MDҺ dairisidiki hämkarliq täräqqiy etivatidu

0
84 ret oqıldı

Prezident Qasım-Jomart ToqaevTürkmänstan paytähtidä bolup štkän MDҺ Dšlät rähbärliri keŋişiniŋ mäҗlisigä qatnaşti. Mäҗliskä şundaqla Äzärbäyҗan, Ärmänstan, Belarus', Qirğizstan, Moldova, Özbäkstan, Rossiya, Taҗikstan, Türkmänstan liderliri qatnaşti. Mäҗlistä Mustäqil Dšlätlär Һämdostluği dairisidiki kšpplanliq šzara härikät boyiçä pikir elişiş pursiti tuğuldi, şundaqla 2020-jili MDҺğa räislik qiliş vä MDҺ İҗraiy komitetiniŋ räisi toğriliq mäsililär qaraldi.
Qasım-Jomart Toqaev šz sšzidä Mustäqil Dšlätlär Һämdostluğiniŋ buniŋdin keyinki täräqqiyatini qandaq täsävvur qilidiğanliği bilän ortaqlaşti.
Prezident MDҺni Һämdostluq mämlikätliri otturisidiki säyasiy, ihtisadiy vä gumanitarliq alaqilarni saqlap qelişqa imkaniyät yaratqan abroyluq häliqara täşkilat däp hesaplaydu.
Dšlät rähbiri soda-ihtisadiy hämkarliqni täräqqiy ätküzüşni birinçi novättiki väzipilärniŋ biri däp atidi.
– 2011-jili MDҺniŋ Ärkin soda zonisiniŋ quruluşi mämlikätlirimiz otturisidiki tovar almaşturuş şaraitini yahşilidi. Şuniŋ bilän birqatarda soda hämkarliğini tehimu käŋäytiş moҗut tosalğuluqlarni azaytiş işini davamlaşturuşni täläp qilivatidu. Bizgä Һämdostluq dairisidiki šzara ihtisadiy härikätni täräqqiy ätküzüşkä yeŋi küç-quvät beridiğan yeŋi šsüş nuqtiliri keräk, – däp täkitlidi Qasım-Jomart Toqaev.
Dšlät rähbiri duniyada elektronluq kommertsiya ähmiyitiniŋ šsüvatqanliği toğriliq gäp qilip, tšvändiki räqämlärni kältürdi. 2018-jili duniyaviy elektronluq soda kšlämi 1,8 trillion dollarğa yetip, parçilap setiş tovar muamilisiniŋ 11,5 payizini täşkil qildi. Ekspertlarniŋ tähmin qilişiçä, bäş jildin keyin bu kšrsätküç 2,8 trillion dollarğiçä šsidu. Prezident Һämdostluq dairisidä elektronluq kommertsiyani täräqqiy ätküzüş şaraitini täminläydiğan normativliq hšҗҗätni täyyarlaşni täklip qildi.
Qazaqstan Prezidenti şundaqla turizm sahasida šzara härikät iqtidariniŋ çoŋluğiğa diqqätni ağdurdi. Qasım-Jomart Toqaevniŋ sšziçä, bu saha duniyaniŋ nurğunliğan dšlätlirigä çoŋ payda elip kelivatidu.
Prezident viziliq vä migratsiyalik päriqlärgä tohtilip, MDҺ territoriyasidä Şengen kelişimi ohşaş “Һämdostluq vizisi” şärtlik namida birpütün tärtipni җariy qiliş mäsilisini qarap çiqiş täklivini otturiğa qoydi.
Qasım-Jomart Toqaev mundaq yandişişniŋ turistik eqimni hässiläp kšpäytiş imkaniyitini beridiğanliğiğa işänçä bildürdi vä buniŋda ekspertlarniŋ birlişip җiddiy iş elip berişiniŋ zšrür ekänligini atap kšrsätti.
Qazaqstan Prezidenti 2020-jilni MDҺda “Uluq Vätän uruşidiki Ğalibiyätniŋ 75 jili” däp elan qilişniŋ rämzlik ekänligini täkitlidi.
– Qährimanliqqa tolup-taşqan şu jillarda bizniŋ häliqlirimiz, җümlidin qazaqstanliqlar, natsistlar hovupi aldida birpütün mustähkäm front bolup turdi. Җäŋ mäydanlirida halak bolğanlarniŋ hatirisini äbädiyläştürüş, veteranlarğa vä arqa säp ämgäkçilirigä hšrmät bildürüş bizniŋ umumiy qärzimiz bolup qalidu. Biz Qazaqstanda İkkinçi duniya uruşi tarihini buzuşqa qät°iy qarşi, – dedi Dšlät rähbiri.
Qasım-Jomart Toqaev sšziniŋ ahirida jiğilğanlarni Qazaqstanniŋ MDҺ dairisidä çoŋqur, sistemiliq kooperatsiyagä täyyar ekänligigä işändürdi.
MDҺ Dšlät başliqliri keŋişiniŋ mäҗlisi ayaqlaşqandin keyin birqatar hšҗҗätlär, җümlidin Mustäqil Dšlätlär Һämdostluğiğa qatnaşquçi dšlätlärniŋ Strategiyalik ihtisadiy hämkarliği toğriliq deklaratsiya; MDҺğa qatnaşquçi dšlätlär rähbärliriniŋ 1941 – 1945-jillardiki Uluq Vätän uruşida keŋäş hälqi Ğalibiyitiniŋ 75 jilliği munasiviti bilän Һämdostluq älliriniŋ hälqigä vä duniya җamaätçiligigä muraҗiiti; MDҺğa qatnaşquçi dšlätlärniŋ ärkinligidin ayrişqa bağliq ämäs җazalarni orunlaşni tapşuruş toğriliq konventsiya, şundaqla MDҺğa qatnaşquçi dšlätlärniŋ 2020 – 2022-jillarğa bälgülängän Terrorizmğa vä başqa zorluq-zombiliq kšrünüşlirigä qarşi kürişiş boyiçä hämkarliq programmisi imzalandi.
***
Qasım-Jomart Toqaev MDҺ Dšlät rähbärliri keŋişiniŋ Aşhabadta bolup štkän mäҗlisi dairisidä Türkmänstan Prezidenti Gurbangulı Berdımuhamedov bilän uçraşti.
Uçrişiş davamida täräplär Qazaqstan vä Türkmänstan otturisidiki säyasiy dialogniŋ juquri däriҗidä bolup, uniŋ işänçä häm oçuq harakterğa egä ekänligini täkitlidi.
Qazaqstan Prezidenti Türkmänstan lideriğa mehmandostluq kšrsätkänligi üçün minnätdarliq bildürüp, uniŋ Qazaqstan-Türkmänstan munasivätlirini täräqqiy ätküzüşkä qoşuvatqan hässisini tilğa aldi.
– Muqäddäs Türkmänstan yeridä bolğan däsläpki päyttin tartipla maŋa kšrsitilgän mehmandostluq üçün Sizdin minnätdarmän. Öz gšzälligi bilän kişini mäptun qilidiğan Aşhabad şähiridä yänä bir qetim boluşumdin hoşalmän. Meniŋ bilän kšpsanliq delegatsiya käldi, bizniŋ istiqbalğa egä birqatar layihilirimiz bar. Mämlikätlirimiz otturisidiki hämkarliq yahşi täräqqiy etivatidu, däp hesaplaymän. Buniŋda Qazaqstanniŋ Tunҗa Prezidenti Nursultan Äbişoğli Nazarbaevniŋ vä älvättä, Sizniŋ hizmitiŋiz çoŋdur, – dedi Qasım-Jomart Toqaev.
Prezidentlar ikkitäräplimä munasivätlär mäsililiriniŋ käŋ dairisini, regiondiki ähvalni, şundaqla häliqara mäsililär dairisidiki šzara härikätni muhakimä qildi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ