Solğuzmaymän, hälqim, šzäŋ pärviş ätkän gülüŋni

0
65 ret oqıldı

Şairäm BARATOVA

Qimmitiŋni bilär balaŋ
Poeziyaniŋ deŋizini keçip käldim,
Qur-misradin älgä çaçqa çeçip käldim.
Öz hälqimdin yoşurğidäk sirimmu yoq,
Dil-qälbimniŋ sanduğini eçip käldim.

Kšpni kšrgän, kšpkä kšngän silär danam,
Azatliqni tilär balaŋ, kinär dalam.
Meniŋ üçün täŋdişi yoq uluq hälqim,
Seniŋ qädir-qimmitiŋni bilär balaŋ.

Äl mehridin ayrima
Qälimim bar, šzgidin rast pärqim bar,
Arqamda häm tayanç bolar hälqim bar.
Äl yšlisä, bozäk bolmay hayatta,
Ärkiläşkä meniŋmu häm häqqim bar.

İşinimän, hälqim – meniŋ tirigim,
Vaqip dayim bu dilimniŋ siridin.
“Män hatirҗäm yaşaş üçün o, Alla,
Äl mehridin ayrima” däp tilidim.

Tirigim bar
Nam-ismimni sizip, häҗäp, tizimdin,
Qayturmaqmu oyuŋ äsli bisimdin.
Azap çekip, talantimni yoqar däp,
Oylimiğin sän kšrsätkän qisimdin.

Eytip käldim älgä dilda barini,
Küylidim häm şatliğini, zarini.
İhtidarni tän almisaŋ qorqmaymän,
Ayriydiğan hälqim bar aq-qarini.

Mäyli šçär hayatiŋdin halisaŋ,
Tenimäymän maŋsam äҗdat izidin.
Ränҗişim yoq qanitiŋğa almisaŋ,
Äl käçmisä boldi mändäk qizidin.

İşinimän meni yšlär hälqim – bar,
(Birän-särän çiqar sändäk bälkimba).
Däsläp Alla, andin hälqim tirigim,
Bu alämdä aŋa, eytqin, täŋ kim bar?

Soldurmaymän gülüŋni
Täğdiriŋgä sävir ättim, bäzän teşip qaynidim,
Kšldä – aqquş, dil beğiŋda bulbuluŋ bop sayridim.
Hälqim, maŋa äsli artuq pul-duniyamu haҗätsiz,
Bu hayatqa kelip šzäŋ tapqan pütmäs bayliğim.

Beğişlidim saŋa štkän härbir kün häm tünümni,
Bähtiŋ üçün qoşqum kelär avazimni, ünümni.
Ana til häm maaripni qariçuğumdäk män asrap,
Solğuzmaymän, hälqim, šzäŋ pärviş ätkän gülüŋni.

Qazaq hälqigä
Uyğur dayim hämra bolğan qazaqqa,
Qazaqmu häm yšlär bizni azapta.
Ötmüş-tarih sähipisi sšz qatsa,
Täŋ küräşkän billä talay ğazatta.

Җan hälqimniŋ niyitini bilip qoy,
Sän qayğursaŋ uniŋ kšŋli şat ämäs.
“Uyğurğu” däp, kšz qiriŋni selip qoy,
Bizmu saŋa qerindaşqu, yat ämäs.

Hälqim hoşal sändäk dostniŋ bariğa,
Bilisänğu dil-kšŋlidä zari bar.
Çin dostluqqa häsät etip, o Alla,
Yav-düşmänlär kirmigäy heç ariğa.

Bar häliqqä ättiŋ päqät ğämhorluq,
Kšrmäy štti zoravanliq häm zorluq.
Äŋ muhimi seniŋ bilän, җan dostum,
Boldi dayim derizisi täŋ, toluq.

Qädri qimmät tiniç patqan här tünniŋ,
İnaqliqqa zoqi kälsun härkimniŋ.
Dostliriŋ kšp, şu dostlarniŋ içidä,
Orni bšläk bolğay dayim hälqimniŋ.

Saqlinar eqidäŋ
Jutum, sänsiz çoqum kškläp kškärmäymän,
Bu hayatniŋ qir-siriğa çškälmäymän.
Tälim berip qattiŋ älniŋ qatariğa,
Süyin içkän quduğumğa tükärmäymän.

Meniŋ üçün sän bebaha, närqiŋ bšläk,
Ägär bilsäŋ, başqa juttin pärqiŋ bšläk.
“Öz hälqiŋniŋ täğdirini tinmay yaz” däp,
Qäläm tutqan kündin başlap şärtiŋ bšläk.

Artqan ümüt-işänçäŋni aqlap štäy,
Bu kšŋlümni nur-täptiŋgä qahlap štäy.
Ärkilitip käŋ bağriŋğa bastiŋ meni,
Eqidäŋni jürigimdä saqlap štäy.

Quluŋ bolğay qulunuŋ
Yäŋdim talay siniğini җudunniŋ,
İssiq mehri yšläp kälgäç jutumniŋ.
Qayrisaŋmu qanitimni täğdirim,
Ayrimiğin “jut” degän bir qutumdin.

İşq otuŋda bu җenim җunun bolsun,
Sänçün täyyar härqançä zulum bolsun.

Ana jutum, boynumda qärizim bar,
Hizmitiŋdä qulunuŋ quluŋ bolsun.

Äziz yezam
Meniŋ üçün bšläk, jutum, gšzälligiŋ,
Käŋ bağriŋni uzaq kšrmäy tšzälmidim.
Sändin kšrkäm šzgä yeza bardu bälkim,
Biraq uni män hazirğa sezälmidim.

Nemişkidu hšzürlinip qadalmaymän,
Qadalsammu şeirimğa qatalmaymän.
Äziz yezam, seniŋ ohşaş issiq jutni,
Alämni miŋ aylansammu tapalmaymän.

Yarğa naz
Şähär taman uçqan quşmän Şerindin,
Quvät elip šskän makan-yerimdin.
Hizmät ätkin hälqiŋgä däp uzatqaç,
Poeziyagä dilim bilän berildim.

Yetäklidim billä qutluq qälämni,
Һapaş etip älgä tävä älämni.
İşängin yar, ilhamlinip qaytimän,
Kšrüp kälsäm birär qetim mälämni.

Şunda päqät šlmäs qurlar yazimän,
Sap bulaqniŋ marҗinini qazimän.
Sänmu mändäk sšygin ana jutumni,
Şunda päqät män seniŋdin razimän.

Mänisiz hayat
Ata-anam yanda jürsä säzmäptimän,
Ötkän ekän bu šmrümniŋ esil çeği.
Bala edim qädrin bilip käzmäptimän,
Bağri bolğan hur җännätniŋ yeşil beği.

Şu jilliri otta pütün bädän kšygän,
Väyran ätkäç җahil äҗäl teç šmürni.
Adalätni häqiqätçil atam sšygän,
Ränҗitmästin štkän anam heç kšŋülni.

Talay vaqit җudaliqqa tšzälmidim,
Puşaymanda šz gšşümni šzäm yedim.
Atamni män päyğämbärdäk dana desäm,
Ana, sänçu periştädäk gšzäl ediŋ.

Eğir käldi äҗäl bizni ayriğini,
Julup aldi ailimiz bayliğini.
Qalmidiğu bu hayatniŋ mahiyiti,
Qandaq sšyäy ändi šmür qaynimini?..

Bäzgüm kelär bäzän šmür bazaridin
Җan anamni izdidim äl qataridin,
Tapalmiğaç, aram elip yatalmidim.
Һayat çağda säzmäy qaldim qimmitini,
Ötkän talay sävänligim-hataliğim.
Eytqum kelär kimlärnidu çiŋ quçaqlap,
Bu šmürniŋ şäpqätsiz häm qatalliğin.

İlliq sšzdä sunuq kšŋlin yasalmidim,
Tirigidä birär şeir yazalmidim.
Kätkinidä ändi aŋa haҗät ämäs,
Ökünüşlük naläm bilän hazarimniŋ.
Bu hayatniŋ meniŋ üçün mäzmuni yoq
Bäzgüm kelär bäzän šmür bazaridin…

Ana mehridin
ayrilmiğay
Baqmidi rast, maŋa härgiz šmür külüp
Uniŋğa häm qalidekän kšŋül kšnüp.
“Qizimğu” däp ärkilitip meni, hälqim
Qoyğinä bir ihlasiŋğa çšmüldürüp.

Җan anamniŋ mehrini män kinäp qaldim,
Bäzän jürär yolni tapmay tenäp qaldim.
Talay qetim beşimğa taş täkkinidä,
Pärzäntlärniŋ täliyini tiläp qaldim.

Zerikmigäy bala šmür qaynimidin,
Ayrilmiğay äŋ asasiy bayliğidin.
Uluq Alla, balilarniŋ bayliği şu –
Anilarniŋ kšyümidin ayrimiğin!

Qerindişim – qayaşim
(Akam Bahadurğa beğişlaymän)

Kšpni kšrdüŋ, kšpkä tšzdüŋ hayatta,
Talay qetim tägdi beşiŋ tayaqqa.
Һär täräpkä särsan etip tenätmäy,
Һämmimizni sän turğuzdiŋ ayaqqa.

Zarlatsimu ata-ana piriği,
Sän bar üçün šçmidi šy çiriği.

Mäslihätkä muhtaҗ bolğaç bu jüräk,
Bšlüşimiz dilimizniŋ sirini.

Gär sürünsäk jiqitmastin yšlidiŋ,
Kšyüm bilän pak mehriŋgä bšlidiŋ.
Aka, mährum ata-anam aldida
Pärziŋ štäp, qärziŋni häm tšlidiŋ.

Az bolmidi tartqan azap-därdimiz,
Pükülmidi Sän bar üçün qäddimiz.
Atam käbi täşviş bilän kšyünsäŋ,
Anam bolup mehrin tškti hädimiz.

Çüşänmäslik çüşmisekän ariğa,
Uniŋsizmu kšŋlümizniŋ zari bar.
Miŋçä şükri, gär yšlänsäk tağ bolar,
Özäŋ käbi qerindaşniŋ bariğa.
***
Yolumizni taptuq ändi baş qatmisun,
Tapiniŋğa hätta, aka, taş patmisun.
Ğäm qilmiğin, mädät bolar ukiliriŋ,
Äŋ muhimi, jürigiŋdin “yaş aqmisun”.

Davam etäy iziŋni
(Җämşit Rozahunovqa)

Salmiği mol seniŋ härbir sšzüŋniŋ,
Çekimu yoq diliŋdiki tšzümniŋ.
Bilimiŋni qondurğanda kšŋlümgä,
Ümüt çaqnap, ğemi jütär kšzümniŋ.

Şatliğiŋ az, kšpqu täşviş-vayimiŋ,
Һeç şagirtni qayturmidiŋ rayidin.
Duniyahumar adämlärdin bir pärqiŋ –
Äziz ustaz, sän mäniviy bay ediŋ.

Bilimiŋgä sehiliğiŋ – ärligiŋ,
Maŋliyiŋdin aqti talay tärliriŋ.
Täşnaliqni qandurdi, rast, uzaq jil,
Maŋa atap buliğiŋdin bärginiŋ.

Sunduŋ çiraq, yorup kätti dilim häm,
Һaman älgä adil hizmät qilimän.
Yoluqqinim šzäŋ käbi ustazğa,
Şarapiti Allaniŋ däp bilimän.
***
Saqlanğin däp asqin, ustaz, tumariŋni,
Kšzligän yol-nişanimğa ravan yetäy.
Baş şair bop bärgin maŋa duariŋni,
Yaş şair bop män iziŋni davam etäy.

Ustazğa iltiҗa
Hataliqni kšrsäŋ därhal bärgin deräk.
Yarilip häm bolmas insan härgiz zeräk.
İҗat yolum bolğay diqqät-näzäriŋdä,
Kšçätkimu pat-pat, ustaz, pärviş keräk.

Ötsä ägär birän-särän kamçiliğim,
Mäyli ärkiŋ, tiliŋ bilän qamçiliğin.
Äŋ muhimi, bulğanmastin qoşulsekän,
Poeziyaniŋ deŋiziğa tamçilirim.

Untulmas yahşiliq
Ustaz edi tallap alğan hizmitiŋ,
Şagirt ätti saŋa täğdir-qismitim.
Äŋ muhimi, ülgä boldi uzaq jil,
Seniŋ aliy adimiylik hislitiŋ.

Çiraq qildim tälimiŋni hayatta,
Maŋa muhim mol šmürlük täҗribäŋ.
Tiräk etip turdum ahir ayaqqa,
Tayanç boldi bärgän tälim, äҗriŋ häm.

Tiŋ qälbimgä säptiŋ ilim uruğin,
Tälimiŋni dil riştimgä ulidim.
Vayim qilma, laylanmaydu, ustazim,
Özäŋ tepip kšzin açqan buliğim.

Şagirtiŋ bop bildim bilim qimmitin,
Tüzitildi kamçiliğim, illitim.
Eçip bärdiŋ ilimğa sän yolumni,
Untulmaydu yahşiliğiŋ, himmitiŋ.
***

Һayatimda bäk äsqatti tälimiŋ,
Şuŋa bälkim tohtimidi qälimim.
Mehnät etip izdinimän helimu,
Tağdäk bolsun, ustaz, qoyar täliviŋ.

Küyläy şatliğiŋni
Poeziyagä qädäm bastim җapasiğa tšzüp kšräy,
İҗadiyät deŋizidin märvayitni süzüp kšräy.
Bir šzäŋgä atap, hälqim, yazğan barçä şeirimni,
Kšŋül atliq kšlüŋdä män aq kemäŋ bop üzüp jüräy.

Ümüt bilän sän bayqidiŋ basqan härbir qädimimni,
Çüşärmidim şuŋa härgiz qoldin qutluq qälimimni.

Şeiriyät mäydanida šzämgä has avaz bilän,
Küyläp štäy, hälqim, mäŋgü seniŋ şatliq-älimiŋni.

Tenimäymän iҗatta
Oy-pikrimni eytmay aval äl rayiğa beqip kšräy,
Kšp kšŋlidin çiqişqu täs, yaq şundimu
yeqip kšräy,
Җan hälqimniŋ ihlas-mehri beğişlaydu
maŋa ilham,
Çoqqa kšzläp qanitimni şoh qirandäk qeqip kšräy.

Biz qoşulduq poeziyaniŋ mäydaniğa yeŋi yaşlar,
Җoşqun ilham, tulpar käbi hämra bolup
qeni başla.
Tonumasniŋ taliyini tän aldurar talantim bar,
Tenimäymän ärkiŋ bilän mäyli qayan meni taşla.

Öz hälqimniŋ ahu-zarin şeirimğa qetip štäy,
Şatliq-muŋğa ortaq bolup dämin billä tetip štäy.
Tallap aldim poeziyani ändi, dostlar, heç äymänmäy,
Älniŋ jüräk qetidiki sšzni dadil eytip štäy.

Poeziyagä aşiqliq
Poeziya, män äzäldin aşiğiŋ,
Ötti billä baliliq häm yaşliğim.
Yiltiz tartqan sän çoŋ çinar, män bolsam
Bärgiŋdiki yapriğiŋ bop yaşnidim.

Seniŋ bilän yätti älgä küylirim,
Seniŋ bilän patti oyçan tünlirim.
Şatliq bilän qayğusini hälqimniŋ,
O poeziya, seniŋ bilän küylidim.

Tartsammu kšp mäşäqätni, җapani,
Jütärmidim saŋa bolğan vapani.
Uzaq jillar qir-siriŋni üginip,
Tüzäp käldim štkän nuqsan-hatani.

Täğdirimni täğdiriŋgä bağlidim,
Һeçnärsigä bepärva bop baqmidim.
Saŋa bolğan işq-otumni oyğatqan,
Җan atamniŋ tutqan yolin saqlidim.

Şeirim tapqay qut
Qollap turar meni pütün jut bolup,
Poeziyadä yanay lavlap ot bolup.
Tünni taŋğa ulap yazğan şeirim,
Kirip kälgäy härbir šygä qut bolup.

Kšp ügändim şeiriyät qirini,
Qur-misrağa tšktüm qälbim sirini.
Mäşäqättä tuğulğan här şeirim,
Pana qilğay hälqimniŋ pak dilini.

Qezip kšräy bulaqni
Şairlarğa häväs bilän qarattim,
Bahalattim bäk juquri talantin.
Täğdir-qismät, qiynap qoydi bu iҗat
Peşanämni häҗäp qattiq yarattiŋ?!

Qatmidimu yaki meniŋ qanitim,
Poeziyadä pükülmigäy qamitim.
Şairäsi boluş qiyin äl sšygän,
Bälkimba, bu başqa qonğan amitim?

Yezip kšräy mäyli yeŋip sinaqni,
Kezip kšräy hiyalara jiraqni.
Süzüvalar marҗinini šz hälqim,
Qezip kšräy mšldürdäk pak bulaqni…

Ornuŋ bšläk šmrümdä
(“Uyğur avazi” gezitiğa)
Älgä muhim seniŋ aliy hizmitiŋ,
Män üçünmu bšläk qädir-izzitiŋ.
Uzaq jildin buyan käldim sirdişip,
Һär häptidä seniŋ bilän, gezitim.

Saŋa äsli bala çağda yoluqtum
Säbi dilni milliy nurda yoruttiŋ.
Män talliğan yolni qollap-quvätläp
İҗadimni äl-jutumğa tonuttiŋ.

Bar hävärni sändä oqup yetildim,
Kiçigimdin dostuŋ boldum yeqindin.
Kšzqarişim, aŋ-sezimim käŋiyip,
Armanlarni beqindurdum, beqindim.

Seni kšrsäm şatliq tolar kšŋlümdä,
Bayqilidu illiqliq häm šŋümdä.
Äŋ qädirlik mehminim bop kirip käl,
Va gezitim, ornuŋ bšläk šmrümdä.
***
Gezitta, dost, därdimizniŋ davasi bar,
Mäniviy häm milliylikniŋ havasi bar.
Özin uyğur väkili däp sanimiğay,
Yezilmisa ägär «Uyğur avaziğa».

Pärzäntlirim – bayliğim
Silär meniŋ tapqan ğäznäm, bayliğim,
Bu šmürdä moҗutluğum, barliğim.
Qoş kšzümniŋ qariçuğidäk avaylap,
Silärgä häm hayatimni arnidim.

Jügrisäŋlar quçiğimğa tälpünüp,
Yetälmäymän hoşalliqniŋ çekigä.
Silär bilän billä jiğlap, täŋ külüp,
Bir jüräkni bšlüp käldim ikkigä.

Yahşilarğa yeqin bol, kšŋlüm
Kšrüp käldim talay җapa-qiyinni.
Dost tutmidim amma ahça-tiyinni,
Nesivämni tepip adil ämgäktin
Män kelimän jütärmästin siyimni.

Yollirimda yšlär meni yeqinlar,
Saddä kšŋlüm, nadanlarğa beqinma.
İşinimän päqät saŋa bir Alla,
Rähim ätkin meniŋdäk bir peqirğa.

Qiltiğiğa çüşüp qalmay yamanniŋ,
Yaşay beqip räptayiğa zamanniŋ.
Kšpni kšrdüm degän bilän šmürdä,
Ayrimaq täs sap buğdayni samandin.

Ötküm kelär bu šmürdin adaşmay,
Dostni siylap, qerindaşqa yatlaşmay.
Tar yollarda yoluqmastin yamanğa
Kšŋlüm haman yahşilarğa yandaşqay.

Yarap qalar hizmitiŋgä
Saqlanmidi sanduğumda sir, sävirim,
Hälqimgä bar atap qoyğan bir hävirim.
Pärzändiŋ bop araŋlarğa oğlum käldi,
Öçmäs meniŋ šmürdiki çoğum ändi.

Öz hälqigä härkim äziz, härkim gšzäl,
Sürünsä gär tirigi bop tiräp qoyğin.
Alla bärgäy uzaq šmür hälqim šzäŋ,
Dua qilip insavini tiläp qoyğin.

Ülgä elip seniŋ aliy hislitiŋdin,
Layiq bolar mümkin, hälqim, izzitiŋgä.
Hävär elip štmüş, täğdir-qismitiŋdin,
Yarap qalar oğlum, bälkim, hizmitiŋgä…

Oğlumğa nesihät
Dil riştimni, oğlum, heçkim yeşälmäs,
Gär jiğlisaŋ änsiz kšŋlüm teç ämäs.
Äŋ muhimi, insapliq bol, ağrima,
Tün uyqini tšrt bšlginim heç ämäs.

Kältüridu häväsimni qiliğiŋ,
Yaŋraq külkäŋ aşar bäzän qinidin.
Qenip oyna, kälgüsidä muhimi,
Yeŋişni bil šmürniŋ bar siniğin.

Bayliq degän qolniŋ kiri, berilmä,
Kämtar bolğin, utuğuŋğa kerilmä.
Älniŋ işi muhim bolsun sän üçün,
Hizmitigä zadi, oğlum, erinmä.

Mäğrur bolğin, amma-lekin, mahtanma,
Nadanlarğa bozäk bolma, aqlanma.
Һädäŋ bilän ana tilda sšzlişip,
Milliylikni yoqatmaŋlar, saqlaŋlar.

Tšzälmäymän
Qädriŋ qimmät, meniŋ üçün äzizim,
Ömür qoşar šmrümgä huş häziliŋ.
Mäyli äl-jut nemä desä desunla,
Päqät saŋa beğişlinar ğäzilim.

Seniŋ bilän meniŋ šmrüm bağlanğan,
Һärbir sšzüŋ dil qetida saqlanğan.
İҗat yolda tänha qaldur desämmu,
Yalğuz qoyma tšzälmäymän yaq, yalğan!

Aylandi häqiqätkä arminim
Davanlarda qol tutuşup barimiz,
Üzülmisun mehir rişti, arimiz.
Kšrälmäslär nemä desä dävärsun,
Äŋ muhimi, bähitlikqu, yarim, biz.

Aldimizda tehi talay sinaqlar,
Tavlinimiz här qetimda biraqta.
Öçärmäyli ümütimiz çoğini,
Kütär bizni parlaq künlär jiraqta.

Ösüp kelär artta oğul-qizimiz,
Öçmäs ändi bizniŋ salğan izimiz.
Kšŋüldiki tälvilikni jütirip,
Ömürdiki mäs°ulluqni sezimiz.

Päqät šzäŋ bir җenimniŋ därmani,
Kšŋül qoştuq – bu Allaniŋ pärmani.
Qut-bähitkä bšläp meni kelisän,
Aylandurup häqiqätkä armanni…

Jüräk nidasi
Jürigimni talay qetim muzlattiŋ,
Jiğlap maŋsam, külüp meni uzattiŋ.
Bu šmürniŋ җännitini qiyalmay,
Azaplidiŋ otida zäp dozaqniŋ.

Pak sšygümni häҗäp şunda säzmättiŋ,
İşänmisäŋ dil-kšŋlümni käz dättim.
Aççiq yaşlar boylap çüşsä yüzümni,
Bir šzämni ümüt bilän bäzlättim.

Öz yarim bar, ändi mändin qutulduŋ,
Äytävir, sän uttuŋ yaki utulduŋ.
Qädrin bilip çiriğini yanduray,
Başqa qonğan maŋa taliq qutumniŋ.
.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ