Ana til – Ana jut – Ana mäktäp

0
49 ret oqıldı

Şämşidin AYuPOV,
«Uyğur avazi»

Mälumki, Qazaqstanniŋ mustäqillik elişi tüpäyli mäzkür diyarda istiqamät qilivatqan uyğurlar hayatidimu birqatar šzgirişlär yüz bärdi. Bolupmu, milliy moҗutluğimizniŋ asasi bolğan milliy maaripqa alahidä ähmiyät berilip, kšpligän maarip җankšyärliri nurğunliğan izgü paaliyätlärni ämälgä aşurdi.
Ötkän äsirniŋ 90-jilliri uyğur mäktäpliri vä sinipliri käyni-käynidin eçilişqa başlidi. Amma biz, mälum vaqit štüp, qol yätküzgän äynä şu utuqlirimizni saqlap qalalmiduq. Asasiy säväp – şähsiy ğäräz, mänpiyät-payda koyida täşkilatlirimizniŋ çeçilişiğa bağliq, küç-ğäyrät, imkaniyätlirimizni yoqitip qoyduq vä şuniŋ täsiridin ideyaviy yšnilişimizgä sezilärlik dähil yätti. Aqivät, kšpçilikni umummilliy mähsät-nişanlarğa säpärvär qilalmiduq. Milliy täräqqiyatniŋ asasiy yšnilişini eniqlalmiduq. Nätiҗidä yeŋi eçilğan siniplirimiz bir çättin yepilişqa başlidi, uyğurçä oquvatqan balilarniŋ sanimu qisqirap kätti.
Rast, kšrnäklik hoquqşunas alim, märhum Änvär Һaҗiev yetäkçiligidiki bir türküm yaş ziyalilar šzara baş qoşup, uyğur maaripiniŋ aktual mäsililiri üstidä qayta oylandi. Milliy maarip mäsililirigä beğişlanğan ikki çoŋ җumhuriyätlik änҗuman štküzülüp, milliy maarip täräqqiyatiniŋ däsläpki kontseptsiyasiniŋ asasi barliqqa käldi. Şundaq bolsimu uyğur baliliriniŋ başqa mäktäplärgä ketiş җäriyaniğa tosqun qoyalmiduq.
İkkinçi änҗumanğiçä, yäni 2008-jilğiçä mäktäplirimizdiki oquğuçilar saniniŋ qisqirişi yänä davamlaşti. Buniŋ asasiy säväpliriniŋ biri Birtutaş milliy testqa bağliq bolup, yahşi oquvatqan oquğuçilirimiz uyğur sinipliridin biriniŋ käynidin biri ketişkä başlidi. Һä, bu bolsa, ata-anilarniŋ umumyüzlük «ürküşigä» elip käldi. Keyiniräk, yäni 2008-jili test mäsilisi yeşilişkä qarap yüzländi. Bu muhim mäsiliniŋ iҗabiy häl qilinişiğa birtürküm ziyalilirimiz paal arilaşti. Şükri, hazir uyğur mäktäpliriniŋ uçumkarliri Birtutaş milliy test siniğini qazaq yaki rus tillirida bemalal tapşurup, yahşi kšrsätküçlärgä erişip, aliy oquş orunliriniŋ studentliri atilivatidu. Bu, älvättä, hoşal bolarliq hadisä.
Moşu yärdä eytmasqa bolmaydiğan yänä bir muhim mäsilä bar. Yoşuridiğini yoq, biz hazir kšptilliq oqutuş uslubiğa kšpiräk kšŋül bšlüp ketivatimiz. Toğra, bu bügünki zaman tälivi, dävir eqimiğa maslişiş. Amma kšp tilni šzläştürüş bilän billä ana tilimizniŋ qädir-qimmitini aşuruş diqqät-näzärimizdin sirtta qalmasliğini äsla untumasliğimiz keräk. Mäşhur qirğiz yazğuçisi Çiŋğiz Aytmatovniŋ mundaq bir dana pikri bar: «Kšptilliq boluş şäräp, ana tilni untuş җinayät». Demäk, härbirimizniŋ jürigi äŋ aval ana til işqida soquşi keräk. Bu bügünla ämäs, onliğan, yüzligän qetim eytilğan häqiqät: tilimizniŋ saqlinişi milliy mäktäplirimizniŋ keläçigi bilän çämbärças bağliq. Һä, biz bolsaq, buni çüşinip, uniŋdin toğra hulasä çiqiriş, yäni ana tilimizni saqlap, uni rivaҗlanduruşniŋ orniğa, äksiçä, tilimizni untuş vä yoqitiş girvigigä kelip qalğanliğimizni tuymayvatimiz. Ana tilimizda oqumay, šz tilimizda sšzläşmäy, mäniviy җähättin namratlişip, ahiri millät süpitidä yoqilip ketişimizniŋ mümkin ekänligini oylimayvatimiz. Ägär çüşänsäk, bu täşvişlik, aqiviti paҗiälik ähval. Millät päqät šz tili bilän millät bolup qalidu. Ändi šzgä tilda bilim alğan bala, äşu tilliq millätniŋ räsim-qaidä, urpi-adätliri täsiridä tärbiyilinip, vayiğa yetidu. Bu ana süti bilän vuҗudiğa siŋgän tilidin çätnigänlik, šz millitidin, hälqidin üz šrigänlik bolup hesaplinidu. Äslidä balilirimizniŋ rustilliq mäktäplärgä berişiğa, äŋ aldi bilän, ailäviy muhit, äşu ailiniŋ tüvrügi sanilidiğan ata-ana äyiplik. Sävävi, mäktäpkä däsläp qädäm taşlavatqan altä yaşliq bala «Män uyğurçä oqumaymän», däp heçqaçan eytmaydu. Bu päqät ata yaki aniniŋla hahişidin kelip çiqivatqan iş. Şuniŋ üçünmu härqaysimiz küç selişip, äşundaq kaltä oyluq ata-anilarni toğra yolğa başlişimiz lazim.
Elimiz Prezidenti Qasım-Jomart Toqaev šziniŋ qazaqstanliqlarğa yolliğan «Konstruktiv җämiyätlik dialog – Qazaqstanniŋ turaqliqliği vä güllinişiniŋ asasi» namliq Mäktübidä «Elimizdiki etnikiliq toplarniŋ tili bilän mädäniyitini täräqqiy ätküzüşkä şarait yaritişni davamlaşturiverimiz . Qazaq tiliniŋ dšlät tili süpitidiki roli küçiyip, millätlärara munasivät tiliğa aylinidiğan dävri kelidu däp hesaplaymän. Biraq mundaq däriҗigä yetiş üçün hämmimiz birlişip iş elip berişimiz keräk. Şundaqla til çoŋ säyasätniŋ qurali ekänliginimu untumiğan toğra», däp atap štti. Ägär çüşänsäk, Ana til, Ana mäktäp, Ana jut – bizniŋ äŋgüştärimiz. Şundaq ekän, uşbu üç uqum här vaqit bizgä hämra bolğay! Çünki millät üçün til gülzar. Ändi dšlät tili – qazaq tili toğriliq eytsaq, elimizdiki başqa millätlär bilän elätlärgä nisbätän, biz, uyğurlarda, qazaq tilini mukämmäl šzläştürüş җähitidin birqatar artuqçiliqlar bar. Äŋ asasliği, qazaq hälqi bilän uyğur hälqi äzäldin bir-biri bilän qerindaş, şundaqla tili, dili, dini, hätta qäbirstanliği bir qerindaş häliqlär. Şuŋlaşqa uyğurlar dšlät tili – qazaq tilida ärkin sšzläydu häm uniŋğa alahidä hšrmät bilän qaraydu vä dšlät tiliniŋ märtivä-inavitini aşuruşqa degän izgü-mähsätni barliq җähättin qollaydu. Täkrar eytsaq, Qazaqstan uyğurliriniŋ dšlät tili – qazaq tiliniŋ abroy-inavitini aşuruşqa, uniŋ tehimu yüksilişigä qoşidiğan tšhpisi ana tilimizdiki mäktäplirimizni saqlap, šz tilida oquydiğan oquğuçilirimiz sanini kšpäytiş arqiliq boluşi tegiş.
Moşu yärdä “Ana tilimizda bilim vä tärbiyä berivatqan qutluq därgahlirimizni moҗut şäklidä saqlap, tehimu rivaҗlanduruş üçün yänä nemilärni qilişimiz keräk?” degän soalniŋ šzlügidin tuğulidiğanliği täbiiy. Birinçidin, birtäräplimilikkä, “šzäm bilimänlikkä” berilmäy, milliy maaripqa tegişlik härqandaq mäsilini ätrapliq üginip, äqil-idrigimizni, küç-ğäyritimizni birläştürüşkä tegişmiz. İkkinçidin, beğämliktin oyğinip, umummilliy ähmiyätkä egä mäsililärni mäslihätlişip häl qilişimiz zšrür.
Җämläp eytsaq, Qazaqstanda hškümätniŋ ğämhorluğidiki 11 taza, 52 arilaş mäktivimiz bar. Ularda, җümlidin Panfilov nahiyäsidä paaliyät elip berivatqan milliy mäktäplärdä bügünki kündä, yäni 2019 – 2020-oquş jilida – 4615 oquğuçi (2018 – 2019-oquş jilida nahiyädä 4869 bala oquğan), Uyğur nahiyäsidä – 3834 oquğuçi (štkän oquş jilida 4290 bala oquğan), Ämgäkçiqazaq nahiyäsidä – 3792 oquğuçi (štkän oquş jilida 3665 bala bilim alğan ), Talğir nahiyäsidä – 1080 oquğuçi (štkän oquş jilida 1097 bala oquğan), ändi Almuta şähiridiki milliy bilim därgahlirida –3356 oquğuçi (štkän oquş jilida 3218 bala bilim alğan), ändi җumhuriyät boyiçä bügünki kündä 16677 oquğuçi (2018 – 2019-oquş jilida 17140 bala) uyğur tilida tähsil kšrüvatidu. Kšrüp turuptimizki, biyil ana tilida oquydiğan balilarniŋ sani 463 baliğa kemip kätkän. Därhäqiqät, 463 oquğuçi – yeza üçün bir ottura mäktäptiki bala sani bilän baravär.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ