Konstruktiv pikirlär mäydani

0
175 ret oqıldı

Ötkän häptidä Nur-Sultanda Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Qasım-Jomart Toqaevniŋ räisligidä Milliy җämiyätlik işänçä keŋişiniŋ däsläpki mäҗlisi bolup štti.

Qazaqstanniŋ alämşumul utuqlarğa yetişiniŋ kapaliti – šmlük, ittipaqliq vä җämiyätlik razimänlik häm şu arqiliq täminlängän milliy işänçä vä içki säyasiy turaqliq. Bügünki taŋdiki geosäyasiy ähvallar turğusidin qariğanda, hälqi Qazaqstanniŋ küç-quviti vä bayliği – häliqniŋ šmlügidä. Şu arqiliq elimiz keläçäktä buniŋdinmu juquri utuqlarğa yetiveridu.
Mäzkür mäҗlistä Dšlät rähbiri elimizni täräqqiy ätküzüşkä vä yeŋilaşqa qaritilğan täşäbbuslar vä täkliplärni tävsiyä qilidiğan Milliy җämiyätlik işänçä keŋişiniŋ rolini täkitlidi.
– Milliy keŋäşniŋ härbir äzasiniŋ šz pikri, šz mävqäsi bar. Bu täräqqiy ätkän grajdanliq җämiyät üçün adättiki ähval. Män šzämniŋ inauguratsiya täntänisidä sšzligän sšzümdä: “Pikirlärniŋ härhilliği – birpütün millät. Һäqiqätänmu al'ternativa yoq, täşäbbuskarsiz vä paaliyätçanliqsiz täräqqiyat bolmaydu. Mana moşu üç çüşänçä täräqqiyatni täminläydu” däp eytqan edim. Biz moşu üç çüşänçini işimizğa asas qilip elişimiz keräk, – dedi Dšlät rähbiri.
Prezident Qazaqstanniŋ säyasiy islahatlarni aldiraqsanliq bilän ämäs, bälki pikirlişip, äqilgä muvapiq, päydin-päy ämälgä aşurulidiğanliğini, ularniŋ täräqqiyatqa, güllinişkä qaritilğanliğini alahidä täkitlidi.
– Bäzidä ayrim şiarlar vä muraҗiätlär nahayiti yahşi kšrünidu. Biraq ularniŋ muällipliri dšlät aldida heçqandaq җavapkärlik almaydu. İslahat üçün islahat – bohranğa başlaydiğan yol häm dšlätni başquruştin ayrilişqa elip kelişi mümkin. Һeçqaysimiz buni halimaydiğanliğimizğa işänçimiz kamil. Täräqqiyat sistemiliq boluşi lazim. Päqät şu vaqittila biz dšlätçiligimizni saqlaşqa vä küçäytişkä qaritilğan grajdanliq vä säyasiy pärzimizni orunlaymiz, – dedi Qazaqstan Prezidenti.
Q.Toqaev dšlitimiz üçün muhim mäsililär boyiçä birpütün çüşänçiniŋ ähmiyätlik ekänligini qäyt qildi. Şundaqla Hitaydin Qazaqstanğa sanaät orunlirini kšçirişkä munasivätlik miş-mişlarni yoqqa çiqardi.
– Keyinki vaqitlarda yär çätälliklärgä setilidu yaki hoşna dšlätniŋ 55 kona zavodi bizgä kšçirilip, miŋliğan çätällik işçi җälip qilinidu degän miş-mişlar tarqimaqta. Hälqimiz moşundaq yalğan ähbaratlarğa işänmäsligi lazim. Moşundaq yalğan ähbaratlarni mähsätlirigä yetişi üçün vätänpärvärlik hissiyatlarni šz mänpiyätliri üçün paydilinişni bilidiğan şähslär tarqitidu. Һakimiyätniŋ väzipisi – җämiyät bilän dialog jürgüzüş arqiliq dšlät säyasitiniŋ mähsitini çüşändürüş. Savatliq pikirlär vä täkliplärni qobul qiliş keräk. Män yänä bir qetim täkrarlaymän: yärni heçkimgä bärmäymiz! – dedi Qasım-Jomart Toqaev.
Prezident Qazaqstanniŋ häliqara hämkarliq, ilğar standartlar bilän tehnologiyalär üçün oçuq ekänligini eytip, barliq җiddiy mäsililär muzakirilär arqiliq häl qilinidiğanliğini täkitlidi.
Jiğinda sšz alğan “Qazaqstan grajdanliq al'yansiniŋ” prezidenti Asılbek Qojahmetovniŋ pikriçä, Milliy җämiyätlik işänçä keŋişiniŋ işiniŋ başlinişi – Qazaqstanniŋ täräqqiyatiniŋ yeŋi upuği.
– Bügün Dšlät rähbiriniŋ jiğilip qalğan mäsililärni җämiyät aldiğa çiqirip, birlişip häl qilişqa çaqirişi elimizniŋ yeŋi däriҗigä kštirilgänligini namayiş qilidu. Bu – häqiqiy mänada muhim vä dadil qädäm. Prezident 2-sentyabr' küni yolliğan Mäktübidä elimizniŋ җämiyätlik-säyasiy hayatini yeŋilimay, utuqluq ihtisadiy islahatni ämälgä aşuruş mümkin ämäsligini täkitlidi. Mälumki, härqaçan grajdanliq җämiyät – häliqniŋ äŋ paaliyätçan bšlügi. Partiyalär bolsa – җämiyätniŋ täşkilläşkän bšlügi. Grajdanliq җämiyät partiyalärgä qariğanda hakimiyätkä intilmaydu. Biraq u hakimiyät piramidisiğa nazarät qilalaydiğan bolsa, u päyttä häliqniŋ paaliyätçanliği, häliqniŋ šzini šzi başquruşqa degän intilişi aşidu, – dedi A.Qojahmetov.
Milliy җämiyätlik işänçä keŋişiniŋ iҗtimaiy-mädäniy yeŋiliniş yšnilişi boyiçä işçi topiniŋ väkili, җämiyät ärbabi Qazıbek İsa dšlät tili mäsilisini kštärdi. Ändi säyasätşunas Sayasat Nurbek bilim beriş vä ämgäk baziri mäsililirini muhim däp hesaplaydu. Milliy keŋäş äzalirimu moşu yšniliştä haҗät täkliplär tävsiyä qilğan.
“Transparensi Qazaqstan” väsiylär keŋişiniŋ räisi Marat Şibutov Milliy keŋäş äzaliriniŋ täkliplirini Dšlät rähbiri qollavatqanliğini täkitlidi. Mäzkür keŋäşniŋ Säyasiy yeŋiliniş boyiçä işçi topiniŋ väkili, säyasätşunas Aydos Sarım yuristlar, säyasätşunaslar, ekspertlar kirgän bu topniŋ birqatar işlarni ämälgä aşuridiğanliğini täkitlidi. Ular Almuta, Nur-Sultan şähärliridä җämiyät aktivistliri bilän uçraşqan. Ammiviy ähbarat vasitiliridä, iҗtimaiy torlarda, җämiyättä eytilivatqan җiddiy mäsililärni toplap, täkliplärni keŋäş kativatiğa tapşurdi.
Milliy җämiyätlik işänçä keŋişiniŋ birinçi mäҗlisigä munasivätlik pikir eytqan ekspertlar, birinçidin, mäҗlis davamida җämiyätni täşvişländürüvatqan, kün tärtividä turuvatqan muhim mäsililär muhakimä qilinğanliğini täkitläşti. Milliy keŋäş işini aşkarä jürgüzüşkä mänpiyätdar hakimiyät keŋäş äzaliriniŋ kštiridiğan mäsililirini çäklimidi. Nätiҗidä häliqni oylanduruvatqan käŋdairilik mäsililär eniqlandi.
İkkinçidin, ekspertlarniŋ pikriçä, keŋäş däsläpki qetim jiğilğiniğa qarimay, mäҗlis juquri däriҗidä štti. Şundaqla Milliy keŋäş äzaliriniŋ toluq iştrak qilinişi täminländi.
Uniŋdin taşqiri däsläpki mäҗlis harpisida Nur-Sultan şähiridä Prezident Mämuriyitiniŋ rähbiri, Milliy keŋäş räisiniŋ orunbasari Qırımbek Kšşerbaev rähbärligidä Milliy җämiyätlik işänçä keŋişiniŋ däsläpki mäҗlisigä täyyarliq boyiçä täşkiliy uçrişişta aldin-ala işniŋ algoritmi bälgüländi, işçi toplar täşkil qilindi, qararlarni qobul qiliş җäriyani täyyarlandi.
Üçinçidin, Milliy keŋäştä häliq namidin väkillik qilğuçilarniŋmu tizimi diqqätkä sazavär. Ularniŋ arisida aliy lavazimliq hizmiti bolmisimu, häliq içidä abroyluq, sšzi štidiğan şähslär – säyasätşunaslar, ekspertlar, җämiyät ärbapliri vä aktivistliri bar.
Täkitläş lazimki, Milliy keŋäş mäҗlisidä barliq җiddiy mäsililär mäzmunluq, talaş-tartişsiz, populizmsiz štti. Һakimiyätmu, җämiyät väkillirimu šz mävqälirini eniq kšrsätti.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ