«Yahşiniŋ yahşiliğini eyt…»

0
99 ret oqıldı

Sabiräm ÄNVÄROVA,
«Uyğur avazi»

Kündilik turmuşta biz ançä kšŋül bšlüp kätmäydiğan bäzibir kiçik mäsililär bar. Ägär şu “kiçik mäsililärni” çoŋqur tählil qilidiğan bolsaq, väziyätniŋ biz oyliğandäk addiy ämäs ekänligini çüşinimiz. Mäsilän, tapqan tapavitimizni orunsiz häşläşniŋ šzi – härqaysimizniŋ hayatida yüz berivatqan, amma nurğunimiz etivar berip kätmäydiğan mäsilä. Bügünki kündä җämiyitimizdä qanat yayğan bu därtni addiy tilda «israpçiliq» däp atisaq, Tunҗa Prezidentimiz – Elbası Nursultan Äbişoğli Nazarbaev šziniŋ «Keläçäkkä nişan: mäniviy yeŋiliniş» namliq maqalisida buni «pragmatizm» däp qaraşturdi.
«Pragmatizm – šzäŋniŋ milliy vä şähsiy bayliğiŋni eniq biliş, uni ünümlük paydilinip, şuniŋğa layiq keläçigiŋni planlaş, israpçiliq, mänmänçilik bilän kšräŋlikkä yol qoymasliq degän sšz. Һazirqi җämiyättä häqiqiy mädäniyätniŋ bälgüsi – orunsiz toy-tamaşä ämäs, äksiçä, şükriçilik, qanaät danaliqni kšrsitidu», däp çüşändürdi Elbası.
Hoş, bizniŋ bäzidä mana şu pragmatizmni boyimizda qeliplaşturalmay kelivatqanliğimiz kişini äpsuslanduridu. Toy-tškünlärdä, šrüm-çšrümgä kälgändä märtligimiz tutup, maarip vä mätbuatqa bağliq milliy mäsililär sšz qilinsa, birdin qapiğimiz türülüp, «yoqtin» başqini eytmaymiz. Äqilgä siğmaydiğini, millitimiz üçün särip qilişqa qiymiğan tšrt täŋgimizni, israpçiliqqa häşliginimizgä eçinmaydiğanliğimizda. Älvättä, hämmigä birdäk küyä yeqişqa bolmaydu. Biraq arimizda mäniviy bayliqtin maddiy bayliqni, häliq täğdiridin šz ğäm-muŋini juquri qoyidiğan qerindaşlirimiz bar bolğaçqa, hälqimiz keläçigigä munasivätlik milliy mäsililär kün tärtividin çüşkän ämäs.
Lekin šz ğemini çätkä qayrip qoyup, häliq ğemida paypetäk bolup yaşavatqan millätpärvär qerindaşlirimizniŋ ämgigi – davasi tepilmayvatqan milliy därt-qayğumizniŋ kšläŋgisidä qalsa bolmaydu. U bolsimu, jigitbaşliri vä hanim-qizlar keŋişi täripidin atquruluvatqan izgü işlar. Ular ana tilimizni, anatilliq mäktäplirimizni, gezit-jurnal, näşirlirimizni saqlap qeliş üçün bar küçini salmaqta. Lazim bolsa, šymu-šy meŋip, häliqniŋ uyqiğa kätkän aŋ-säviyäsini oyğitip, mänaviyat yoliğa başlimaqta. Bir sšz bilän eytqanda, milliy mäsililärgä alahidä kšŋül bšlüp, kšpligän izgü işlarni ämälgä aşurmaqta.
Hulläs, hälqimizniŋ keläçigi üçün ğäm yäydiğan qerindaşlirimiz ana tilimizniŋ saqlinip qelişi üçün qolidin kelişiçä, qizğin paaliyät elip barmaqta. Җümlidin mana şundaq millätpärvär insanlirimizniŋ arqisida biyilqi oquş jilida İliya Bähtiya namidiki 3-Çonҗa uyğur ottura mäktiviniŋ 1-sinipiğa 60 oquğuçi qobul qilinip, 3 sinip eçilğanliği sšzümizgä ispat bolalaydu.
Eniğiraq eytsaq, yeqinda bu hävärdin sšyüngän Çonҗa yezisiniŋ jigitbaşliri vä nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkizi yenidiki «Nuraniy anilar» keŋişiniŋ äzaliri җim yatmay, ana tilimizda bilim elivatqan qarakšzlirimizgä 110 miŋ täŋgilik soğa tapşurdi. «Az bolsimu, saz bolsun» demäkçi, ular 67 näpär oquğuçiğa oquş quralliri, Һšsnihät vä galstuk hädiyä qildi (sürättä). Bu izgü işniŋ beşida bolğan hamiylar – jigitbaşliri Aristan İmirşaev, İlahun Aripov, Abdusemät Abdulhamitov, Olalim Tohtahunov, Abduhim Qurbanov, Nurmähämät Aripov, Üsaka Halmetov, Marat Һetbaqiev, Adil Һevullaev, Polat Һevullaev, İsmayil İskändärov, Halmurat Zayitov, Zilavdun Bavdinov, Valeriy Danahunov, Zilähäm Җälilovqa, Gülminäm Tohtaeva, Fatima Anayätova, Adaläthan İminova, Selimäm Ömärovağa mäktäp mämuriyiti çäksiz minnätdarliğini yätküzdi. Millät täğdirini tšrt täŋgisidin üstün qoyidiğan bu aliyҗanap insanlar šz novitidä ana tilimizda bilim elivatqan yaş ävlatniŋ keläçigidin zor ümüt kütidiğanliğini bir eğizdin täkitläşti.
Bu millitimizni saqlap qeliş yolida atquruluvatqan işlarniŋ bir tamçisi, halas. Şübhisizki, millitimiz җankšyärliriniŋ bebaha ämgigi häqqidä eytar bolsaq, bir maqalä azliq qilidu. Millät täğdiri toğriliq sšz boluvatqanda, mäsiliniŋ açquçi härbirimizniŋ qolida ekänligini untumayli. Sävävi, här adäm mäniviy yeŋilinişni šzidin başlişi haҗät.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ