Ädäbiyatimizniŋ yarqin namayändisi

0
28 ret oqıldı

(Büyük mutäpäkkür alim, uluq şair vä dšlät ärbabi Yüsüp Has Һaҗipniŋ tuğulğiniğa 1000 jil vä uniŋ “Qutadğu bilik” äsäriniŋ yezilğiniğa 950 jil toluşiğa dair)

Qarahaniylar dšliti moҗut bolğan dävir (870 – 1211-jillar) hälqimizniŋ mädäniyät, sän°ät vä ädäbiyat tarihidiki şanliq dävir bolup hesaplinidu. Büyük mutäpäkkür alim vä şair Yüsüp Has Һaҗip moşu dävirdä yaşap, šziniŋ mäŋgü šlmäs “Qutadğu bilik” äsärini iҗat qilğan. “Qutadğu bilikniŋ” muqäddimisidä bu häqtä mundaq deyilgän: “Bu dastan Qäşqärdä yezilğan bolup, muällipniŋ eytişiçä, hiҗriyäniŋ 462-jili 18 ayda tamamlanğan. Şuniŋğa qariğanda, dastanniŋ yezilğan vaqti miladi 1069 – 1070-jilliriğa toğra kelidu. Muällipniŋ šzi Balasağunda tuğulup, iҗadiy paaliyitini Qäşqärdä štküzgän.
Täkküzdi maŋa qolin ällik yeşim,
Qoğu (aqqu) qildi quzğun tusidäk beşim.
Bu misralardin muällipniŋ mäzkür dastanni yezivatqan çağlirida ällik yaşlardin aşqanliği, dastanni yezip bolğan vaqti bilän selişturup qariğanda, tähminän miladi 1018 yaki 1019-jili tuğulğanliği mälum bolidu (“Qutadğu bilik: Beҗin, “Millätlär näşriyati”, 1984-jil, 3-4-bätlär).
Yüsüp Has Һaҗip hälqimizniŋ häqiqiy şan-şäripi, iptihari vä alämgä mäşhur alimi. 1019-jili Qarahaniylarniŋ paytähti Ordukänt – Qäşqär yenidiki Quzordu – Balasağunda duniyağa kelip, 1085-jili Qäşqärdä alämdin štkän. Uniŋ duniyağa mäşhur şah äsäri “Qutadğu bilik” (“Bähit kältürgüçi bilim”) degän mänani bildüridu.
Mana biyil bu büyük äsärniŋ duniyağa kälginigä 950 jil, Yüsüp Has Һaҗipniŋ tuğulğiniğa 1000 jil toldi. Һä, “Qutadğu bilik” duniyağa kälgän miŋ jilliq uzaq tarihiy dävirdin buyan uni üginişkä, tätqiq qilişqa vä uni kšçirip tarqitişqa nahayiti tirişip ämgäk qilip, äqil-parasitini särip qilğan tätqiqatçi-alimlar intayin kšp. Bizniŋ pikrimizçä, Märkiziy Aziyaniŋ mädäniyät tarihida “Qutadğu biliktäk” tätqiqat dairisi vä kšlämi җähättin zor täsir qozğiğan äsär bolmisa keräk. Män bovimiz Yüsüp Has Һaҗipniŋ bu şah äsärini härbir qetim oquğinimda, uniŋdin šzämgä bir yeŋiliq tapimän vä bu ämgigidä muällip filosofiya, tarih, til-ädäbiyat, sän°ät, astronomiya, algebra, tibabätçilik, maarip, dšlät başquruş, härbiy sän°ät mahariti, ädäp-ählaq, qanun, mäntiqä, muzıka, çavandazliq, oçiliq vä hälqimizniŋ urpi-adätlirigiçä bolğan җämiyätniŋ härqaysi sahaliridiki mäzmunlarni šzidä muҗässämländürgänligigä yaqqal kšz yätküzimän. “Qutadğu bilikni” kšçirip nusha qaldurğan vä bu җäriyanda uni tätqiq qilip ilavä yazğan namälum tätqiqatçilar “Qutadğu bilikniŋ” alämşumul ähmiyitini nahayiti ihçam vä meğizliq halda yäkünläp:
73. Äräpçä, taҗikçä kitaplar tola,
Bizniŋ tilimizda bu yalğuz şula.

74. İlimlik bilurlär buniŋ hšrmitin,
Äqillik uqarlär bilim qimmitin.
(Yüsüp Has Һaҗip. “Qutadğu bilik”, Beҗin, millätlär näşriyati, 1984-jil, 21-bät.) – deyiş bilän ilavä muällipliriniŋ bärgän bahaliridin äsärgä bolğan yüksäk hšrmitini, “Qutadğu bilikniŋ” muällipi Yüsüp Has Һaҗipqa nisbätän bolğan zor ihlasinimu yaqqal kšrimiz. Tšvändä biz muällipniŋ “Qutadğu biliktä” namayän qilinğan bäzi pikirliri häqqidä tohtilimiz.

Bilim-ählaq
häqqidä

Һeçkimgä sir ämäski, duniyadiki äŋ zor bayliq, pütmäs-tügimäs ğäznä – päqätla bilimdur, härqandaq adäm šz bilimi arqiliqla bähit-saadätkä erişidu, bilim arqiliqla arzu-armanliriğa yetäläydu desäk, mubaliğä bolmaydu. İlgirimu vä hazirmu kişilik hayatta bilim kam bolsa bolmaydiğan äŋ muhim amillarniŋ biridur. Һämmä yahşiliq, älvättä, bilimdin kelidu. Bilimlik, päzilätlik kişilär mäŋgü yad etilidu. Bilimniŋ qudriti çäksiz, insanni hayvandin aҗritip turidiğan tüp- päriqlär – bu äqil-parasät, bilim-ählaq vä til päzilätliridur. Bu häqqidä bovimiz Yüsüp Has Һaҗip mundaq yazidu:

152. Bilimni büyük bil, oquşni uluq,
Bu ikki yüksältür qulnimu toluq.

153. Bu sšzgä guvadur tšvändiki sšz,
Bu sšzni eşitkin, sšzüŋ bunda uz.

154. Äqil qayda bolsa, uluqluq bolur,
Bilim kimdä bolsa, büyüklük tapur.

155. Äqillik uqar ol, bilimlik bilur,
Bilimlik, äqillik tiläkkä yetür.

156. Bilim mänasin bil, bilim nemä där,
Bilim u saqaytur, kesäl bolsa är.

157. Bilimsiz kişi barçä ağriq bolur,
Davalanmisa u tirikla šlur.

160. Kişigä berur kšp äqil paydisi,
Bilim bilsä insan äziz bolğusi.
161. Җimiki işiŋni äqil birlä qil,
Bilim birlä vaqtiŋni saqlaşni bil.

260. Җahanda nemä bar bilimdin qimmät,
Bilimsiz desä är üçün bäkmu sät.

Bovimiz Yüsüp Has Һaҗip mana bu beyitlar arqiliq barliq kamalät bilim arqiliq kelidiğanliğini, bilimniŋ härqandaq çağda uluqlinip qädirlinidiğanliğini, insandiki bilimni oğri-qaraqçilar alalmaydiğan zor bayliq ekänligini, insanniŋ päqät bilim arqiliqla tiläkkä yetäläydiğanliğini, bilim arqiliq barliq müşkülatlarniŋ sirini eçiş mümkinligini, äynä şuniŋ üçünmu härbir adämniŋ äŋ aval bilim elişqa intilişi keräkligini nahayiti izçil vä hämmigä çüşinişlik halda çüşändürgänligini roşän kšrimiz.
Mutäpäkkür dšlätniŋ gülläp, qudrät tepişi, adalätlik, häliqçilliq säyasät bilän mämlikätni başquruş üçün bilimlik, äqillik rähbärlärniŋ ähmiyiti toğriliq alahidä kšp tohtilidu vä uniŋ pikriçä, bir dšlättä bilim egiliri qançä kšp bolsa, җämiyät şunçä zor däriҗidä yüksilidu. Şundaqla bilimlik, säviyälik kişilärgä mänsäp berilsä, adalät ornitilip, hakimiyät mustähkämlinidu. Bu bolsa, häliqqä bähit-saadät elip kelidu, däp qaraydu. Bilimlik kişilär dšlätni yahşi, adalätlik qanunlar bilän başquridu. Ädip ämäldar bolsun, adättiki puhra bolsun, hämmisini bilim elişqa çaqiridu vä päqät adil qanun bilän älni başqurğanda dšlät täräqqiy etip, puhraniŋ turmuşi hatirҗäm ronaq tapidu däydu.

215. Äqil vä bilim ol üz närsidur äŋ,
Ägär bolsa işlät, uçup kškkä täŋ.

217. Җahan tutqili är oquşluq keräk,
Keräk yurt soraşqa äqil vä jüräk.

218. Äqil bilän tutti җahan tutquçi,
Bilim bilän tutti älni soriğuçi.

223. Bilimlik, aqil bäg bolsa äl beşi,
Qiliç bilän tügär bilimsiz işi.

224. Җahan tutmaq üçün ärgä aŋ keräk,
Äl-yurtni soraşqa bilim äŋ keräk.

225. Bu ikki biriksä bolur är toluq,
Toluq är җahan nemätin yär toluq.
Juqarqidäk misralar bilän Yüsüp Has Һaҗip dšlät başquruş üçün päqätla juquri bilimlik adämlärniŋ keräkligi, dšlätni başqurğuçi rähbärniŋ häm juquri bilimlik, häm aŋliq boluşi, ägär bäglär, hanlar šz hškümranliğini uzun vaqit davamlaşturuşni halisa, adil qanun bilän älni başquruş lazimliği, nadan, bilimsiz adämlärni dšlät başquruş işliriğa yeqin yolatmasliq, mabada bilimsiz nadanlar älni başquruş orniğa çiqivalsa, ular älgä zulum selip älni harap qilidiğanliği häqqidä bayan qilidu. Bovimiz Yüsüp Has Һaҗip härqandaq adämniŋ qimmiti uniŋ päqät bilim däriҗisi bilän šlçinidiğanliğini, adäm harliqni halimisa bilim elişi keräkligini, bilimi, äqli bolğandila adämniŋ hayatniŋ mahiyitini toluq çüşinidiğanliğini täkitläp, bilimsiz, nadan adämniŋ bu duniyada keräksiz närsidäk heçqandaq qimmitiniŋ bolmaydiğanliğini täkitläydu. U šz oyini tšvändikiçä ipadiläydu:

150. Bilim bärdi, insan zoraydi bu kün,
Äqil bärdi, şuŋa yeşildi tügün.
156. Bilim mänasin bil, bilim nemädär,
Bilim u saqaytur, kesäl bolsa är.
297. Äqildin bšläkkä hšrmät bolmiğay,
Äqilsiz adäm u bir oçumla lay.

971. Bilimsiz tilni bäk tutmaq keräk,
Bilimlik tilgä hakim bolmaq keräk.

972. Bilimlik sšzi yärgä sudäk bolur,
Eqitsa suni yärdä nemät ünür.

Yüsüp Has Һaҗip adäm yüksilişiniŋ bilim arqiliq bolidiğanliğini, bilimsiz nadan han, bäglärniŋ avam häliqqä heç kerigi yoqluğini nahayiti oçuq täkitläp, ilim-bilimniŋ qädir-qimmitini, uluqliğini nahayiti ätrapliq, çoŋqur vä izçil mulahizilär bilän otturiğa qoyup, härqandaq adämni oylinişqa dävät qilidu.
Ählaq-päzilät, bala tärbiyisi, hünär-käsip häqqidä

Yüsüp Has Һaҗip härqandaq adäm bilim eliş bilänla çäklinip qalmay, bälki päzilätlik, ädäp-ählaqliq, här җähättin mukämmäl tärbiyilinişi keräk. Adäm bilimlik bolup, lekin päzilätsiz, ählaqsiz bolsa, uniŋ biliminiŋ heçnärsigä ärzimäydiğanliğiğa işarä qilip, adämniŋ boyida esil ädäp-ählaq päzilätliri bolğandila, u hayatni qizğin sšyidiğanliğini vä insanpärvär, vätänpärvär bolup yetilidiğanliğini täkitläp mundaq däydu:

1228. Oğul-qizğa ügät päzilät, bilim,
Päzilätlä bolsun hulqi mulayim.

1293. Tiläsäŋ büyük bolmaq – älgä uluq,
Durus yolni tutqin šzäŋgä oçuq.

1294. Kişi qiliği bolsa mulayim küni,
Һär ikki җahanda yoruydu küni.

1218. Ata ämgigi siŋsä oğliğa kšp,
Bolur bu oğulniŋ huyi-päyli hop.

1219. Oğulni qisip tutsa, yahşi erur,
Atasi-anasi bähitlik bolur.

1220. Ägär çiŋ tutulmas ekän u oğul,
Bolur zayä, andin sän üzgin kšŋül.

1223. Kimniŋki bolur ärkä oğli-qizi,
Çekip ah vä häsrättä jiğlar šzi.

1224. Kiçik çağda oğlini qoysa yava,
Oğulda guna yoq, atağa җapa.

1226. Qisip tutsa oğlin ata ügitip,
Oğul-qiz sšyinur çoŋaysa tolup.

1305. Yemä mal ğemini sän, huluq yahşi qil,
Huluq yahşi bolsa, kelär šzi bil.

1824. Päzilät, bilim häm yahşi huy-peyil,
Ügänsä, tüzilär hulqi, bil.

2630. U bilsun päzilät hilmu-hil toluq,
Päzilät qilur är yüzini yoruq.

Pärzäntniŋ tunҗa ustazi – ata-aniliridur. Yüsüp Has Һaҗip bala tärbiyisidä ata-anilarniŋ nahayiti muhim rol' oynaydiğanliğini alahidä täkitläp, pärzäntniŋ keläçäktä qandaq adäm bolup yetilişidä ailidä ata-aniniŋ nemä qilişi keräkligi häqqidä pikir qilidu. Yüsüp Has Һaҗipniŋ şu dävirlärdila ävlat tärbiyisigä alahidä diqqät bšlüp, şunçilik jiraqni kšrärlik bilän bu häqtä šz kšzqaraşlirini dadil otturiğa qoyuşidin biz uyğur hälqiniŋ äzäldinla pärzänt tärbiyiläşkä säl qarimaydiğanliğini kšrüvelişimiz täs ämäs. Uluq mutäpäkkürniŋ juqarqi misraliridin pärzänt tärbiyisi häqqidä kšpligän ilğar ideyalärni otturiğa qoyğanliğini, ularniŋ hazirmu šz ähmiyitini yoqatmiğanliğini yaqqal kšrimiz. Yüsüp Has Һaҗip şundaqla pärzäntlärniŋ käsip tallişi häqqidimu kšpligän ilğar pikirlärni otturiğa qoyidu. Balilarniŋ kitapni kšp oquşini, çät tillarni üginişini, matematika, yär šlçäş, astronomiya ohşaş pänlärdin hävärdar boluşini, härhil sport oyunliri bilän şuğullinip sağlam šsüşini täşäbbus qilidu. Mutäpäkkürniŋ pikriçä, bilimi vä äqli bolmiğan adäm hayvandinmu qädirsiz, җämiyätkä paydisiz bolup, keräksiz orunğa çüşüp qalidu. Büyük alimniŋ ilim-pänni, märipätni juquri pälligä kštirip uluqlişi, ilim üginip dšlätni toğra, adalätlik yolda başquruştäk ilğar ideyani otturiğa qoyuşi – bu insaniyät mädäniyät tarihidiki uluqlaşqa, alqişlaşqa ärziydiğan äҗayip zor iştur.

Adalätniŋ süpätliri häqqidä

Yüsüp Has Һaҗip šziniŋ dšlät, qanun vä adalät häqqidiki ilğar vä dadil ilmiy täşäbbuslirini käŋ dairidä ätrapliq otturiğa qoyidu. Ädip qanun bilän älni idarä qilişniŋ, qanun aldida hämmä kişi baravär boluşiniŋ adalät vä insanpärvärlik mäsililärni häl qiliştiki asasiy amil ekänligini alahidä täkitläydu. “Qutadğu bilik” dastanida adalätniŋ süpätliri, dšlätni adil qanun bilän başquruşniŋ ähmiyiti tšvändikiçä täsvirlängän:

449. Eli boldi bay, yurtni tüzgän haqan,
Bšri, qoy içti bir җayda şu an.

809. Qilurmän adalät bilän häl işin,
Ayrimasmän bäg vä qul däp heç kişin.

821. Adalät üstidä bu bäglik huli,
Bu bäglik asasi adalät yoli.

894. Ägär yahşi bolsa häliq başçisi,
Pütün yahşi bolur uniŋ işçisi.

895. Özi yahşi bolsa bäglär ägär,
Beyip hämmä hälqi, җahan tüzülär.

2015. İkki närsä älgä bağ, açquç šzi:
Һoşiyarliq vä qanun älniŋ yiltizi.

2031. Nemä däydu aŋla bilimlik sšzün:
Bolalmaydu zalim hškümran uzun.
Һä, Yüsüp Has Һaҗipniŋ mämlikätni adil qanun bilän idarä qiliş, qanun aldida hämmä adäm – şahmu, gadaymu baravär boluş degän nahayiti dadil pikirni XI äsirdä, feodalizm dävridä hšküm sürgän “hanniŋ degini – qanun”, “şahniŋ ämir-pärmaniğa riayä qiliş – hämmigä vaҗip” däp qaraydiğan mustäbit säyasätkä nisbätän eytqanda, bu nahayiti ilğar, täräqqiypärvärlik, demokratik pikir vä dadil taşlanğan qädäm bolup, uni päqät alahidä mädhiyiläşkä ärziydu, halas. “Qutadğu bilik” dastanida adalätni, baravärlikni, šz puhraliriğa nisbätän kšyünüşni, adämgärçilikni dšlät başquruşta asas qilğan hanlar qizğin mädhiyilängän. Ändi aç kšz, zalim, mustäbit, šz puhraliriniŋ ğäm-qayğusi bilän kari yoq han-padişalar qattiq qamçilinip, ularğa länät-näprät bildürülgän.
Muqäddäs “Qur°an Kärimdä” mundaq deyilidu: “Yaratqan Pärvärdigariŋniŋ ismi bilän oquğin. U insanni lähtä qandin yaratti. Oquğin, Pärvärdigariŋ äŋ kärämliktur. U qäläm bilän (hät yezişni) ügätti, insanğa bilmigän närsilärni bildürdi” (“Qur°an Kärim”, “Äläq” sürisi, 1-5-ayätlär).
Büyük yaratquçi “Qur°an Kärimdä” biz bändilirigä “oquğin” däp buyridi. Oquş barliq insanlarniŋ şäräplik mäҗburiyiti vä muqäddäs hoquqi qilip bälgüländi. Büyük danişmän bovimiz Yüsüp Has Һaҗip muqäddäs “Qur°an Kärimdiki” yaratquçiniŋ ilahiy hšküminiŋ ilhami bilän elip barğan izdinişliri vä käŋdairilik çoŋqur täpäkküriniŋ şäräplik mevisidin ibarät “Qutadğu bilik” äsäridä bilim egiläp bilimlik boluşniŋ intayin şäräplik ekänligi häqqidä nahayiti ätrapliq, çoŋqur tohtaldi, büyük Allaniŋ “oqi!” däp qilğan buyruğini iҗra qildi.
Adämgärçilik
häqqidä

“Qutadğu bilik” dastanida adämgärçilik mäsilisigä alahidä diqqät ağdurulğan. Uyğur hälqidä “Adämgärçilik qerimaydu”, “Adämgärçilikniŋ qazasi yoq” degän maqal-tämsillär bar bolup, kişilär keçikip qalsimu, vaqti štti demäy, başqilarniŋ šzigä qilğan yahşiliqlirini, beşiğa kün çüşkändä yar-yšläktä bolğan adämgärçiligini qayturuşqa, yahşiliqqa yahşiliq bilän җavap berişkä aldiraydu. Yüsüp Has Һaҗip “Qutadğu bilik” dastaniniŋ 75-babidiki “Toğriliqqa – toğriliq, adämgärçilikkä adämgärçilik qiliş bayanida” namida mähsus bir bap aҗratqan bolup, adämgärçilik “kişilik” degän sšz bilän ipadilängän. U mundaq däydu:

5765. Җahanda bolurkän qanun vä nizam,
Bälgüsi kişigä kişilik tamam.

5766. Kişi yahşiliqqa qilur yahşiliq,
Birigä on häässä qayturmaq eniq.

Yüsüp Has Һaҗip “Qutadğu bilik” dastanida täkitlävatqan “kişilik” sšziniŋ “adämgärçilikni” kšrsitidiğanliği yaqqal kšrünüp turidu. Muällip yahşiliqqa yahşiliq qilişniŋ adämgärçilikniŋ tüp-asasiy printsipi ekänligini täkitläydu. Ädip yahşiliq, vapadarliqni adämlär munasivitidiki adämgärçilikniŋ muhim tärkiviy qismi däp qaraydu.
Һä, hälqimizniŋ XI äsirdiki büyük mutäpäkküri Yüsüp Has Һaҗipniŋ rohiğa tazim qilip, uniŋ qaldurup kätkän bebaha ğäznisi – “Qutadğu bilik” dastanidiki väsiyätlirini orunlaş, uniŋğa ämäl qiliş – bizniŋ muqäddäs borçimiz bolup hesaplinidu.
Yadikar SABİTOV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ