Ässalam, uyğurum

0
32 ret oqıldı

Ässalam, uyğurum

Ässalam, äy meniŋ, äziz uyğurum,
Sän meniŋ egilmäs muqäddäs tuğum.
Sän meniŋ işänçim, tayançim bähtim,
Ässalam, äy meniŋ, tağdäk ğururum.

Tarihiŋ tillarda dastan, uyğurum,
Quçiğiŋ bepayan җännät, uyğurum.
Bähtiŋni mehnättin jürisän izdäp,
Äҗdadiŋ büyükqu, qutluq uyğurum.

Bulbullar kätmigäy beğiŋ bostandin,
Şäniŋni uluqlap štäy män zinhar.
Һšsnüŋgä bolay män bir šmür şäyda,
İşqimni nahşamda äyligäç izhar.

Bolsunçu pärvaziŋ yüksäk, qanatliq,
Kšräymän kšzüŋdin külkini şatliq.
Zariqip kütmäktä şuni his-tuyğum,
Aman bol, äy meniŋ tähtim – uyğurum.

Ana tilidin ayrilsam
Mäyli mülküm, şšhritimdin ayrilay,
Mäyli barar mänzilimdin ayrilay,
Mäyli tündä mäş°ilimdin ayrilay.
Män šlärmän ana tilidin ayrilsam.

Razimänki keçişkä šz bähtimdin,
Mänsäp, abroy, hätta taҗu-tähtimdin.
Örtinip kül bop ketärmän hayatta,
Anam bärgän ana tilidin ayrilsam.

Ana tilsiz bu duniyamu beganä,
Män bir jitim, män musapir yeganä.
Qamqaq käbi adişarmän çšl kezip,
Amätsizmän – ana tilidin ayrilsam.

Käçsäm ägär ana tilidin bir mähäl,
Pak viҗdanim çaqar şuan çayandäk.
Moҗutluqqa şu çağ qäräl yätkändäk,
Ömrüm tügär – ana tilidin ayrilsam.

Käç tiliŋdin desä biri ägärdä,
Altun, yambu berip käçtä, sähärdä,
Aylanmamdu anam süti zähärgä,
Qäbir jutar ana tilidin ayrilsam.

Ana tilim – bayliğim häm bayriğim,
Ätkänçayda läyläp turğan qaymiğim.
Tilim barki yoqalmaydu millitim,
Äy, Yaratqan, ana tilidin armiğin.
Qerindaşliq
Uyğur bilän šzbäk tili täğdirdaş,
İkkisigä lazim ämästur tilmaş.
Biri kšktä yanğan tolun ay bolsa,
Uyğur, šzbäk äzäldinla qerindaş.
Qäşqäriy häm Navaiylar sšzligän,
İlim-pändä bir mähsätni kšzligän,
Җimi duniya mäptun bolğan, taŋ qalğan.
Özbäk tili qan-qerindaş tilimizdur,
Uyğur tili tenimdiki Җenimdur.
Bir-birini inkar ätmäs heçqaçan,
Bir-birigä işqi bilän atar җan.
Mäşräp, Furqät, Muqumiyğa yar bolğan,
Özbäk tili gšzällikniŋ visali,
Uyğur tili näpislikniŋ timsali.
Ärkin Vahid, Abdullani lal ätkän,
Farabiniŋ, Şäydaiyni tävätkän,
Şu tillarda zor hekmätlär ävätkän.
Özbäk tili zibaliqta beqiyas,
Uyğur tili qozğar dilda ehtiras.
Uyğur bilän šzbäk tili qoş gezäk,
Bu sšzümgä kältürälmäs heçkim şäk,
Bir-birigä bärgän ilham häm bezäk,
Ğazi Ämät, Lekimlär zoq äyligän,
Turanlarniŋ tilliri bu äŋ zeräk.
Bu ikki til türkiylärniŋ qaşqisi,
İkki tilda yaŋrar jüräk nahşisi.
İkkisigä täŋdur mehrim çaşqisi,
Bu ikkisi qerindaştur şuni bil,
Turan ählin mäğrur ätkän taҗu-til.
Pidaiyliq
Nemigä yaşaymiz bu yoruq duniyada,
Äl-jutniŋ qädrini, zatän, bilmisäk.
Vätänniŋ topriğin kšzgä sürtmisäk,
Giyasi totiya säҗdigah demisäk.

Nemigä adäm bop kälduq duniyağa,
Jitimniŋ halini soray demisäk.
Qobahät barmekin mundin ziyadä,
Hälqiŋniŋ därdini kšrüp kšrmisäk.

Älbeşi, saŋa mehir quydi mähälläm,
Dayim sšlät tšküp turar mähälläm.
Vätänniŋ işqi vä keläçigi sändä,
Uluğvar yurtabad avat mähälläm.
Muravät kanidur bu jutum kšrkäm,
Yaşaydu elätlär bir җanu, bir tän.
Nahşamda, ahşamda bolidu u җäm,
Mehri däriya, qoyni avat meniŋ mähälläm.

Arzular bälänttu, dillar hayaҗan,
Koçilar kšŋül käbi tüz vä çiraqdan.
Älbeşim niyiti bolğaç pak büyük,
Elimgä tayanç sän avat mähälläm.
Mänpiyät
Adalätni otqa atqan mänpiyät,
Pak nomusni pulğa satqan mänpiyät.
Zoravanğa berip aliy mukapat,
Yahşilarni sotqa tartqan mänpiyät.
Һäqni eytqan kişi aŋa yaqmiğan,
Tar kšŋülgä adil niyät siğmiğan.
Qatilliqtin qolin zinhar tarmiğan,
Viҗdani yoq, väsli hayvan mänpiyät.
Hoşamätniŋ otin yaqar jüräkkä,
Bir insanni bšlär näççä bšläkkä.
Jiğdurmaydu bar küçüŋni biläkkä
Arimizğa pitnä salğan mänpiyät.
Adimiylik, har-nomusni yoqatqan,
Äҗdatlarniŋ rohiğa u oq atqan.
Baburnimu musapir qip qahşatqan,
İmani yoq, satqun, mähluq mänpiyät.
Viҗdan bolsa u hälqini satarmu?
Danalarğa tšhmät teşin atarmu?
Ahmaq tšrdä, bosuğida ziyali,
Dili napak, kšzi qarğu mänpiyät.
Näpsi şäytan här balağa başlaydu,
Jiğalmisaŋ däşti çšlgä taşlaydu.
Äqil viҗdan sorimisaŋ Alladin,
Näpsi bala dozaq otqa qahlaydu.
Mehir
Һayatiŋda mäzmun bolmaydu,
Näpsiŋ bilän kšŋül toymaydu,
İşliriŋmu oŋğa barmaydu,
Gär qälbiŋdä mehir bolmisa.

Һasil bolmas äҗriŋdin bärikät,
Arzularğa yağidu näprät,
Alladinmu kälmäydu rähmät,
Gär qälbiŋdä mehir bolmisa.

Sšygän yarmu ketidu taşlap,
Jürigiŋni azaplap, ğäşläp,
Ötär šmrüŋ kšzüŋni yaşlap,
Gär qälbiŋdä mehir bolmisa.

Yaratqandin sorisaŋ iman,
Yaşaysän huş, künliriŋ şadiman,
Bähtiŋ pütün, bolğaysän aman,
Gär qälbiŋgä mehir quyulsa.
Niҗat Niyazov (äl-Niҗat Baqiy)
Taşkänt şähiri.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ