirigä ayrim-ayrim tohtaldi vä nahiyädä atqurulidiğan işlarniŋ reҗisi bilän tonuşturdi. Eniğiraq eytsaq, yeza hakimliriğa iҗtimaiy torlarğa tirkilip, turğunlar bilän qoyuq munasivät ornitişni tapşurdi. Şundaqla nahiyä hakimi tehnologiyalär täräqqiy ätkän bügünki zamanda, qolda bar imkaniyätni durus paydilinip, iҗtimaiy tordiki häliqniŋ oy-pikrigä җavavän iş elip berişni җekidi. Nahiyäniŋ ihtisadiy ähvalini yahşilaş üçün, umumän, mähsulatniŋ kšlämigä selinidiğan investitsiya kšlämini jilda 30 payizğa šstürüş vä eksportlinidiğan mähsulatlarğa (gšş، abrikos, tohu gšşi v.b) kšpiräk kšŋül bšlüş haҗätligini eytti.
«Auıl – el besigi» layihisi bilän «Diplom bilän yeziğa»، «Bähitlik ailä» programmiliriniŋ mahiyitigä tohtalğan nahiyä hakimi iҗtimaiy yardämniŋ uniŋğa häqiqätän muhtaҗ aililärgila berilişi keräkligini äskärtti. Şšhrät Turdahunoğli sšziniŋ ahirida orunbasari A.Husurovqa, tiҗarätçilär bšlümigä vä yeziliq okrug hakimliriğa tiҗarätçilärni qollap-quvätläşni; yär munasivätliri bšlümigä nahiyädä šzläştürülmigän yärlärni qayturuş üçün tez-arida җiddiy çarilärni qolğa elişni tapşurdi.
Prezident ilgiri «Pedagog märtivisi toğriliq» Qanun asasida aldiki tšrt jilda muällimlärniŋ maaşi ikki hässigä šsidiğanliğini eytqan edi. Nahiyä hakimidin keyin sšzgä çiqqan M.ھämraev namidiki ottura mäktäpniŋ qazaq tili päniniŋ muällimi Gülnara Mansurova Mäktüptiki bilim sahasiğa ait šzgirişlärni tilğa aldi. Hulläs, Mäktüpkä munasivätlik oy-pikri bilän bšlüşkänlär qatarida Qirğizsay yeza okrugi җämiyätlik razimänlik keŋişiniŋ räisi Nurğaliq Qisaev, nahiyälik ağriqhana baş vraçiniŋ orunbasari Änvär Raşitov boldi.
U «Prezident bu Mäktübidä ana vä bala salamätligini yahşilaş häqqidä vä ana bilän bala šlümigä munasivätlik kšrsätküçlärniŋ regionluq täŋpuŋsizliğini, elimizdä ana vä bala šlüminiŋ täräqqiy ätkän dšlätlär däriҗisidin juquri ekänligini täkitlidi. Demäk, biz, saha mutähässisliri, moşu mäsililärniŋ aldini eliş mähsitidä hizmät qilişqa tegişlikmiz»، dedi vä adäm hayatiğa mäs°ul meditsina mutähässisliriniŋ äl ümütini aqlaşqa küç-ğäyritini särip qilidiğanliğiğa işändürdi.
Änvär Pidaҗanoğliniŋ sšzidin keyin Çonҗa yeziliq aqsaqallar keŋişiniŋ räisi Säydähmät Qasimovtin «Tez yardäm» hizmitiniŋ märkäzläştürülgänligigä bağliq soal kelip çüşti. Oçuğini eytsaq, nahiyälärdiki «Tez yardäm» hizmiti vilayätniŋ tärkivigä štkänliktin, hizmät kšrsitiş boyiçä nahiyädä birqatar qiyinçiliqlar orun alğan edi. Nahiyä hakimi turğunlar naraziliğiniŋ orunluq ekänligini eytip, märkiziy ağriqhana rähbärlirigä bu mäsilini tez arida häl qilişni tapşurdi. Şundaqla bu mäsilä iҗabiy häl bolğiçä، nahiyä turğunliriniŋ tez yardäm hizmitini çaqiriş üçün 2-24-04 nomeriğa hävärlişäläydiğanliğini çüşändürdi.
– ھäqiqiti şuki, Mäktüptin päqät pensiya bilän maaşniŋ šskänligini kütüp, şuniŋğa layiq hizmättiki җavapkärligimizniŋmu kšpäygänligini his qilip kätmäymiz. ھškümätkä aliqan yeyiş üçünmu şuniŋğa ärziydiğandäk hizmät qilişimiz keräk, – dedi nahiyälik mäslihätniŋ kativi Nuräkim Esjan.
Natiq şundaqla Mäktüptä eytilğan җämiyätlik razimänlikni küçäytiş، millätlärara inaqliqni saqlaş mäsililirigä ätrapliq tohtaldi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ