Evraziyalik hämkarliqniŋ asasi

0
115 ret oqıldı

Yär şaridiki äŋ çoŋ qit°ädä orunlaşqan dšlätlär parlamentliriniŋ rähbärliri Qazaqstanda däsläpki qetim uçraşti. Evraziya dšlätliri parlamentliri spikerliriniŋ İV mäҗlisigä Elbası Nursultan Nazarbaev qatnişip, sšz sšzlidi. Häliqara parlamentliq forum Qazaqstanniŋ Tunҗa Prezidenti 1994-jili täklip qilğan evraziyalik ideyaniŋ 25 jilliğiğa beğişlandi.

Nursultan Nazarbaev šz sšzidä çätällik mehmanlarni däsläp mustäqillik jillirida җumhuriyitimizniŋ täräqqiyatiniŋ asasiy ävzällikliri bilän tonuşturdi.
– Biz ihtisadiy täräqqiyatni vä hälqimizniŋ paravänligini aşuruşni asasiy ävzällik süpitidä bälgüliduq. Bazar ihtisadini yoqtin päyda qilğan Qazaqstan bügünki taŋda duniyadiki täräqqiy ätkän 50 dšlätniŋ qatariğa kirdi. Qazaqstanniŋ umumiy içki mähsulati 18 hässigä šsti. İhtisatniŋ kšlämi Märkiziy Aziyadiki barliq dšlätlärniŋ umumiy içki mähsulatlirini qoşqanda uniŋdin ikki hässigä artuq. Häliqniŋ dollarğa çaqqandiki tapaviti 9 hässigä kšpäydi, – dedi Elbası.
U dšlitimizniŋ tranzitliq-transportluq iqtidarini täräqqiy ätküzüş vä qolayliq biznes şarait qeliplaşturuş sahasidiki utuqlarni täkitlidi.
Tunҗa Prezident yadroluq quralsizliniş vä ammiviy qiriş quralliriniŋ tarilişiğa tosalğu qoyuş boyiçä Qazaqstanniŋ iradisini täkitläp štti.
– Qazaqstan BMT Baş assambleyasi qobul qilğan yadroluq quraldin ärkin duniya quruş toğriliq hämmigä birdäk deklaratsiyaniŋ täşäbbuskari vä täŋmuälllipi ataldi. Regiondiki hoşnilirimiz bilän birlişip yadroluq quraldin ärkin region qurduq. “Yadroluq quralsiz duniya vä duniyaviy behätärlik üçün” mukapitini tayinlidim, – dedi Tunҗa Prezident.
Qazaqstanniŋ Tunҗa Prezidenti evraziyalik dialogni, kontinent dšlätliri arisidiki işänçini vä hämkarliqni küçäytişkä qaritilğan birqatar täkliplärni elan qildi. U parlamentariylarni duniyadiki yetäkçi derjavilar arisidiki işänçä bohrinini häl qiliş җäriyaniğa paal qatnişişqa çaqirdi.
– Biz buniŋdin keyinmu häliqara hoquq sistemisidiki bohranğa, şuniŋ içidä uniŋ buzuluşiğa, däpsändä boluşiğa guva boluvatimiz. Dšlätlärniŋ territoriyasiniŋ birpütünlügigä, mustäqilligigä qol seliş, ilgiri qolğa kältürülgän vädilärniŋ gumran boluş ähvalliri mälum. Sanktsiyalärni šz hahişiçä paydiliniş şu çäklimilär qaritilğan dšlätlärgila ämäs, şuniŋ bilän billä başqimu barliq mämlikätlärgä, duniyadiki millionliğan addiy adämlärniŋ paravän turmuşiğa sälbiy täsir qilivatidu, dedi Elbası.
N.Nazarbaev parlamentlar rähbärlirigä duniya җamaätçiligi üçün çoŋ ähmiyätkä egä häliqara şärtnamilärni ratifikatsiyaläş boyiçä işlarni җanlanduruşni täklip qildi.
Sšziniŋ ahirida Qazaqstanniŋ Tunҗa Prezidenti “Çoŋ Evraziyani” täräqqiy ätküzüşniŋ buniŋdin keyinki yollirini eniqlaş turğusidin qariğanda, İV mäҗlisniŋ ähmiyitini täkitlidi.
Mäҗlis räisi Nurlan Niğmatulin Elbasıniŋ Evraziyalik ideyasini alğa sürgän spikerlar sammiti här türlük dšlätniŋ qanun çiqarğuçi organliri arisida härtäräplimä dialog ornitişqa, šzara işänçini küçäytişkä, parlamentara hämkarliqni rivaҗlanduruşqa käŋ yol açidiğanliğini täkitlidi.
– Bügün Nur-Sultan şähiri – häqiqätänmu Evraziyaniŋ parlamentliq paytähtigä aylandi. Mäҗliskä Evropa vä Aziyaniŋ 65 dšlitiniŋ parlamentliq delegatsiyaliri qatnaşmaqta, uniŋ 41gä parlament spikerliri rähbärlik qilmaqta. Şundaqla 14 häliqara täşkilat väkilliri qatnişivatidu. Älvättä, moşu forumğa evraziyalik layihiniŋ täşäbbuskari vä muällipi Nursultan Nazarbaevniŋ qatnişişi forumğa alahidä ähmiyät beridu, – dedi N.Niğmatulin.
Öz novitidä Rossiya Dšlät dumisiniŋ räisi Vyaçeslav Volodin parlamentariylarniŋ šz paaliyätçanliğini aşuruşiniŋ ähmiyitigä munasivätlik Elbasıniŋ muraҗiitini qollap-quvätlidi.
– Qazaqstanniŋ Tunҗa Prezidentiniŋ Evraziyalik integratsiya boyiçä täşäbbusliriğa, insaniyätni bšlüşkä ämäs, biriktürüşkä qaritilğan ideyalirigä rossiyalik deputatlar namidin täşäkkür izhar qilimiz. Һazirqidäk qiyin zamanda äŋ yahşi ideyalär bilän sağlam pikirlär ämäliyatta šz ipadisini tapmayvatidu. Şuniŋğa qarimay, štkän äsirniŋ qiyin 90-jilliri elan qilinğan N.Nazarbaevniŋ Evraziyalik ihtisadiy ittipaq quruş toğriliq ideyasi hayatqa yollanma aldi. Һazir Evraziya ihtisadiy ittipaq bilän şerik boluşqa, uniŋ ätrapiğa birikişkä intilivatqan dšlätlär sani šsmäktä. Şuniŋ bilän billä parlamentarizmniŋ rolini çüşinip, uni bahaliğan Nursultan Äbişoğliğa alahidä täşäkkür izhar qilğum kelidu, – dedi V.Volodin.
Öz novitidä Koreya Җumhuriyitiniŋ Milliy assambleyasiniŋ räisi Mun Hi San parlamentariylarğa Evraziyaniŋ näq märkizidä orunlaşqan Qazaq eli arqiliq duniya җamaätçiligigä muraҗiät qiliş imkaniyiti berilivatqanliğini täkitlidi.
– Moşu imkaniyätni paydilinip, Qazaqstanniŋ Tunҗa Prezidenti N.Nazarbaevqa regionimizdiki täräqqiyatniŋ asasini salğini vä 25 jil ilgiri Evraziyalik hämkarliqniŋ idäsläpki kontseptsiyasini tüzgini üçün minnätdarliğimni izhar qilimän. Biyil forumğa ilgiri-keyin bolmiğan kšp kšlämdä parlamentlar väkilliri vä häliqara täşkilatlar qatnişivatidu. Moşuniŋ šzi kontinentimizdiki täräqqiyatqa asas bolidiğan hämkarliqni alğa sürüşkä qolayliq şarait yaritidu, – dedi Җänubiy Koreya parlamentiniŋ rähbiri.
Türkiyaniŋ Uluq milliy mäҗlisiniŋ räisi Mustafa Şentop dšlätlär arisidiki işänçini küçäytişkä munasivätlik häliqara umumiy uslubni tüzüşni vä uni alğa sürüşni täklip qildi.
– İşänçä šzara baravärlikkä asaslinişi haҗät. Һazir parlamentliq diplomatiya toqunuşlarni häl qilişniŋ aҗralmas qismi boluvatidu. Bu hämmimizgä beğişlanğan teçliq yolidiki härikitimizgä yeŋi sür°ät beräläydu. Evraziyalik kontintent šzgilärgä ülgä boluşi üçün häliqara mäsililärni häl qilişta, umumiy mähsitimizgä yetiştä, umumiy layihilärni ämälgä aşuruşta parlamentliq diplomatiyani käŋ paydilinişni başlişimiz lazim, – dedi Türkiya parlamentiniŋ rähbiri.
Slovakiya Milliy keŋişiniŋ räisi Andrey Danko Qazaqstanniŋ Tunҗa Prezidentiniŋ Evraziyalik integratsiya ideyasini juquri bahalidi vä N.Nazarbaev ohşaş şähslärsiz ularniŋ iradisisiz, käŋdairilik täşäbbuslirisiz kainatta razimänlik vä işänçä ornitişniŋ mümkin ämäs ekänligini täkitlidi.
Evraziya dšlätliri parlamentliri spikerliriniŋ İV keŋişi dairisidä Elbası Nursultan Nazarbaev Koreyaniŋ Milliy assambleyasiniŋ spikeri Mun Hi Sun, Säüdiya Äräpstani padişaliğiniŋ aş-Şura mäҗlisiniŋ spikeri Abdullah Äl-Şeyh, Oman aş-Şura mäҗlisiniŋ spikeri Halit Äl-Mauali bilän uçraşti.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ