Almutini täräqqiy ätküzüş – alahidä näzärdä

0
432 ret oqıldı

Dšlät rähbiri Qasım-Jomart Toqaev seşänbä küni Almutiğa ikki künlük iş babidiki säpär bilän käldi.

Prezident säpiriniŋ birinçi küni şähärni täräqqiy ätküzüş mäsililirigä diqqät ağdurdi. Dšlät rähbiri şähär hakimi Baqıtjan Sağıntaev tävsiyä qilğan “Almatı-2050” strategiyalik programmisi bilän tonuşqandin keyin, Almutiniŋ mämlikät hayatida muhim rol' oynaydiğanliğini täkitlidi.
– Şähärdä başqa regionlar üçün ülgä bolarliq çoŋ işlar jürgüzülüvatidu, – däp täkitligän Prezident şähärni tehimu täräqqiy ätküzüşniŋ, ahaliniŋ paravänligini aşuruşniŋ, turmuş süpitini yahşilaşniŋ härdayim kün tärtividä turuşi keräkligini atap kšrsätti.
Qasım-Jomart Toqaev Almutini täräqqiy ätküzüş mäsililirigä beğişlanğan keŋäşmidila şähär rähbärligi aldiğa birqatar väzipilärni qoydi.
Prezident birinçi novättä biznesni täräqqiy ätküzüş vä innovatsiya hesaviğa Almutiniŋ ihtisadiy җähättin šsüşiniŋ juquri sür°itini täminläşniŋ muhim ekänligini täkitlidi. Bu yosunda şähärniŋ 33 kompaniya tirkälgän vä 156 milliard täŋgidin oşuq mäbläğ bšlüngän İndustrial zonisi toğriliq sšz boldi.
Dšlät rähbiri zona qurulğan yättä jildin buyan bari-yoqi altä yeŋi karhaniniŋ, biyil bolsa, ançä çoŋ ämäs zavodniŋla paydilinişqa berilgänligigä diqqät ağdurdi. Qasım-Jomart Toqaev äynä şuniŋğa bağliq şähär hakimiğa İndustrial zoniğa yeŋi, birinçi novättä, juquri tehnologiyalik vä eksportqa nişan qilinğan layihilärni җälip qilişni tävsiyä qildi.
Dšlät rähbiri şundaqla biznes-väziyätni yahşilaş vä şähärniŋ investitsiyalik mäptunkarliğini aşuruş boyiçä paaliyätni җanlanduruşqa çaqirdi.
– Ägär biz häqiqätänmu çoŋ şähärlärniŋ vä umumän mämlikätniŋ investitsiyalik häm turistik mäptunkarliğini küçäytişni halaydekänmiz, qisqa qäräldä migratsiya politsiyasi organlirida çätälliklärni mäҗburiy royhätkä eliş ohşaş koniniŋ qalduğidin qutuluşimiz keräk, – däp atap kšrsätti Dšlät rähbiri.
Prezident şundaqla şähärniŋ birqatar kšrsätküçlär, җümlidin yärlik iҗraiy organlar işiniŋ nätiҗidarliği, täkşürüşlärniŋ asasliqliği boyiçä arqida kelivatqanliğiğa, korruptsiyalik kšrünüşlärniŋ orun elivatqanliğiğa diqqät ağdurdi.
– Şähär hakimliğidin kiçik vä ottura tiҗarätni härtäräplimä qollap-quvätläş, uni täräqqiy ätküzüş yolidiki türlük tosalğuluqlarni yoqitiş väzipisi elip taşlanmaydu. Almuta šziniŋ mämlikätniŋ baş işçanliq märkizi märtivisini saqlap qelişi häm küçäytişi keräk, – däp bildürdi Qasım-Jomart Toqaev.
Dšlät rähbiri ihtisat toğriliq sšhbätni davamlaşturup, ozuq-tülük mähsulatliri, hämmidin aval nan vä gšş mähsulatliri bahasiniŋ käskin aşuruluşiğa yol qoymasliq keräkligini täkitlidi.
– Etirap qiliş keräkki, ozuq-tülük mähsulatliri bahasiniŋ aşuruluşiniŋ šzi ihtisadimiz aҗizliğiniŋ oçuqtin-oçuq kšrsätküçi bolup hesaplinidu. Mäsilän, taşqi bazarlarda kon°yunkturiniŋ naçarlişişiğa asasliniş tamamän orunsizdur. Һškümät ihtisatni šstürüşniŋ yeŋi nuqtilirini vuҗutqa kältürüşniŋ qoşumçä çarilirini işläp çiqti. Män mähsus keŋäşmidä bu çarilärni maqullidim. Ularni därhal ämälgä aşuruş zšrür, – däp tapşurdi Prezident.
Dšlät rähbiri şähär turğunliriniŋ iҗtimaiy ähvalini yahşilaşniŋ zšrür ekänligini yänä bir muhim väzipä däp bälgülidi. Prezident işsizliq problemisini, şundaqla umumiy bilim beriş mäktäpliri bilän balilar bağçilirida orunlarniŋ tapçil boluvatqanliğini alahidä atap kšrsätti.
Mäsilän, Almuta mäktäpliridä 30 miŋdin oşuq oquğuçi orni yetişmäydu. Ayrim mäktäplärniŋ başlanğuç siniplirida 40 bala, 173-mäktäptä bolsa, 50kä yeqin bala bilim elivatidu.
Balilar sani turaqliq kšpiyidu, şu äsnada Almutida keyinki bäş jilda bari-yoqi bäş yeŋi mäktäp selindi. Dšlät rähbiri bu räqämni qanaätlängüsiz däp atidi. Uniŋdin taşqiri şähärdiki 202 mäktäpniŋ 43i yaki 21 payizi muräkkäp җšndäşni täläp qilivatidu. Yänä bir fakt: Almuta oquğuçiliriniŋ päqät 5 payiziğila häqsiz issiq tamaq berilidu, bu Nur-Sultan bilän selişturğanda 10 hässä az.
Prezident moşu iҗtimaiy nişan qilinğan hiraҗätlärgä därhal mäbläğ izdäp tepişni tapşurdi.
Buniŋğa Baqıtjan Sağıntaev 2020-jildin tartip yänä 17 mäktäpniŋ quruluşi başlinidiğanliği toğriliq doklad qildi. Balilar bağçilirida orunlar bilän täminläşkä kälsäk, hazir 57 miŋ bala novättä turuvatidu. Şuŋlaşqa dšlät-hususiy şeriklik vä җan beşiğa qarap mäbläğ bilän täminläş mehanizmlirini paydilinip, yeŋi mäktäp yeşiğiçä bolğan mähkimilärni paydilinişqa beriş sür°itini çapsanlitiş keräk.
Buniŋğa Baqıtjan Sağıntaev 2020-jildin tartip yänä 17 mäktäpniŋ quruluşi başlinidiğanliği toğriliq doklad qildi. Balilar bağçilirida orunlar bilän täminläşkä kälsäk, hazir 57 miŋ bala novättä turuvatidu. Şuŋlaşqa dšlät-hususiy şeriklik vä җan beşiğa qarap mäbläğ bilän täminläş mehanizmlirini paydilinip, yeŋi mäktäp yeşiğiçä bolğan mähkimilärni paydilinişqa beriş sür°itini çapsanlitiş keräk.
Dšlät rähbiri dšlät-hususiy şeriklik dairisidä salamätlikni saqlaş vä bilim beriş sahalirida mundaq ob°ektlarni seliş häm täminläş boyiçä birmu layihiniŋ ämälgä aşurulmiğanliğiğa diqqät ağdurdi.
Prezident şundaqla meditsiniliq hizmät mäsililirigä alahidä diqqät ağdurdi. Buniŋda sotsiologiyalik pikir soraş mälumatliri kältürüldi: şähärliklärniŋ 63 payizi meditsina hizmitiniŋ süpitigä narazi. Meditsina täşkilatlirini җabduqlar bilän täminläşmu problema bolup qelivatidu.
Uniŋdin taşqiri şähärdä salamätlikni saqlaş sahasini korporativliq başquruşni җariy qiliş däriҗisiniŋ tšvänligi bayqalmaqta. Bu paaliyätniŋ oçuq bolmasliğiğa, dšlät meditsina täşkilatliriniŋ korruptsiyalinişigä elip kelivatidu. Mäsilän, hazir Almuta moşu kšrsätküç boyiçä 17 regionniŋ arisida 16-orunni egilävatidu.
Turmuş süpiti Almutini infraqurulumluq täräqqiy ätküzüş mäsililirimu Dšlät rähbiriniŋ diqqät näzäridin sirt qalmidi.
– Biz Almutini häliqara biznes vä turizm märkizi däp hesaplaymiz, şuŋlaşqa şähärliklärniŋ turmuş süpitini aşuruş boyiçä barliq işlar häliqara ülgililärgä nişan qilinişi keräk, – dedi Qasım-Jomart Toqaev.
Prezident şundaqla hakimliqqa koçilarni yoruqluq bilän täminläş, hoylilarniŋ ähvalini yahşilaş, eriqlar sistemisini işqa qoşuş problemilirini häl qilişni tapşurdi.
Dšlät rähbiri şähärniŋ transport infraqurulumini täräqqiy ätküzüştiki utuqlar toğriliq gäp qilip, moşu sahadiki birqatar problemiliq mäsililärni atap kšrsätti.
– Һär küni päqät Häşkiläŋ, Qapçiğay, Talğir täräptin vä Ğulҗa yoli arqiliq şähärgä 200 miŋdin oşuq avtomobil' kiridu. Bu bolupmu ätigänligi vä käçqurunluği Almutiğa kirär җaylarda tiqilişlarni päyda qilmaqta. Problemini päqät yollarni rekonstruktsiya qiliş vä käŋäytiş hesaviğila ämäs, bälki metro liniyasiniŋ sanini kšpäytiş, şähärni vä uniŋğa yeqin nahiyälärni qoşidiğan җämiyätlik transportni täräqqiy ätküzüş arqiliq häl qiliş zšrür, – däp atap kšrsätti Qasım-Jomart Toqaev.
Prezident moşuniŋğa bağliq Almutida tramvaylarniŋ elip taşlinişini talaş tuğduridiğan qarar däp atidi, çünki Dšlät rähbiriniŋ sšziçä, yollarni җšndäp, parkni yeŋilap şähärdä moşu transport türini qalduruşqa bolatti.
2011 – 2018-jillarda Almutida umumiy mäydani 416 miŋ kvadrat metr bolğan 6 841 pätirlik 182 turuşluq šy paydilinişqa berildi. Bu yetärlik ämäs, çünki 25 miŋ adäm turuşluq šy eliş novitidä turuvatidu. Şähärniŋ hakimiyät orunliri turuşluq seliş sür°itini kšpäytişi şärt. Buniŋda Prezident selinivatqan šyniŋ süpitigä diqqät bšlüş keräkligini alahidä qäyt qildi.
– Quruluş işlirida vä süpätsiz šyni qobul qilğanda, bepärvaliqqa yol qoyulğan ähvallarda munasivätlik barliq şähslär buniŋ üçün җinaiy vä mämuriy җavapkärlikkä tartilişi keräk. Bu meniŋ hoquq qoğdaş organliriğa bärgän uttur tapşurmam, – dedi Qasım-Jomart Toqaev.
Prezident şundaqla Almutiniŋ seysmikiliq җähättin hätärlik zonida turuvatqanliğini äslitip štti.
– Ahirqi säl şähärliklärniŋ yadida. Şuŋlaşqa bu ularni häqliq türdä täşvişländüridu. Aqsay vä Ayusay җilğilirida tosmilar quruluşini başlap, şähärdä säl behätärligini täminläş zšrür, – dedi Dšlät rähbiri.
Keŋäşmä davamida Almutiniŋ ekologiyalik ähvali toğriliqmu sšz boldi. Mäsilän, Dšlät rähbiri җämiyätlik transportniŋ benzindin gazğa vä başqa ekologiyalik yeqilğu türlirigä kšçirişni tamamlaşni, şähärniŋ vä uniŋ ätrapidiki zonilardiki şähsiy turuşluq šy sektorini gaz bilän täminläşni ämälgä aşuruşni, däräqlärni, almiliq bağlarni qanunsiz kesiş üstidin nazarät ornitişni, şundaqla şähärni yeşilzarliqqa aylanduruş vä Almuta aportini tikläş işini җanlanduruşni tapşurdi.
Prezident şundaqla Kšk-Jaylauda tağ-çaŋğu kurortini seliş mäsilisigä çekit qoydi.
– Һärqaçan bu mäsiligä qaytip kälmäslik üçün moşu layihä bilän şuğullinişni män°iy qilimän. Uniŋ üstigä barliq käspiy ekologlar layihigä qarşi çiqivatidu, – däp bildürdi Dšlät rähbiri.
Qasım-Jomart Toqaev Almutiniŋ turistik iqtidari toğriliq gäp qilip, şähärniŋ turizmni äŋ juquri däriҗidä täräqqiy ätküzüş imkaniyitigä egä ekänligini täkitlidi. Prezident 2025-jilğiçä bälgülängän turistik sahani täräqqiy ätküzüş boyiçä dšlät programmisida Almuta regioniniŋ tağ klasteriniŋ alahidä orunda turuvatqanliğini äslitip štti.
Dšlät rähbiri җämiyätlik behätärlikni täminläş mäsililirigimu tohtaldi.
– Äpsuski, Almuta җinayätçilik däriҗisi boyiçä mämlikättä birinçi orunni egilävatidu, – däp atap kšrsätti Qasım-Jomart Toqaev. – Ularniŋ arisida uşşaq hoquqqa hilapliq qilişlar – oğriliq vä buzuqçiliq besim boluvatidu. Ular şunçilik nurğunki, şähärliklär mundaq ähvalni җinayätçilikniŋ küçäygänligi däp qobul qilmaqta. Bu – ahalini täşvişländürüvatqan problemilarniŋ biri.
Prezident Elbası Nursultan Nazarbaevniŋ qollap-quvätlişi tüpäyli Almutiniŋ barliq sahalarda juquri kšrsätküçlärni qolğa kältürgänligini täkitlidi vä barliq küç-quvätni strategiyalik täräqqiyat programmisida kšrsitilgän mähsätlärni qolğa kältürüşkä säpärvär qilişqa çaqirdi.
Keŋäşmidä şundaqla Prem'er-ministrniŋ birinçi orunbasari Älihan Smayilov, Almuta şähiriniŋ hakimi Baqıtjan Sağıntaev, Prezident yardämçisi Aida Balaeva, industriya vä infraqurulumluq täräqqiyat ministri Beybit Atamqulov sšzgä çiqti.
Dšlät rähbiri şu küni balilar šyliriniŋ turuşluq šygä muhtaҗ boluvatqan 12 tärbiyilängüçisigä “Kškqaynar” mikrorayonida selinğan pätirlärniŋ açquçini tapşurdi.
Prezident şundaqla Tech Garden innovatsiyalik klasteriniŋ işi bilän tonuşti. Qasım-Jomart Toqaevqa innovatsiyalik klaster territoriyasigä orunlaşqan tšrt tehnologiyalik laboratoriya, 50tin oşuq IT-kompaniya, şundaqla birqatar startap-layihilär toğriliq ähbarat berildi.
Dšlät rähbiri Almutiğa qilğan iş babidiki säpiri dairisidä “Naka balilar ata-aniliriniŋ assotsiatsiyasi” җämiyätlik birläşmisiniŋ meyä yerim paläç kesiligä muptila bolğan balilarni İntensiv äsligä kältürüş vä baldur arilişiş märkizini ziyarät qildi. Mäzkür mähkimä tayanç-härikät apparati buzulğan balilarğa vä 18 yaştin çoŋlarğa mähsus iҗtimaiy hizmät kšrsitidu.
Qasım-Jomart Toqaev äsligä kältürüş kabinetlirini kšzdin käçürdi, hadimlar bilän sšhbätläşti. Märkäzgä mähsus mikroavtobus soğa qildi.
Prezident şundaqla “İnvestitsiyalär šyidä” boldi. Bu yärdä Dšlät rähbirigä šyniŋ asasiy hizmiti, Qolday Tiҗarätçilärni qollap-quvätläş märkiziniŋ, Almaty Finance vä Almaty mikronesiyä täşkilatliriniŋ işi toğriliq ähbarat berildi.
Qasım-Jomart Toqaev äl-Farabi namidiki Qazaq milliy universitetini ziyarät qilip, bu yärdä Väziyätni başquruş märkiziniŋ paaliyiti, aliy oquş orniniŋ räqämlik tehnologiyalärni җariy qiliş boyiçä utuqliri bilän tonuşti.
Dšlät rähbiri şundaqla studentlar kampusi territoriyasigä orunlaşqan “Keremet” hizmät qiliş märkizini kšzdin käçürdi. Mäzkür märkäz “bir derizä” printsipi boyiçä studentlar bilän oqutquçilarğa 500din oşuq hizmät türini kšrsitidu.
…Qasım-Jomart Toqaev tünügün Almuta qarargahida birqatar uçrişişlarni štküzdi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ