Dehan ana şšhriti

0
61 ret oqıldı

Panfilov nahiyäsidiki Märiyäm Niyazova, Adalät Zäynavdinova vä Küläş Aytjanova käbi anilar ämgäktin şšhrät qazinip, yarkäntliklärniŋ şšhrät-daŋqini ilgärki Keŋäşlär İttipaqiğa tonutqan dehanlar. Ular — Sotsialistik Ämgäk Qährimanliri. Bügünki kündä äynä ularniŋ arisidin päqät birila, yäni Küläş Aytjanovala arimizda.Gšhärbüvi İSMAYİLҖANOVA, «Uyğur avazi»/ Şähsän šzäm Küläş apayni kündä degidäk kšrimän desäm, aşurup eytqanliq ämäs. Çünki nahiyädä atap štülüvatqan härqandaq çarä-tädbirlärniŋ beşida jüridu. Qazaqstanniŋ äŋ muhim tügünliriniŋ biri — Panfilov nahiyäsigä jiraq-yeqindin qädäm täşrip qilivatqan mehmanlar, delegatlar bilän bolğan baş qoşuşlarda, yeza egiligi sahasi boyiçä štüvatqan ilmiy-ämäliy änҗumanlarda, baş qoşuşlarda ikki eğiz bahaliq pikir-täklipliri bilän härkimni šzigä җälip qilidu. Yol kšrsitip, aniliq aq tiligini bildüridu. Aq romali šzigä yaraşqan Qähriman ana kšpmillätlik tävä hälqiniŋ dostluğiniŋ küyçisidur.
Täkitläş keräkki, Küläş Aytjanova barliq hayatini qutluq kätminigä sadaqät bilän štküzdi. Mundaq eytqanda, nahiyädiki äŋ muhim ikki saha — çarviçiliq bilän dehançiliqta ämgäk qildi. Nahiyädiki äŋ çoŋ egiliklärniŋ biri hesaplanğan Kirov namidiki kolhozida yättä yeşidin etiz-eriqta işligän u, keyiniräk seğinçimu boldi. Egiliktä qoy qirqiş işliridimu ärlärdin heç qelişmay, aldinqi säptä ülgä kšrsätti. Atisidin üç yeşida ayrilğan Küläş, uniŋdin yaldama retidä qalğan qutluq kätminigä sadiq bolup, ta hšrmätlik däm elişqa çiqqiçä bahaliq ziraät — kšmüqonaq šstürdi.
Һä, nahiyä hälqi küzniŋ sahavätlik bu künliridä dehan aniniŋ 80 yaşliq tävälludini toylaşni başlavätti. Däsläpkilärdin bolup bu işni nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkizi qolğa aldi.
Uluq İpäk yoliğa yaraşqan märkäz benasi aldida mäydisigä orden- medal'liri bilän “Altun Yultuz” taqqan anini şähär mäktäpliriniŋ oquğuçiliri säp tüzäp, güldästilär bilän kütüvaldi. Zalda liq oltarğanlar, dehan aniniŋ zamandaşliri, җamaätçilik väkilliri orunliridin turup, güldürligän çavaklar bilän qarşi aldi. Riyasätçilär Sotsialistik Ämgäk Qährimaniniŋ hayat yoli vä ämgäk paaliyitigä tohtalğandin keyin, şähärdiki Jambul Jabaev namidiki mäktäp oquğuçiliri uyğur, qazaq vä rus tillirida Qähriman aniğa beğişlap här jillarda iҗat qilinğan şeirlarni ipadilik oqudi. Şuniŋdin keyin däsläp sšzgä çiqqan Yarkänt şähiriniŋ hakimi Talğat Nurmoldaev täbrigini yollidi. Nahiyälik uruş vä ämgäk veteranliri keŋişiniŋ räisi Nuriyahmet Rahımbaev, nahiyäniŋ Pähriy grajdanliri Tursun Semätov, Ğäyrät Yoldaşev, Ähmätҗan Nadirov, Şerniyaz Nuğmanov, Galina Molçanova zamandişiniŋ hayat yoli, uniŋ dehançiliq sahasidiki utuq- muvappäqiyätliri, ämgäk paaliyiti häqqidä täkitläp, bir säptä billä işligän jillardiki täsiratliri bilän ortaqlaşsa, tuŋgan, slavyan mädäniyät märkäzliriniŋ räisliri Zakir Yusurov bilän Alena Kolyada vä şähärdiki Ämgäkçi ottura mäktiviniŋ mudiri Ğalımjan Rıspaev, Bilal Nazim namidiki mäktäp mudiriniŋ orunbasari Mukaräm Һoşurova, Helil Һämraev namidiki mäktäp mudiriniŋ orunbasari Bähitҗan Raziev tävällud egisigä bolğan illiq täbrigini bildürüp, hatirä soğilirini tapşurdi.
Novättä sšzgä çiqqan nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi Rizaydin Äysaev mundaq dedi:
— Elimizniŋ Tunҗa Prezidenti – Elbası Nursultan Nazarbaevniŋ «Keläçäkkä nişan: mäniviy yeŋiliniş» namliq strategiyalik maqalisida «Tuğan jer» layihisidä tuğulup šskän yeriniŋ täräqqiyatiğa birkişilik ämgigi siŋgän Küläş Aytjanova ohşaş ämgäk märdanilirini uluqlap, šsüp kelivatqan ävlatqa tonuşturuş kšrsätmisi bar. Bügün biz mana şu layihini ämäldä kšrsättuq. Çünki Küläş Aytjanova Alitağniŋ bağriğa җaylaşqan Çejin yezisida tuğulup šsti. Atisi Aytjan Küläş üç yaşqa kälgändä Uluq Vätän uruşiğa atlanğan petiçä qaytip kälmidi. Ändi Küläş anisi Zäureş bilän etiz-eriqni makanlap, arqa säptä şiҗaätlik ämgäk qildi. Andin Honihay yezisidiki mäktäpni tamamlap, ämgäkkä arilaşti. Ändi Çejin bilän Honihayni hämmä ubdan bilidu. Çejin – qazaq hälqiniŋ mäşhur namayändisi, Qazaqstan häliq rässami Äbilhan Qasteevniŋ tuğulğan juti. Uniŋğa hoşna Honihay yezisida Qazaqstanniŋ häliq yazğuçisi Ziya Sämädi tuğulğan. Mana moşu ikki jutta qazaq bilän uyğurniŋ tävränmäs dostluği qaldi. Uni bilip, ularniŋ dostluği bilän pähirlinip šskän Küläş Aytjanova bügün kšpmillätlik tävädiki dostluqniŋ küyçisidur. Şuniŋ üçünmu bügün biz nahiyädä yaşavatqan uyğur җamaätçiligi animizniŋ tävälludi bilän däsläpkilärdin bolup täbrikläşni muqäddäs borçimiz däp bilduq. Bügün uyğur, qazaq, šzbäk, tuŋgan häliqliri җäm boluşup, toyni ävҗigä çiqarduq, – däp tävällud egisigä çapan kiygüzüp, yağliq yapti. Andin Pänҗim, Altšy, Qiriqquduq, Çoŋ Çiğan, Yarkänt şähiri bilän Kšktal yeziliridin kälgän jigitbaşliri bilän hanim-qizlar anini güldästigä orap, soğilirini tapşurdi.
Ahirida sšz tävällud egisi Küläş Aytjanqiziğa berildi:
– Män – dehan pärzändi. Ata-anam “Ekpendi” kolhoziniŋ hulini qurup, uniŋ ihtisadini yüksäldürüş yolida ämgäk qildi. Mänmu yättä jilliq mäktäpni tamamlapla, birätola ämgäkkä arilaştim. Atam җäŋ mäydaniğa atlanğan künni ğuva bilimän. Öyümizdiki jiğa-zerä bilän adämlär at-harvular bilän maŋğini esimdä bar. Atam şu kätkiniçä kälmidi.
Uluq Vätän uruşidin keyin kšmüqonaq šstürüşkä alahidä kšŋül bšlünüp, terilğu mäydanliri käŋäytildi. Märhum yoldişim Bolatqan bilän ailä qurğandin keyin Çoŋ Çiğan yezisiğa kšçüp kelip, dehançiliqni davamlaşturdum. Çoŋ Çiğan yezisini qaq bšlüp štidiğan Uluq İpäk yoliniŋ juqurisida meniŋ, tšvinidä Adalät Zäynavdinovaniŋ etizliqliri boldi. Adalät hädäm meniŋ mäslihätçim, yar-yšligim edi. Amal yoq, jutdaş hädämdinmu ayrildim. Biz kšmüqonaqniŋ «Krasnodarskaya-1-49» sortini terip, pärviş qilattuq. İş-täҗribämdin şuni bildimki, ägär ana yärgä işlisäŋ, heçqaçan aç qalmaysän. “İşligän – çişläydu” demäkçi, hosulmu mol bolidu. Biz şuŋa etizliqta ärlärdin qelişmay işliduq. Һä, bizniŋ rekordluq hosul yaratqanliğimizni hämmiŋlar yahşi bilisilär. Uniŋda silärniŋmu ülüşiŋlar bar. Nätiҗä yaman bolmidi. Män 1971-jili 32 yeşimda Sotsialistik Ämgäk Qährimani ataldim, Lenin ordeni bilän mukapatlandim. Moskvada štkän qurultaylarğa delegat boldum. Bu meniŋla ämäs, pütkül hälqimniŋ ämgigi, mukapiti däp bilimän. Çünki dehan – etiz märdanisi. U här giyaniŋ tilini bilidu. Sehi yärniŋ tilinimu dehan ähli yahşi çüşinidu. Şuŋa šsüp kelivatqan ävlatni ämgäksšygüçlükkä, ana yärgä muhäbbät bağlaşqa ügitip kelivatimän. Ämgäk – u bähit buliği.
Bu küni sšzara «Sahinur» «Särvinaz» ussulçilar topi bilän «Yarkänt bulbulliri», «Çegariçilar qälbi» ansambl'liri bilän Җambul namidiki ottura mäktäp sän°ät häväskarliri nahşa-ussullarni iҗra qilip, täntäniniŋ kšŋüllük štüşigä zämin yaratti.
Panfilov nahiyäsi.
Tursunmähämmät MÄŞÜROV çüşärgän sürät.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ