Şäriqniŋ täräqqiyati duniyaniŋ näzäridä

0
105 ret oqıldı

Qazaqstan Prezidenti Qasım-Jomart Toqaev “Valday” häliqara munazirä klubiniŋ XVI mäҗlisigä qatnaşti.
Dšlät rähbiri duniyaniŋ 37 mämlikitidin kälgän qatnaşquçilarğa muraҗiät qilip, Qazaqstanniŋ tarihiy vä geografiyalik җähättin häm Şäriq, häm Ğärip bilän bağlanğanliğini äslitip štti.
– Biz, islam, konfutsiy vä şärqiy hristian tsivilizatsiyaliriniŋ qiyilişiğa orunlaşqan. Uluq İpäk yoli, Altun Orda, evraziyalik qazaqlarniŋ milliy kodiniŋ muhim halqisini täşkil qilidu, – däp täkitlidi Qasım-Jomart Toqaev.
Qazaqstan Prezidentiniŋ qäyt qilişiçä, “Aziya äsiri” – bu ahali saniniŋ šsüşi, umumiy içki mähsulat, soda, sanaät vä juquri tehnologiyalik işläpçiqiriş kšrsätküçliri bilän tästiqlinivatqan fakt.
Mäsilän, Aziyadä Yär şari ahalisiniŋ 60 payizi yaşavatidu, bu yärgä duniyaniŋ 30 çoŋ şähiriniŋ 21i orunlaşqan. Bügünki kündä duniya işläpçiqirişiniŋ 36 payizi Aziyagä toğra kelidu.
– Eçilivatqan yeŋi imkaniyätlärni toluq paydiliniş keräk. Bu yšniliştä nurğun işlar ämälgä aşuruldi. Ändi Qazaqstanğa kälsäk, bizdä “Nurlı jol” infraqurulumluq programmisi bar vä u Hitayniŋ “Bälbağlar vä yollar” layihisi bilän çämbärças bağliq, – dedi Qasım-Jomart Toqaev.
Prezident keyinki on jilda Qazaqstanniŋ transport infraqurulumiğa 30 milliard dollardin oşuq mäbläğ bšlgänligini täkitlidi vä 2025-jilğiçä transport-logistikiliq layihilärgä qoşumçä 20 milliard dollar bšlüş planlinivatidu.
– Biz käŋligimizniŋ yeŋi muhim transport-logistikiliq qararlar üçün oçuq boluşiniŋ täräpdari, – däp bildürdi Dšlät rähbiri. – Һazirqi duniyada täbiät resurslirini šzläştürüş vä setiştin taşqiri, transport vä logistikiliq hizmätlärmu ävzällikkä aylanmaqta. Qazaqstan ikki jilda näq moşu sahadin byudjetqa qoşumçä 5 milliard dollardin oşuq mäbläğ elişni planlavatidu.
Qasım-Jomart Toqaevniŋ täkitlişiçä, iҗabiy amillar bilän birqatarda täşviş päyda qilivatqan tendentsiyalärmu saqlinivatidu vä hätta küçiyivatidu.
Prezident birinçi novättä pütkül Şäriq boyiçä nurğunliğan toqunuşluq nuqtilar türidä “yetip-yetip keyin partlinidiğan” geosäyasiy minilarniŋ taşlanğanliğini täkitlidi. Mäsilän, Koreya yerim arili, Җänubiy Hitay deŋizi, Käşmir, Avğanstan, Yämän, Siriya, Palestina-İsrail toqunuşi, İran ätrapidiki väziyät… äynä şular җümlisidindur.
Prezidentniŋ pikriçä, asasiy regionluq oyunçilar otturisida işänçä vä dialogniŋ käskin yetişmäsligi – şuniŋ sävävi. Uniŋdin taşqiri “soğ munasivätlär uruşi” elementliri tiklinivatidu, ändi qarimu-qarşiliqlar, sanktsiyalär vä işänmäsliklär bolsa, duniya ihtisadiğa җiddiy zärbä berivatidu.
Qasım-Jomart Toqaevniŋ sšziçä, şuŋlaşqimu Qazaqstan 2020 – 2022-jillarda Aziyadiki Özara härikät vä işänçä çariliri keŋäşmisigä räislik qilğanda, başqa kšptäräplimä institutlar bilän hämkarliqni җanlanduruşni planlavatidu.
Qazaqstan şundaqla EAİİ dairisidä konstruktiv işläş niyitidä.
– Kon'yunkturiniŋ naçarlişişiğa bağliq bolğan qiyinçiliqlarğa qarimay, bizniŋ integratsiyalik birläşmimiz abroyluq ihtisadiy täşkilatqa aylanmaqta. EAİİniŋ Singapurdin tartip Serbiyagiçä bolğan käŋliktiki soda şerikligi tarmiğiniŋ käŋiyişi şuniŋ yarqin ispatidur, – däp täkitlidi Qasım-Jomart Toqaev.
Prezident mämlikitimizniŋ teçliqpärvärlik küç çiqirişi toğriliq gäp qilip, Qazaqstanniŋ regionluq toqunuşlarni birtäräp qilişta adil vasitiçiliq täräpdari bolup hesaplinidiğanliğini tilğa aldi.
Dšlät rähbiri Yeqin Şäriq üçün zšrür qararlarni izdäp tepiş boyiçä küç çiqirişlarni, җümlidin Siriyadiki väziyätni birtäräp qiliş boyiçä Astana җäriyanini buniŋdin keyinmu qollap-quvätläşkä täyyar ekänligini tästiqlidi. Prezidentniŋ sšziçä, mämlikitimiz şundaqla Avğanstandiki väziyätkä diqqät ağduruşni vä moşu mämlikätkä yardäm qilişni davamlaşturidu.
Qasım-Jomart Toqaev Qazaqstanniŋ härqaçan aldini eliş diplomatiyasi vä quralsizlinişniŋ izçil täräpdari bolup qalidiğanliğini täkitlidi.
Behätärlik problemilirini häl qilişqa kollektivliq yandişişlarni işläp çiqiş mäydani süpitidä šziniŋ täläpkä egä ekänligini ispatliğan Aziyadiki Özara härikät vä işänçä çariliri keŋäşmisi buniŋda paydiliq rol' oynişi mümkin. Mäzkür forumni toluq mäzmunluq täşkilatqa qayta quruş toğriliq mäsilini muhakimä qilişqa kirişiş vaqti käldi, – däp bildürdi Qasım-Jomart Toqaev.
Qazaqstan Prezidenti yadro quralidin ärkin duniyani qolğa kältürüşniŋ Qazaqstanniŋ taşqi säyasitiniŋ asasiy ävzälligi bolup qalidiğanliğini yänä bir qetim tästiqlidi.
Qasım-Jomart Toqaevniŋ dokladida Qazaqstanniŋ hazirqi zaman tavakälçilikliriniŋ aldini eliş boyiçä paaliyätni davamlaşturidiğanliği täkitländi.
Dšlät rähbiri regionluq vä subregionluq institutlarniŋ küçini birläştürüp, Şäriqtä nätiҗidarliq behätärlik arhitekturisini quruşniŋ ämäliy formulisini izdäp tepişqa çaqirdi. Uniŋ pikriçä, buniŋda Ğärip bilän šzara härikät qilmasliq mümkin ämäs. Prezident şuniŋğa bağliq Qazaqstanniŋ Aziyadiki Özara härikät vä işänçä çariliri keŋäşmisi bilän Evropidiki Behätärlik vä hämkarliq täşkilatiniŋ iqtidarini birläştürüş täklivini äskä saldi.
…“Valday” munazirä klubiniŋ umumiy sessiyasidä şundaqla Rossiya Prezidenti Vladimir Putin, İordaniya Koroli Abdalla İİ, Äzärbäyҗan Prezidenti İlham Äliev vä Filippin Prezidenti Rodrigo Duterte sšzgä çiqti.
Dšlät rähbärliri munazirilär klubida nutuqliridin taşqiri, alämşumul kün tärtiviniŋ yeŋi küçäp qurallinişniŋ başliniş hätärligidin tartip klimatliq tavakälçiliklärgiçä bolğan muhim mäsililärni šz içigä alğan soal vä җavaplar sessiyasini štküzdi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ