İhtisadiy mäsililär boyiçä keŋäşmä

0
486 ret oqıldı

Qazaqstan Prezidenti Qasım-Jomart Toqaevniŋ räisligidä ihtisadiy mäsililär boyiçä keŋäşmä bolup štti. Keŋäşmidä mämlikätniŋ iҗtimaiy-ihtisadiy täräqqiyatiniŋ yäkünliri, bälgülängän planlarniŋ orunlinişi, ahça-nesiyä säyasitiniŋ ämälgä aşuruluşi, adresliq iҗtimaiy yardämni islahat qiliş, iҗtimaiy täräqqiyat vä iş bilän täminläş mäsililiri qaraldi. Mäҗlistä Prem'er-ministr Asqar Mamin, Milliy bank räisi Erbolat Dosaev, ämgäk vä ahalini iҗtimaiy himayä qiliş ministri Birjan Nurımbetov doklad bilän sšzgä çiqti.
Qasım-Jomart Toqaev šz sšzidä mämlikättiki makroihtisadiy väziyätniŋ umumän turaqliq ekänligini, Qazaqstanniŋ iҗtimaiy-ihtisadiy täräqqiyatiniŋ asasiy kšrsätküçliriniŋ šsüvatqanliğini, şuniŋ bilän billä elimiz ihtisadini diversifikatsiyaläş, iş bilän täminläş, ahali tapaviti, iҗtimaiy imtiyazlardin paydiliniş problemiliriniŋ toluq birtäräp qilinmayvatqanliğini täkitlidi.
Dšlät rähbiriniŋ sšziçä, asasiy väzipini – ahaliniŋ turmuş däriҗisini aşuruş väzipisini häl qiliş strategiyalik programmilarni süpätlik orunlaşqa bağliq. Prezident duniyadiki väziyätniŋ täräqqiy etişidin qät°iy näzär mämlikätniŋ makroihtisadiy, maliyä vä iҗtimaiy turaqliqliğini saqlap qeliş boyiçä kompleksliq çarilärni işläp çiqişni tapşurdi. Şundaqla diqqätni “Qazaqstan-2050” Strategiyasini ämälgä aşuruşniŋ hazirqi basquçiniŋ väzipilirigä җälip qildi.
Qasım-Jomart Toqaev ottura tiҗarätniŋ ihtisatni diversifikatsiyaläştä asasiy rol' oynişi keräkligini täkitlidi. İndustriyaläştürüş programmisi sanaät işläpçiqirişiniŋ vä mähsulat işläş sektoriniŋ tšvänlişişini tohtitiş, mähsulatniŋ yeŋi türlirini işläpçiqirişni yolğa qoyuş imkaniyitini bärdi. Amma, dšlät rähbiriniŋ pikriçä, ihtisat qurulumida tüp-asasliq ilgiriläşlär yüz bärmidi.
– Ämgäk ünümini kam degändä 1,7 hässä aşuruşqa vä işlängän mähsulatni eksportqa çiqirilişini helä kšpäytişkä asasiy diqqät bšlünüşi keräk. Һškümät 2022-jilğa qädär ham äşiya ämäs eksportniŋ 1,5 hässä, 2025-jilğa qädär 2 hässä šsüşini qolğa kältürüşi şärt, – däp tapşurdi Prezident.
Dšlät rähbiri, äŋ bolmiğanda, regionluq miqiyasta riqabätkä taqabil kam degändä 3-5 tehnologiyalik җähättin täräqqiy ätkän sahalarni vuҗutqa kältürüşniŋ zšrür ekänligini atap kšrsätti.
– Yärlik vä çätällik ekspertlarniŋ diqqiti industriyaläştürüşkä qadalğan. Uniŋ ilgärki programmilarğa diqqiti ançila küçlük ämäs edi. Biz industriyaläştürüş ideyasiniŋ kamsitilişiğa yol qoymasliğimiz lazim, – däp täkitlidi Prezident.
Qasım-Jomart Toqaevniŋ pikriçä, EAİİ dairisidiki ihtisadiy integratsiya mämlikätniŋ ihtisadiy iqtidarini täräqqiy ätküzüşkä yardäm qilişi keräk. Prezident mämlikätniŋ EAİİdiki ornini küçäytiş vä elimiz mähsulat işläp çiqarğuçilirini – Evraziya baziriğa mähsulat çiqarğuçilarni himayä qiliş mähsitidä analitikiliq işni küçäytiş zšrür däp hesaplaydu.
– Biz investitsiyalik ähvalni dayim yahşilavatimiz. Biraq mundaq ähval investitsiya kšlämigä qançilik täsir qilivatidu? Nemişkä sezilärlik ilgiriläş yoq? Çät äl investitsiyasini җälip qilişta päqät fiskalliq räğbätländürüşla muhim ämäs. İçki närq dairisiniŋ tar boluşi, mähsulatni çätkä çiqirişniŋ qiyinliği, märkiziy vä yärlik däriҗilärdä dšlät organliriniŋ iş-härikitini uyğunlaşturuşniŋ yetärlik ämäsligi – sistemiliq problemilar bolup hesaplinidu, – däp täkitlidi Dšlät rähbiri.
Şuniŋ bilän billä Qasım-Jomart Toqaev elimizniŋ barliq regionlirida mähsulatni pokäylärgiçä yätküzüş mehanizmini täräqqiy ätküzüşni täminläşni, şundaqla ihtisatniŋ barliq sahalirida milliy mähsulatni yätküzüş sistemisini vuҗutqa kältürüp, uni täräqqiy ätküzüş üçün kompleksliq çarilärni kšrüşni tapşurdi.
Dšlät rähbiri fiskalliq säyasät toğriliq gäp qilip, Milliy fondtin transfertlarni päydin-päy tšvänlitiş säyasitigä ämäl qiliş keräk, degän pikirni eytti. Uniŋ sšziçä, päqät zšrür ähvaldila şuniŋğa muraҗiät qiliş keräk.
– Һškümät, birinçi novättä, җumhuriyätlik byudjetniŋ kirim qismiğa diqqät ağduruşi lazim. Milliy bank elivatqan investitsiyalik daramätni aşuruş mähsitidä Milliy fond mäbliğini başquruşqa bolğan yandişişlarni qayta qarap çiqişi şärt. Aktivlarni toğra başquruş Milliy fond kšlämini җiddiy aşuruşqa yardäm qilidu, – dedi Qasım-Jomart Toqaev.
Prezident kommertsiyalik banklarniŋ payda tepişni kšzläp, resurslarni qayta ävätivatqanliğini vä biznesni nesiyä bilän täminläş kšlämini tšvänlitivatqanliğini җiddiy tänqit qildi.
Qasım-Jomart Toqaev şundaqla 2030-jilğiçä bälgülängän Ahça-nesiyä säyasiti strategiyasini işläp çiqişni tapşurdi. Prezident Milliy bankni jürgüzülüvatqan ähbarat-çüşändürüş säyasitini yahşilaşqa çaqirdi, bu bolsa, närq qatnaşquçiliri vä ahaliniŋ bankniŋ iş-härikitigä munasivätlik işänçisini aşuruş, şundaqla deval'vatsiyagä bağliq asassiz täşvişlärni tšvänlitiş imkaniyitini beridu.
Dšlät rähbiri birpütün turuşluq šy säyasitini ämälgä aşuruş mäsililirinimu diqqättin sirt qaldurmidi.
– Һärbir qazaqstanliq turuşluq šyni setiveliş yaki iҗarigä eliş istiqbali, uni eliş şärtliri toğriliq eniq çüşänçigä egä boluşi keräk. Buniŋ üçün turuşluq šyni setiveliş-paydiliniş šlçämlirini eniqlaş, quruluş tän närqini sistemiliq tšvänlitiş, kšppätirlik vä ayrim turuşluq šy nisbitini bälgüläş, pätirlärni iҗarigä beriş bazirini täräqqiy ätküzüş keräk, – dedi Qasım-Jomart Toqaev.
Ahirida Dšlät rähbiri atap kšrsitilgän ävzälliklärniŋ vä qararlarniŋ lazimliq yandişiş bolğanda ihtisadiy šsüş sür°itini vä süpitini aşuruşqa imkaniyät beridiğanliğini, şundaqla ahaliniŋ turmuş däriҗisini aşuruşqa elip kelidiğanliğini atap kšrsätti.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ