Bu paytäht, şuŋlaşqa täläpmu alahidä bolidu

0
754 ret oqıldı

Prezident Qasım-Jomart Toqaev paytähtni täräqqiy ätküzüş mäsililiri boyiçä keŋäşmä štküzdi.

Dšlät rähbiri keŋäşmini eçip, paytähtniŋ suveren Qazaqstanniŋ äŋ muhim layihisi ekänligini täkitlidi. Mämlikätniŋ baş şähiri här jili täräqqiy etivatidu vä hazir päqät bizniŋ mämlikitimizdikila ämäs, bälki häliqara däriҗidiki çoŋ säyasiy, ihtisadiy, mädäniy vä bilim märkizi hesaplinidu.
Qasım-Jomart Toqaev štkän jillarda Nur-Sultanniŋ nurğun utuqlarni qolğa kältürgänligini vä şähärniŋ izçil täräqqiyatiniŋ davamlişişi, Qazaqstan paytähtiniŋ barliq yšnilişlär boyiçä süpät җähättin yeŋi däriҗigä çiqişi üçün zšrür bolğan barliq närsini ämälgä aşuruşniŋ muhim ekänligini täkitlidi.
Dšlät rähbiri keŋäşmidä şähärniŋ ihtisadiy täräqqiyati, grajdanlarniŋ iҗtimaiy paravänligi, şähär quruluşi vä infraqurulum, behätärlik vä häliqara märkäz süpitidä Nur-Sultanniŋ rolini küçäytiş ohşaş kšpligän mäsililärni kštärdi.
Prezident Nur-Sultanniŋ qolayliq ihtisadiy vä biznes muhitqa egä şähär bolup qelişi keräkligini, şundaqla bu yärgä investitsiyalärni җälip qilişniŋ muhim väzipilärniŋ biri ekänligini täkitlidi.
– Paytäht investitsiyalärni җälip qiliş boyiçä härqaçan lider bolup kälgän. Şundaq bolup qelişi keräk, – däp täkitlidi Dšlät rähbiri. – Şuniŋ bilän bir vaqitta keyinki 10 jilda däsläpki qetim investitsiyalär kšläminiŋ tšvänligi bayqalmaqta. Moşu sälbiy tendentsiyagä äŋ җiddiy diqqät ağduruş keräk. Һakimliq vä Taşqi işlar ministrligigä moşu yšniliştiki işni küçäytişni vä yeqinqi vaqitta eniq nätiҗilärni kšrsitişni tapşurimän.
Turuşluq šy quruluşi — Qasım-Jomart Toqaev alahidä diqqät ağdurğan problemilarniŋ biri boldi. Çünki paytähttä turuşluq šyni paydilinişqa beriş sür°itiniŋ vä quruluş işliri kšläminiŋ tšvänligänligi, pay hesaviğa jürgüzülidiğan quruluşniŋ häl qilinmiğan mäsililiriniŋ moҗut ekänligi bayqalmaqta.
– Şähärdä 49 problemiliq ob°ekt qelivatidu, quruluşniŋ ayaqlişişini 13,5 miŋ pay egisi kütüvatidu, – däp atap kšrsätti Dšlät rähbiri.
Energetika ob°ektliri quruluşiniŋ šz vaqtida ayaqlaşmayvatqanliği — şähärdiki problemilarniŋ davami. Mäsilän, TETs-3 äynä şularniŋ biri, uniŋ quruluşi 2010-jili başlansimu, paydilinişqa beriş qäräli birnäççä qetim keyin qaldurulup kälmäktä. Bu bolsa, layihiniŋ konirişiğa, qimmätlişigä elip kelivatidu vä äŋ muhimi, şähärni zšrür quvätlärsiz qaldurup, biznesni täräqqiy ätküzüşkimu sälbiy täsir qilmaqta.
İnjenerliq tarmaqlarğa qoşuşqa bağliq qiyinçiliqlar biznesniŋ täräqqiy etişigä kaşila boluvatqan җiddiy problema bolup qalmaqta.
– Kšp çağlarda kommunikatsiyalärgä qoşuş üçün tehnikiliq şarait yoq yär uçastkiliri auktsionlarğa qoyulmaqta. Yaki ilgärki tehnikiliq şarait quruluş jürgüzülüvatqanda šzgirip ketidu. Bu yol qoyuşqa bolmaydiğan ähval. Aҗritilivatqan uçastkilar barliq tarmaqlarğa qoşuşqa täyyar boluşi keräk, – däp täkitlidi Prezident.
Dšlät rähbiri ozuq-tülük mähsulatiniŋ vä başqimu kündilik tovarlarniŋ qimmätligigä diqqät ağdurdi. Uniŋ pikriçä, bahalarniŋ juquri boluşi infraqurulumniŋ vä şähärniŋ ozuq-tülük bälbeğiniŋ aҗizliğini, soda orunliriniŋ tapçilliğini kšrsitidu.
Qasım-Jomart Toqaev Nur-Sultan şähiriniŋ vä Aqmola, Qarağanda, Pavlodar vilayätliriniŋ hakimliqliriğa tovar yetiştürgüçilär vä soda tarmaqliri otturisida uttur alaqini yolğa qoyuşni tapşurdi.
Dšlät rähbiri maliyäviy intizam mäsililirigä ayrim tohtaldi. Uniŋ sšziçä, paytähttä här jili mähsätçanliq transfertlar başqa regionlarğa qariğanda nurğun bšlünüvatidu, bu mäbläğ šzläştürülmäydu yaki nätiҗidarsiz särip qilinidu. Qasım-Jomart Toqaev hakimliqqa byudjetni planlaş vä šzläştürüş üstidin nazarätni küçäytişni tapşurdi.
Prezident keŋäşmidä paytäht turğunliriniŋ iҗtimaiy paravänligini yahşilaşqa çoŋ diqqät ağdurdi.
Dšlät rähbiriniŋ sšziçä, içki migratsiyalik җäriyanlar üstidin lazimliq nazarät bolmayvatqan ähvalda här jili şähär ahalisi saniniŋ šsüşi iҗtimaiy infraqurulumğa, hämmidin aval meditsina vä bilim beriş sahaliriğa bolğan jükliminiŋ eşişiğa elip kelivatidu.
– Moşu kämgiçä bilim beriş mähkimiliridiki orunlarniŋ tapçil boluvatqanliği birtäräp qilinmidi. 14 mäktäptä bir sinipta 40 balidin oquvatidu. Säkkiz üç smeniliq mäktäpmu bar. 85 miŋ bala paytäht balilar bağçiliriğa novättä turuvatidu. Biyil 19 bilim beriş ob°ektiniŋ quruluşiğa җumhuriyätlik byudjettin şähärgä 21,2 milliard täŋgä bšlündi. Nurğun mäbläğ, biraq biz uniŋ nahayiti naçar šzläştürüvatqanliğini kšrüvatimiz. Uniŋ sävävini eniqlaş lazim. Bu häm hakimliqqa, häm Һškümätkä berilivatqan tapşurma. Hususiy şeriklärni aktiv җälip qiliş keräk, – dedi Qasım-Jomart Toqaev.
Dšlät rähbiri paytäht salamätlikni saqlaş sahasi toğriliq gäp qilip, pikir soraş mälumatliri boyiçä şähär turğunliriniŋ 40 payiziğa yeqininiŋ meditsiniliq hizmät süpitidin qanaätlänmäyvatqanliğini täkitlidi. Dohturlarniŋ tapçilliği moҗut – şähärgä 500gä yeqin türlük saha mutähässisliri täläp qilinivatidu. Anilar vä balilar šlümini tšvänlitiş ohşaş muhim kšrsätküçlärgä bağliq ähvalmu ançila yahşi ämäs.
Prezident 60 jildin buyan җšndälmigän, biraq 400 miŋğa yeqin adäm yaşaydiğan şähärdiki ahali ziç orunlaşqan Sarıarqa nahiyäsigä hizmät qilivatqan Märkiziy tšmür yol ağriqhanisiniŋ ähvaliğa alahidä tohtaldi. Qasım-Jomart Toqaev Salamätlikni saqlaş ministrligidin vä şähär hakimiyät orunliridin qandaqlarçä buniŋğa yol qoyulğanliğini vä problemini yeşiş üçün qandaq işlarniŋ ämälgä aşuruluvatqanliğini çüşändürüşni täläp qildi.
Nur-Sultan şähiriniŋ hakimi Altay Kšlginovniŋ sšziçä, hazir bu ağriqhanida җšndäş işlirini jürgüzüş mähsätkä muvapiq ämäs. Çünki yeŋi ağriqhana seliş planlanğan – yär bälgüländi, investor tepildi, quruluş işliri kelär jili başlinidu.
Q.Toqaev uniŋdin taşqiri şähär turğunliriniŋ sport ob°ektliridin paydilinişini yeniklitiş, “Qazaqstan” vä “Tolqın” sport komplekslirini rekonstruktsiya qiliş çarilirini kšrüşni tapşurdi.
Dšlät rähbiri keŋäşmidä paytähtniŋ umumiy taşqi qiyapitiğimu tohtaldi.
– Şähärdä birpütün şähär quruluşi säyasiti yoq. Bu birqatar nahiyälärdä benalarniŋ qalaymiqan, tärtipsiz selinişiğa elip kälmäktä. Bäzibir koçilar bilän benalarni bezändürüş birpütün uslubqa egä ämäs, – däp täkitlidi Qasım-Jomart Toqaev. – Şähär koçiliri bilän benalirini bezändürüş üçün birpütün dizayn-kodni işläp çiqişni tapşurimän. Bu — meniŋ hakimliqqa bärgän äŋ җiddiy tapşurmam.
Prezident şundaqla yenik rel's transporti layihisigä munasivätlik mäsiligimu tohtaldi. Uniŋ sšziçä, moşu layihigä bağliq mäҗburiyätlärniŋ boluşi tüpäyli u davamlaşturulidu, biraq şuniŋ bilän bir vaqitta Dšlät rähbiri Korruptsiyagä qarşi turuş agentliğiğa moşu talaş tuğduridiğan vä şübhilik quruluş toğriliq qararni kimniŋ qobul qilğanliğini täkşürüşni җanlanduruşni tapşurdi.
Dšlät rähbiri bu yšniliş boyiçä başqimu pişip yetilgän mäsililärni häl qiliş boyiçä eniq tapşurmilarni bärdi.
Nur-Sultan şähiri häliqara märkäz süpitidä täräqqiy etişi keräk, Qazaqstan paytähtiniŋ bu җähättin štkän jillarda kštirilgän orunlarni qoldin berip qoymasliği üçün barliq şaraitni täminläş zšrür. Prezident keŋäşmidä bu mähsätni muhim mähsätlär qatarida atap kšrsätti.
Hizmät sahaliridin ingliz tilida paydilinişni täminläş — uni qolğa kältürüş väzipiliriniŋ biri.
– Çätällik ekspertlar vä investorlarniŋ ingliz tilida “bir derizä” printsipi boyiçä dšlät hizmitidin paydilinişini täminläş keräk. Buniŋ üçün hakimliq “Astana” Häliqara maliyä märkiziniŋ resursini vä Ekspat-märkiziniŋ täҗribisini işqa qoşuşi şärt, – däp atap kšrsätti Qasım-Jomart Toqaev.
Prezident uniŋdin taşqiri Nur-Sultanniŋ aviatsiya qatnişi arqiliq duniyaniŋ başqa märkäzliri bilän “bağlinişta boluşi” mavzusinimu kštärdi. Uniŋ sšziçä, hazirqi vaqitta paytähttin 30ğa yeqin häliqara yšniliş boyiçä uttur reyslar ämälgä aşuruluvatidu, bu yetärlik ämäs.
– Paytäht häqliq türdä šzini häliqara märkäz däp hesaplaydu. Şundaq boluş üçün uni duniyaniŋ yetäkçi şähärliri vä häliqara maliyä märkäzliri bilän uttur reyslar arqiliq qoşuş muhim. Başqiçä eytqanda, “asmanni eçiş” keräk. Bu meniŋ Һškümätkä bärgän tapşurmam, – däp täkitlidi Dšlät rähbiri.
Keŋäşmidä kštirilgän yänä bir muhim mäsililär türkümi behätärlikni täminläşkä munasivätlik boldi, bu şähärniŋ җoşqun täräqqiy etişi üçün nahayiti muhimdur. Bu mäsilidä Prezident diqqätni täläp qilivatqan birnäççä yšnilişlärni atap kšrsätti.
– Jil beşidin tartip balilarniŋ derizä vä balkonlardin çüşüp ketişigä bağliq 14 pävquladdä ähval yüz bärdi. Biz mundaq paҗiälärniŋ täkrarlinişiniŋ aldini elişqa yardäm qilidiğan barliq çarilärni kšrüşimiz keräk. Quruluş normilirida behätärlikniŋ eniq kšrsätküçlirini küçäytiş zšrür däp hesaplaymän, – dedi Qasım-Jomart Toqaev.
Prezident şundaqla paytähttiki җinaiy väziyätkä bağliq ayrim täşvişlik tendentsiyalärgä tohtilip, hoquq qoğdaş organliriğa ähvalni yahşilaş boyiçä zšrür çarilärni kšrüşni tapşurdi.
Qasım-Jomart Toqaev sšzini tamamlap, mämlikätniŋ baş şähiridä işniŋ nahayiti nurğun ekänligini vä zšrür qararlarni orunlaşqa җavapkärlik bilän yandişiş keräkligini atap kšrsätti.
– Bu paytäht, şuŋlaşqa täläpmu alahidä bolidu, – däp bildürdi Dšlät rähbiri.
Keŋäşmidä paytäht hakimi Altay Kšlginov sšzgä çiqip, şähärniŋ iҗtimaiy-ihtisadiy täräqqiyatniŋ asasiy kšrsätküçlirigä tohtaldi.
Nur-Sultan şähirini täräqqiy ätküzüş mäsililirigä beğişlanğan keŋäşmidä şundaqla Qazaqstan Җumhuriyiti industriya vä infraqurulumluq täräqqiyat ministriniŋ birinçi orunbasari Qayirbek Öskenbaev, Qazaqstan Җumhuriyiti Prezidentiniŋ yardämçisi – Prezident Mämuriyiti Muraҗiätlärniŋ qarilişini nazarät qiliş bšlüminiŋ başliği Aida Balaeva, “Astana” Häliqara maliyä märkiziniŋ başqurğuçisi Qayrat Kelimbetov sšzgä çiqti.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ