Ämgigi şagirtlirida namayän

0
16 ret oqıldı

Bu hayatta käsip türliri nurğun. Һätta zaman tälivigä muvapiq kündin-küngä yeŋi mutähässisliklär päyda bolmaqta. Şundimu, näççä äsirlär štsimu, zaman yeŋilansimu, šz qädir-qimmitini yoqatmiğan käsiplärniŋ şahi – ustazliq. Çünki äl başqurğan hanmu, salamätlik saqçisi hesaplinidiğan dohturmu, asman-peläk benalarniŋ bärpakari bolğan quruluşçimu, qisqisi, kim boluşidin qät°iy näzär, hämmisi muällimdin tälim alidu. Yäni härqaysimizniŋ җämiyätkä yaramliq şähs bolup yetilişimiz, asasän, mäktäptä berilidiğan tälim-tärbiyigä bağliqtur. Şundaq ekän, “Bilim bağvini” hesaplinidiğan ustazlarniŋ äҗri aldida hämmimiz baş egimiz.

Sabiräm ÄNVÄROVA,
Uyğur avazi

Ustazlar mäyrimi yeqinlaşqanda, ämgigi bebaha käsip egiliriniŋ barliği häqqidä sšz qozğiğiŋ kelidu. Çünki ularniŋ hizmiti häqiqätän mädhiyigä layiq. Lekin bir maqalä arqiliq Uyğur nahiyäsidiki 33 bilim därgahida tär tšküvatqan muällimlärniŋ hämmisi häqqidä yezip çiqiş mümkin ämäs. Amma bir ustazniŋ ämgäk yolini misalğa elip, barçä muällimlärniŋ җapaliq hizmiti häqqidä qäläm tävritip, ularğa hšrmät kšrsitişkä bolidu. Hoş, bügünki maqalimizniŋ baş qährimani – 33 jildin buyan maarip sahasida ämgäk qilivatqan ustaz Turdibüvi Ähmätovadur.
Turdibüvi Һasanqizi 1963-jili Uyğur nahiyäsiniŋ Avat yezisida kšpbaliliq ailidä duniyağa kälgän. Ata-anisi kiçigidin tunҗisiniŋ ustaz boluşini halaptu. Bolupmu, atisi Һasan qiziniŋ keläçäktä tarihçi bolidiğanliğiğa kamil işinättekän. Birinçidin, Allaniŋ hahişi, ikkinçidin, atiniŋ tiligi orunlinip, Turdibüvi ottura mäktäpni äla bahalarğa tamamlap, Häşkiläŋ şähiridiki pedagoglarni täyyarlaydiğan uçiliöeğa oquşqa çüşidu. Mäzkür bilim därgahini 1986-jili tamamlap, Avat yezisidiki balilar bağçisida tärbiyiçi süpitidä däsläpki iş-paaliyitini başlaydu. 1994-jilğiçä bağçida ämgäk qilğan yaş mutähässis bilimini tehimu mukämmälläştürüş üçün 2000-jili Yarkänt şähiridiki pedagogika kolledjini tamamlaydu. Andin ata ümütini yärdä qoymasliq üçün Qazaq milliy qizlar pedagogika institutiniŋ «Tarih vä hoquq asasliri» fakul'tetida tähsil kšridu. 2015 – 2017-jilliri Җänubiy Qazaqstan pedagogika universitetini sirttin oqup, psiholog mutähässisligini egiläp çiqidu.
Däsläpki ämgäk paaliyitini balilar bağçisidin başliğan Turdibüvi Һasanqizi ustazliq paaliyitini Qirğizsay ottura mäktividä davamlaşturidu. Ottuz üç jilliq iş-paaliyitidä mol täҗribä topliğan pedagog-psihologniŋ ämgigi munasip bahalinip, nahiyälik häm vilayätlik bilim bšlümliriniŋ vä Nur Otan partiyasiniŋ pähriy yarliqliri bilän täğdirländi.
Täkitläş keräkki, Turdibüvi Һasanqizi җämiyätlik işlarniŋ täşäbbuskari süpitidä kšzgä çüşüp, jut içidiki mädäniy çarä- tädbirlärgä paal qatnişidu häm u mäktäptiki Nur Otan partiyasi başlanğuç täşkilatiniŋ kativi väzipisini atquridu.
Älvättä, jillarni җümligä qaçilap, qäğäzgä çüşärmäk asan. Amma şu jillarğa kšmülgän mehnätni sšz bilän yätküzüş äsla mümkin ämäs. «Altunniŋ qädrini zärgar bilidu» demäkçi, ustazniŋ ämgigini päqät ustazlarla yahşi çüşinidu. Bor bilän tahtini, qäläm bilän qäğäzni gülläydiğan bilim sahasiniŋ bağvänliriniŋ ämgigi arqiliq päqät bir millätniŋla ämäs, bälki pütün bir älniŋ täğdiri häl qilinidu ämäsmu! Hulläs, mana şundaq qiziğimu, qiyinçiliğimu mol käsiptä tär tšküp, şagirtliriniŋ ikkinçi anisiğa aylanğan Turdibüvi Һasanqizi ailisidä ikki pärzäntniŋ anisi. Ularni җämiyätkä yaramliq şähs qilip tärbiyiläp, qatarğa qoşqan ana bügünki kündä 4 nävrä quçup, bağriğa besiptu.
«İnsanniŋ näççä jil işligänligi, qandaq lavazimlarda ämgäk qilğanliği ätivaliq ämäs, muhimi, häliq üçün, äl üçün tškkän täriniŋ mevä berişi» däydu Turdibüvi Һasanqizi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ