Makan-җayi toğriliq eniqlima ämäldin qalduruldi

0
14 ret oqıldı

Moşu aydin başlap mämlikättä äŋ täläp qilinivatqan räsmiyät – makan-җayi toğriliq eniqlima – ämäldin qalduruldi.

Başqiçä eytqanda, 1-noyabr'din etivarän makan-җayi toğriliq eniqlima dšlät hizmiti reestridin çiqirildi. Buniŋdin keyin işqa orunlaşqanda, meditsina mähkimiliriniŋ, mäktäplär bilän balilar bağçiliriniŋ, umumän, kšp çağlarda “här haldiniŋ” orniğa eniqlima soraydiğan başqimu nurğunliğan täşkilatlarniŋ tälivini orunlaş üçün ahaliğa hizmät qiliş märkäzlirigä muraҗiät qilişniŋ haҗiti yoq. Çünki juqurida atalğan dšlät mähkimiliri bilän täşkilatliriniŋ ähbarat sistemisi İçki işlar ministrliginiŋ mälumat bazisi bilän birläştürülgänliktin, ular mundaq ähbaratni şulardin eliş imkaniyitigä egä boldi.
– Һazir mämlikättä adres vä turuşluq җay çüşänçisi tamamän šzgirivatidu, ularni buniŋdin keyin här qädämdä ispatlaş-dälilläş täläp qilinmaydu, – däp täkitlidi Һškümättä bolup štkän mätbuat konferentsiyasidä Qazaqstan Җumhuriyiti räqämlik täräqqiyat, innovatsiyalär vä aerokosmos sanaiti ministriniŋ orunbasari Ablayhan Ospanov.
Meditsina vä oquş orunliriğa kälsäk, ularmu mämlikätniŋ salamätlikni saqlaş vä bilim beriş ministrlikliriniŋ ähbarat sistemiliri bilän birläştürülgän. Ministr orunbasariniŋ täkitlişiçä, här jili türlük täşkilatlarğa kšrsitiş üçün 20 milliondin oşuq türlük eniqlima besip çiqirilidekän. Biyil qazaqstanliqlarğa päqät makan-җayi toğriliqla 9 million eniqlima beriliptu.
Ablayhan Ospanovniŋ täkitlişiçä, kelär jildin tartip başqimu eniqlimilarni päydin-päy küçidin qalduruş kšzdä tutuluvatidu. Buniŋ üçün ähbarat sistemilirini birläştürüş boyiçä barliq zšrür işlarni ayaqlaşturuş keräk.
– Zšrür bolğan ähvalda qazaqstanliqlar šzliriniŋ qäyärgä tirkälgänligini elektronluq hškümätniŋ egov.kz portalida yaki eGov mobile qoşumçisi arqiliq täkşüräläydu, – däp çüşändürdi ministrniŋ orunbasari.
Şuniŋ bilän birqatarda İçki işlar ministrligi Migratsiya hizmiti komiteti räisiniŋ orunbasari Galina Särsenovaniŋ täkitlişiçä, çegariğa yeqin territoriyalärniŋ turğunliri turuşluq җayi boyiçä royhätkä elinğanliğini tästiqlişi keräk. Mundaq täläp Rossiya vä Qazaqstan otturisidiki tegişlik kelişimlär dairisidä kelişilgän vä u hoşna dšlät bilän bolğan çegara yenidiki ahaliliq punktlarda küçkä egä bolidu. Äynä şuniŋğa bağliq ämäldiki qanunğa yeza okrugliri hakimliriğa makan-җayi toğriliq eniqlima beriş väzipisini jükläş kšzdä tutulğan mälum šzgirişlär kirgüzülidu. Çegariğa yeqin ahaliliq punktlarniŋ turğunliri ägär İnternettin paydiliniş imkaniyitigä egä bolsa, elektronluq hškümätniŋ egov.kz portalidin eniqlima alalaydu.
U yaki bu hadimniŋ nopusi toğriliq ähbarat lazim bolğan dšlätlik ämäs täşkilatlarğa, җümlidin şähsiy kompaniyalärgä kälsäk, ularniŋ väkilliri elektronluq hškümätniŋ şu portalida üçinçi şähs hizmitiniŋ yardimi arqiliq eniqlima alalaydu. Buniŋ üçün üçinçi şähs SMS arqiliq nopus toğriliq bir qetimliq mälumat elişqa raziliq bärsila kupayidur.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ