Prezidentniŋ däsläpki 100 küni

0
108 ret oqıldı

İvrayim BARATOV,
“Uyğur avazi”

Ötkän häptidä Nur-Sultan şähiridä “Qasım-Jomart Toqaev Prezidentliği: däsläpki 100 kün — mähsätlär, qädämlär, taktika” mavzusida “dügläk üstäl” štti. Uniŋ mavzusidin eniq kšrünüp turğinidäk, bu çarä-tädbir Dšlät rähbiri Qasım-Jomart Toqaevniŋ Prezidentliq lavazimğa kirişkändin keyinki štkän 100 künigä beğişlandi.
Hoş, sayliğuçilarniŋ besim kšpçilik avazini elip, bir eğizdin Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti bolup saylanğan Qasım-Jomart Toqaev tähtkä elimizdä kšpligän iҗtimaiy vä җämiyätlik problemilar kün tärtivigä çiqqan bir mäzgildä käldi. Uniŋ häliq bilän dšlät, hätta hakimiyätniŋ šzimu iҗtimaiy yeŋilinişni täläp qilğan mäzgil bolğanliği heçkim üçün sir ämäs. Qasım-Jomart Toqaevniŋ Prezident boluşi moşundaq qizğin härikättin başlandi. Häliq bilän hakimiyät arisidiki munasivätni җanlanduruş üçün tiŋ islahatlar bilän täşäbbuslar, bolupmu iҗtimaiy mäsililärni birtäräp qiliş haҗätligi sezilip turdi. Türlük-tümän iҗtimaiy mäsililär käskinläşkän şaraitta Dšlät rähbirigä Prezident yaki ämäldar ämäs, bälki täŋhoquqluq grajdanin süpitidä häliq aldiğa çiqiş väzipisi turdi häm Qasım-Jomart Toqaev däl şundaq qildi.
Prezident lavazimiğa kirişkändin buyan štkän 100 kün içidä 5 qanunni imzalidi, şundaqla säyasiy, iҗtimaiy-ihtisadiy vä mädäniyät sahaliriğa beğişlanğan 40 qarar qobul qilip, 95 pärman çiqardi. Ulardin başqa Prezident märkiziy dšlätlik vä yärlik iҗraiy organlar väkilliri, şundaqla biznes qurulumi rähbärliri, grajdanliq sektor väkilliri, җämiyätniŋ başqimu qatlamliri bilän 140tin oşuq uçrişişlarni vä keŋäşmilärni štküzdi. Şularniŋ nätiҗisidä Milliy җämiyätlik işänçä keŋişi qurulup, grajdanliq sektorini hakimiyät bilän konstruktiv dialogqa җälip qilişqa mümkinçilik bärdi.
Şuniŋ bilän billä häliq bilän yeqin munasivät ornitiş üçün sistemiliq iş ämälgä aşurulup, hazir Qazaqstan grajdanliri virtualliq qobul qiliş bšlmisi arqiliq Prezidentqa uttur muraҗiät qilidiğan däriҗigä yätti. Dšlät rähbiriniŋ tapşuruğiğa muvapiq, partiyaviy qurulum җäriyanini davamlaşturuş — kšppartiyalikni, säyasiy riqabätçilikni vä mämlikättiki pikir plyuralizmini täräqqiy ätküzüş uzaq muddätlik istiqbalda säyasiy sisteminiŋ turaqliqliğini täminläşkä mümkinçilik bärmäk.
İҗtimaiy sahada ahaliniŋ az täminlängän topliriğa qäriz jüklimisini tšvänlitiş qarari äl arisida qizğin qarşi elindi. Bu tähminän az täminlängän 500 miŋ adämniŋ härbiriniŋ 300 miŋ täŋgä nesiyäsini käçürüş degän sšz. Şundaqla aldimizdiki tšrt jil içidä muällimlärniŋ ayliğini ikki hässä kštiriş, 2020-jildin başlap “Diplommen — auılğa!” programmisini mäbläğ bilän täminläş miqdarini 20 milliard täŋgigä yätküzüş, kälgüsi üç jil içidä alahidä muhtaҗliği bar adämlär üçün täŋ mümkinçiliklärni qaraşturuş mähsitidä 58 milliard täŋgä bšlüş niyät qilinmaqta.
Mana moşularniŋ hämmisi Prezidentniŋ saylam aldidiki programmisida vä Prezidentliq lavazimiğa kirişiş täntänisidä bärgän vädiliriniŋ mälum däriҗidä royapqa çiqqanliğini kšrsitidu vä Prezidentliq lavazimdiki däsläpki 100 künniŋ içki säyasättä nahayiti nätiҗilik bolğanliğini tästiqläydu.
Ändi taşqi säyasättiçu?
Qasım-Jomart Toqaev taşqi säyasättä kšpvektorluq qaidisini alğa sürüp, strategiyalik şerik dšlätlär bilän, җümlidin Rossiya, Hitay, AQŞ, Märkiziy Aziya älliri, Evropa İttipaqi, Aziya vä Yeqin Şäriq mämlikätliri bilän täŋ, dostluq munasivätlärni ornitidiğanliğini, BMT, MDҺ, ŞҺT, EBҺT ohşaş häliqara täşkilatlar bilän munasivätni tehimu mustähkämläydiğanliğini eniq eytqan edi. Şuŋlaşqa bolsa keräk, Prezident süpitidiki däsläpki çätällik säpirini Rossiyadin başlidi. Buniŋ säväpliri nurğun. Duniyadiki quruqluqtiki äŋ uzun ortaq çegara, bir ihtisadiy täşkilat dairisidiki ittipaqdaşlar, hoşna, strategiyalik şerik bolğan Rossiya — Qazaqstan munasivätliri dayim birinçi planda bolğan. Qazaqstanniŋ soda aylinimidiki Rossiyaniŋ ülüşi 19 payizni täşkil qilidu. İnvestitsiyalik hämkarliq sür°ätlik täräqqiy qilivatidu. Elimizdä rossiyaliklär mäbläğ bilän täminlävatqan toqquz miŋdin oşuq karhana turaqliq işlävatidu. Mana moşularniŋ hämmisi äskä elinğanliği eniq.
İkkinçi çätällik säpär Özbäkstanğa boldi. Һazir bu hoşna dšlät bilän ihtisadiy munasivät yeŋi baldaqqa kštirilmäktä. Mäsilän, päqät tovar aylinimi bultu däsläpki qetim 2,5 milliard täŋgigä yätti. Prezident Özbäkstanğa bolğan säpiri җäriyanida uniŋ kšlämini bäş milliard dollarğa yätküzüş mümkinçiliginiŋ bar ekänligi toğriliq sšz boldi. Şundaqla 2019-jil “Qazaqstanniŋ Özbäkstandiki jili” bolup elan qilindi.
Dšlät rähbiriniŋ keyinki säpärliriniŋ Qirğizstan bilän Taҗikstanda davamlaşqanliğiniŋmu ähmiyiti zor. Birinçidin, Bişkekta Şanhay hämkarliq täşkilatiğa äza mämlikätlär rähbärliriniŋ keŋäşmisi štti. Bügün ŞҺT häliqara mäydanda äŋ inavätlik täşkilatlarniŋ biri süpitidä tilğa elinidu. Һazir buniŋğa Evraziya qit°äsidiki nurğunliğan mämlikätlär äza. Bişkekta Prezident Qasım-Jomart Toqaev Qirğiz Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Sooronbay Jeenbekov, HHҖ räisi Si Tszin'pin, Avğanstan İslam Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Muhammed Aşraf Ğani bilän uçrişişlarni štküzdi.
Düşänbidä bolsa, Aziyadiki šzara iş härikät vä işänçä çariliri boyiçä keŋäşniŋ novättiki sammitiğa qatnaşti. Şuniŋ dairisidä Qatar Ämiri Tamim ben Hamad Äl Tani, Taҗikstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Emomali Rahmon, Türkiya Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Rejep Tayip Erdoğan bilän uçraşti.
Moşu yeqinda Qasım-Jomart Toqaev HHҖğa dšlät säpiri bilän berip qaytti. Elimizgä kältürülüvatqan tovarlarniŋ täŋdin-tolisimu moşu älgä täälluq, Qazaqstanniŋ taşqi soda vä ihtisat sahasidiki nahayiti çoŋ şerigi. İkki äl arisidiki soda aylinimi štkän jili 11,4 payizğa eşip, 12 milliard dollarğa yätti. Mustäqillik jilliri HHҖ Qazaqstanğa 20 milliard dollarğa yeqin investitsiya quydi. Qazaqstan arqiliq Hitay vä Aziyaniŋ başqimu mämlikätlirini Evropa bilän, şundaqla Yeqin Şäriq bilän bağlaşturidiğan 5 tšmür yol vä 6 häliqara avtotransport yoli štidu. Bu Qazaqstan arqiliq Hitaydin Evropiğa jükni 15 kündä yätküzüş mümkinçiligini beridu.
Eytmaqçi, monu bir närsigä alahidä diqqät bšlüşkä ärziydu. Prezident Qasım-Jomart Toqaev çätällik käsipdaşliri bilän uçraşqanda ingliz, frantsuz, hitay tillirida ärkin sšzläydiğan poliglotla ämäs, taşqi säyasätniŋ qir-siriğa toluq çšküşni bilidiğan säyasätçi ekänliginimu kšrsätti. Moşu yärdä ataqliq şähs Nelson Mandelaniŋ “Ägär kimdu-biri bilän çüşinidiğan tilda sšzläşsäŋ, oŋayla til tepişalaysän. Ändi uniŋ ana tilda sšzläydiğan bolsaŋ, u seni jürigi bilän çüşinidu” degän sšzi yadiŋğa kelidu. Şundaq ekän, Prezident investorlarniŋ ana tilida sšzlişi arqiliq ularniŋ jürigi bilän çüşinişigä türtkä bolğanliği eniq.
Hulasiläp eytqanda, Prezident taşqi säyasättä çoŋ šzgirişlärgä barmayla, Qazaqstanniŋ geosäyasiy ähvalidin kelip çiqidiğan kšpvektorluq yšnilişni tutqanliğini kšrsätti. Diplomatiyalik hizmätniŋ barliq lavazimlirida işläp, ämäliyatta çoŋ säyasätniŋ Olimpiğa çiqqan Qasım-Jomart Toqaevni häliqara mäydanda säyasiy qararlarni qobul qilişqa qatnişidiğan, duniyaviy däriҗidä šzigä has orni bar säyasätçigä aylandi däp işäşlik eytişqa toluq asas bar.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ