Qaidä-yosunlirimiz häqqidä

0
12 ret oqıldı

Uyğurlarniŋ hoşnidarçiliq vä mehmandarçiliq, soda, kiyiniş, ailä, kişilik munasivät vä päzilät, ozuqliniş, salamlişiş, toy-tškün vä näzir-çiraq, hšrmät, alaqilişiş qatarliq nurğunliğan qaidä-yosunliri bar bolup, ular milliy mädäniyitimizniŋ tärkiviy qismidur.
Җämiyitimizdiki ziddiyät-toqunuşlar näq şu qaidä-yosunlar arqiliq häl qilinidu. Ata-anilar pärzäntlirigä tuğulğan vaqtidin tartipla qaidä-yosunğa asaslanğan halda tärbiyä beridu. Şuŋlaşqimu qaidä-yosunğa ämäl qiliş iҗtimaiy turmuşta bolsun, adämlär yaki dšlätlär arisidiki munasivättä bolsun, muhim ähmiyätkä egä. Büyük mutäpäkkür Yüsüp Has Һaҗip qaidä-yosun häqqidä mundaq degän: ‹‹Hizmätkä yarap, keläçäkkä yol açay degän kişi işni kiçigidin başlişi, kiriş-çiqiş, oltiriş-qopuş bolsun, qaidä-yosunlarni puhta egiläp, härikitini tüzitişi lazim››.
Bu bayandin ävlatlarğa kiçigidin başlap qaidä-yosun tärbiyisini berişniŋ zšrürlügini kšrüvalğili bolidu.
Hälqimizdä tarihta štkän uluq tšhpikarlarniŋ qäbrini ziyarät qilip, dua-tägbir oquydiğan än°änä moҗut. U insanğa ümüt, işänçä vä җasarät äta qilip, ularniŋ qälbini äҗdatlirimizniŋ esil hislätliri bilän suğirişta muhim ähmiyätkä egä. Əgär ävlatlar äҗdatliriğa qälb tšridin orun bärsä, jürigidä ularniŋ rohiğa baş egiş istigi oyğansa, vuҗudi hayatiy küçkä tolidu. Buniŋ šzi vätän vä häliq üçün җan täsädduq qilidiğan pidakarlarniŋ kšpläp mäydanğa kelişigä türtkä bolidu.
Keläçäk täğdirini oyliğan millät yaşlarğa vä qiz-ayallarğa berilidiğan qaidä-yosun tärbiyisigä säl qarimasliği keräk. Çünki barliq qaidä-yosunlirimiz insaniy ählaq-päzilät asasida qurulğan vä uniŋ yadrosini šzara izzät-hšrmät, birlik-šmlük, şärmiy haya, vijdan-nomus, dostluq, vapadarliq, mehrivanliq ohşaş aliy hislätlär täşkil qilidu. Uyğurlarda ‹‹Һaya kštirilip kätsä, arqidin bala kelur›› degän näqil bar. Buniŋdin hayaniŋ adämgä aliy päzilät äta qilidiğan, uni yamanliqtin jiraqlaşturidiğan vä yahşiliqqa ündäydiğan, qälbigä pakliq uruğini çaçidiğan yosun ekänligini seziveliş täs bolmisa keräk. Һäqiqätänmu adäm hayasiz bolsa, uniŋ qädir-qimmiti ketidu. Һä, ailidin haya kštirilip kätsä, u bähitsizlikkä yüzlinidu.
Bu duniya qaidä-yosun bilän gšzäl vä җälipkar. Şuŋlaşqimu kündilik turmuşumizda yüksäk utuqlarğa erişişimizniŋ mähsuli bolğan qaidä-yosunlarni uluqlisaq, yaş ävlat qälbidä aliy däriҗidiki milliy roh vä milliy ğururni orğitip, parlaq keläçigimizgä yol açar eduq.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ