Qazaqstan Prezidenti Qasım-Jomart Toqaev BMT Baş assambleyasi 74-sessiyasiniŋ Umumiy debatida sšz sšzlidi

0
356 ret oqıldı

BMT baş assambleyasi 74-sessiyasiniŋ Umumiy debatida Dšlät rähbiri Qasım-Jomart Toqaevniŋ nutqi N'yu-York säpiriniŋ asasiy vaqiäsi boldi.
Qazaqstan Prezidenti häliqaridiki abroyi juquri minbärdä BMT pütkül insaniyätniŋ mänpiyitini himayä qilidiğan äҗayip täşkilat ekänligini täkitlidi.
– Bügünki taŋda BMT duniyaviy täräqqiyat vä tsivilizatsiyalär uyğunluğini täminläştä muhim rol' oynavatidu. Baş katip Antoniu Guterrişniŋ härbir adäm vä mämlikät täğdirini umumiy qädriyät däp hesaplap, näzärdin sirt qaldurmasliq ideyasini Qazaqstan toluq qollap-quvätläydu, – dedi Qasım-Jomart Toqaev.
Dšlät rähbiri 2030-jilğiçä Turaqliq täräqqiyat mähsätlirini ämälgä aşuruşta çoŋ tosalğu boluvatqan duniyadiki geosäyasiy vä geoihtisadiy šzgirişlärgä munasivätlik šziniŋ täşvişini izhar qildi. Moşuniŋğa munasivätlik Prezident duniyaniŋ yeŋi häqiqiy ähvalidiki hovup-hätärlärniŋ asasiy faktorlirini kšrsitip bärdi.
– Birinçidin, ilgärki toqunuşlar qaytidin ovҗ elip, duniyaniŋ җay-җaylardiki ähvalniŋ җiddiylişişiğa ilgärki toqunuşlarniŋ mahiyitini eçip, duniyaviy derjavilarni toluq härbiy toqunuş ähvaliğa kältürüp, yeŋi mäsililär päyda qilivatidu, – dedi Qasım-Jomart Toqaev.
Dšlät rähbiri ikkinçi faktor süpitidä duniyaviy vä regionluq oyunçilar arisidiki munasivättä bir-birigä degän işänçiniŋ yoqluğini täkitlidi. Uniŋ pikriçä, bu bügünki behätärlik qurulumi vä qurallinişni nazarät qiliş sistemisini buzup, ammiviy räviştä qurallinişqa elip kelişi ehtimal.
– Bu hovup-hätärlärni uzaq muddätlik sanktsiyalär, soda uruşi, kosmostiki talaş-tartişlarniŋ eşişi, kibertehnologiyalär bilän sün°iy äqil tehimu çoŋqurlatti. Moşu eytilğanlarniŋ hämmisi җiddiy fundamental bohranniŋ hovupluq aspektliriniŋ kšrünüşi, – dedi Prezident.
Dšlät rähbiri üçinçi faktor süpitidä şimal bilän җänup arisidiki iҗtimaiy, ihtisadiy vä tehnologiyalik täŋpuŋsizliq, kšzqaraşlar toqunuşiniŋ eşişi, şuniŋ bilän billä duniyaviy qäriz bohrinini täkitlidi.
Qasım-Jomart Toqaev protektsionizm vä millätçilik säyasitiniŋ küçiyişi häliqara hämkarliqqa tosalğu boluvatidu däp hesaplaydu.
Duniyaviy turaqsizliq faktorini päyda qilidiğan tšrtinçi mäsilä – ätrap-muhitniŋ buzuluşi. Prezident Märkiziy Aziyadiki klimatniŋ šzgirişi dalaniŋ çšllärgä aylinişiğa, muzluqlarniŋ erişiğa vä içimlik su bilän eqin suniŋ mänbäliriniŋ tartilişiğa elip kelidiğanliğini täkitlidi.
– Moşundaq җiddiy ähvalda Qazaqstan inklyuzivliq vä turaqliq täräqqiyat, härtäräplimä dialog vä teçliqni saqlaş säyasitini dayim ämälgä aşurup kelivatidu, – dedi Dšlät rähbiri.
Prezident yadroluq quraldin ärkin teçliqqa qol yätküzüşniŋ Qazaqstan üçün asasiy ävzällik ekänligini täkitlidi. Dokladta elimizniŋ antiyadroluq täşäbbusliriğa, Qazaqstanniŋ Tunҗa Prezidenti – Elbası Nursultan Nazarbaevniŋ quralni tartqatmasliq vä quralsizlanduruş җäriyaniğa qoşqan zor tšhpisini alahidä täkitlidi.
Qasım-Jomart Toqaev İranğa munasivätlik härtäräplimä täminlängän birläşkän härikätlär plani vä Korey qoltuğini yadroluq quraldin tazilaşni ämälgä aşuruştiki mäsililärni täräplärniŋ šzara mänpiyätlirini näzärdä tutup, päqät säyasiy uslub bilänla häl qiliş keräk däp hesaplaydu.
Dšlät rähbiri šz dokladida Aziyadiki šzara hämkarliq vä işänçä çariliri boyiçä keŋäşni behätärlik bilän täräqqiyat boyiçä regionluq täşkilat süpitidä qayta quruşni täklip qildi. Uniŋ pikriçä, Qazaqstan bu täklipni 2020-jili moşu täşkilatqa räislik qilğan päytidä ämälgä aşuruşni qolğa almaqçi.
Prezident Avğanstan bilän Yeqin Şäriqtiki ähvalğa munasivätlik bizniŋ dšlitimizniŋ mävqäsini kšrsitip, “Jusan” gumanitarliq operatsiyasiniŋ täҗribisi bilän bšlüşüşkä täyyar ekänligini eytti.
Qasım-Jomart Toqaev BMT šz missiyasini orunlaş davamida uçrişidiğan ayrim tosalğularğa diqqät bšldi. Moşu җähättin qariğanda, Dšlät rähbiri Baş katip Antoniu Guterrişniŋ BMTni islahatlaş boyiçä eniq vä dadil qädämlirini täşkilatqa äza dšlätlärniŋ barliği qollap-quvätlişi durus däp hesaplaydu.
Turaqliq täräqqiyat mähsätliri häqqidä täkitläp, Prezident biyil may eyida Qazaqstanda eçilğan häliqara täşkilatlar benasiniŋ bazisida Märkiziy Aziya dšlätliri bilän Avğanstan üçün Turaqliq täräqqiyat märkizini quruş toğriliq täklip bärdi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ