Güllä, yaşna, qedimiy Türkstan!

0
157 ret oqıldı

Düşänbä küni Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Tunҗa Prezidenti – Elbası Nursultan Nazarbaev qedimiy şähärniŋ vilayät märkizi märtivisidä bir jilda qançilik däriҗidä šzgärgänligini kšrüş üçün Türkstanda boldi.

Mälumki, 2018-jili 9-iyun'da Tunҗa Prezident Elbası Nursultan Nazarbaev Türkstan vilayitini quruş toğriliq tarihiy Pärmanni imzaliğan edi, şu çağda Türkstan şähiri vilayät märkizi boldi. Şuniŋ bilän billä qedimiy şähärni päqät dšlitimizniŋla ämäs, bälki türk duniyasiniŋ rohiy-mäniviy paytähtigä aylanduruş väzipisi qoyulğan edi.
Tarihiy Pärman imzalanğandin keyin bir ay mabaynida Һškümät Türkstanni yeŋi vilayätniŋ märkizi süpitidä täräqqiy ätküzüşkä munasivätlik region üçün bäş muhim tohtam qobul qildi. Buniŋda “Türkstan vilayitini 2024-jilğiçä täräqqiy äktüzüş boyiçä kompleksliq iҗtimaiy-ihtisadiy plan” asasiy orunda turidu. Eytmaqçi, hazir barliq işlar äynä şuniŋğa muvapiq ämälgä aşuruluvatidu.
Şu çağda Elbası mämlikätniŋ barliq karhanilirini, milliy kompaniyalärni, tiҗarätçilärni Türkstanni mehmanlar üçün mäptunkar vä yärlik turğanlar üçün qolayliq turistik märkizigä aylanduruş boyiçä miqiyasliq işqa qoşuluşqa çaqirğan edi.
Däsläptä 2050-jilğiçä bälgülängän Täräqqiyat strategiyasini işläp çiqiş väzipisi qoyuldi. Nişan süpitidä İerusalim, Stambul vä Rim ohşaş tarihiy ob°ektlar, mädäniyät, milliy taamlar aşhaniliri saqlanğan üç şähärniŋ täҗribisi tallavelindi. Türkstandimu moşuniŋ hämmisi bar. Ahirqi hesapta barliq kona benalar bilän meçitlar saqlanğan, biraq buniŋda turğunliri evropiliq mentalitetqa egä Stambul şähirigä tohtaldi.
Һazir şähärni 2050-jilğiçä täräqqiy ätküzüş Strategiyasi märkäzgä tästiqläşkä ävätildi. Quruluş işliri hazirçä štkän jili sentyabr'dä tästiqlängän vaqitliq plan boyiçä jürgüzülüvatidu.
Һämmigä mälumki, Elbası Türkstanni yahşi kšridiğanliğini birnäççä qetim täkitligän edi. Tunҗa Prezident härqaçan Җänubiy Qazaqstanda bolğinida kšpäsirlik tarihqa egä şähärgä keliş imkaniyitini tapatti. Nursultan Nazarbaev yeŋi paytähtni tallaş mäsilisidä Türkstannimu mümkin bolidiğan variant süpitidä qariğanliğini yoşurmaydu.
Şu çağda Türkstan ahalisiniŋ sani mämlikätniŋ baş şähiri üçün yetärlik ämäs edi. Biraq hazir Türkstan vilayät märkizi märtivisigä egä boluşi bilän yeŋi turğunlarni huddi magnittäk tartivatqanliği oçuqtin-oçuq sezilivatidu.
Nursultan Nazarbaevniŋ Türkstanğa qilğan bu qetimqi säpiridä Tunҗa Prezident İstirahät beğiniŋ vä attraktsionlar parkiniŋ layihiliri, şähär Arbatini rekonstruktsiya qiliş işliriniŋ plani tonuşturuldi. Elbası uniŋdin taşqiri Ğoҗa Ähmät Yässäviy mäqbärisidin 350 metr neri keyinki ottura äsirlik Türkstanniŋ şärqiy täripidiki “Kültšbe şähiri” arheologiyalik parkini vuҗutqa kältürüş layihisi bilän tonuşti. Bu yärdä Qazaq mädäniyät ilmiy-tätqiqat institutiniŋ hadimliri şähär hayatiniŋ barliq tarihiy dävirlirini üginiş boyiçä arheologiyalik tätqiqatlarni jürgüzüvatidu. Tätqiqatçilar hazirniŋ šzidila mäzkür qäl°äniŋ miladimizniŋ birinçi äsirliridä selinğanliğini ispatlaydiğan nurğunliğan materiallarni tapti.
Arheologiyalik qeziş işlirini davamlaşturuş alimlarğa Türkstanniŋ asasini salğan Yassı şähiri qäl°äsiniŋ qançinçi äsirdä selinğanliğini däl eniqlaş imkaniyitini beridu.
Oçuq asman astida muzey seliş arheologiyalik işlar bilän birqatarda jürgüzülüvatidu. Uniŋ turistlar üçün äŋ qiziqarliq ob°ektlarniŋ biri bolidiğanliği eniq.
Elbası säpiri davamida şähärniŋ rohiy-mäniviy märkiziniŋ mäydanida uyuşturulğan kontsertta boldi vä Türkstan vilayitiniŋ turğunliriğa iltipat bildürdi. Nursultan Nazarbaev şähär ahalisiğa muraҗiät qilip, šziniŋ vilayät märkizini Türkstanğa kšçiriş toğriliq qarariniŋ tarihiy ähmiyätkä egä ekänligini täkitlidi.
– Mustäqilikkä erişkän päyttin tartip män Türkstan toğriliq paytäht süpitidä oylidim. Biraq mälumki, ähval şundaq qilişqa imkaniyät bärmidi. Mana ändi bu şähär vilayät märkizigä aylinip, uni tikläş boyiçä işlar ämälgä aşuruluvatidu. Türkstan – türkiy duniyaniŋ bšşügi. Män şundaqla qerindaş türkiy dšlätlärniŋ bizgä yardäm qilidiğanliğiğa işinimän, – dedi Elbası.
Tunҗa Prezident şähär territoriyasidä qanat yayğan quruluş işliriniŋ juquri sür°ättä jürgüzülüvatqanliğini täkitlidi.
Birinçi basquçta 175 ob°ekt seliş planlandi. Ularniŋ 102si biyil paydilinişqa berilidu. Bu işqa mämlikätniŋ barliq regionliri qatnişivatidu, – dedi Nursultan Nazarbaev.
Elbası quruluş vä vilayät märkiziniŋ ob°ektlirini rekonstruktsiya qiliş җäriyaniğa qatnişivatqanlarğa minnätdarliq bildürdi.
– Planlanğan barliq ob°ektlarniŋ quruluşi tamamlanğandin keyin biz turistlar saniniŋ kšpiyidiğanliğini kütüvatimiz. Uniŋdin taşqiri iş orunlirimu kšpläp päyda bolidu. Moşuniŋ hämmisi grajdanlirimizniŋ turmuş däriҗisigä iҗabiy täsir qilidu, – däp täkitlidi Nursultan Nazarbaev.
Tunҗa Prezident Türkstanğa qilğan säpiriniŋ ikkinçi küni rohiy-mädäniy märkäzgä selinğan yeŋi Neka sariyini ziyarät qildi. Nursultan Nazarbaev yaş җüplärni hayatidiki äŋ muhim vaqiä bilän täbrikläp, ularğa bähit-saadät tilidi.
Elbası yeŋi mämuriy märkäzdä işigini käŋ açqan yeŋi muzıka mäktividä boldi. İkki milliard täŋgigä tohtiğan ikki qävätlik benada kontsert, orkestr vä hor zalliri, ämäliy mäşğulatlar vä muzıka näzäriyäsini üginiş bšlümliri, avaz yeziş studiyasi bar.
Millät lideri şundaqla şähärgä Çimkänt täräptin kiridiğan җayda qanat yayğan yeŋi mämuriy märkäz quruluşiniŋ ketip berişi bilän tonuşti. Däsläpki ikki bena – vilayät hakimliği vä “Alatau media” märkizi hadimlarni qobul qilişqa täyyar.
“Alatau media” märkizidä iş qizğin ketip baridu. Bu çüşinişlik, çünki ammiviy ähbarat vasitiliri üçün selinğan yeŋi tšrt qävätlik bena şähärdiki yeŋi quruluşlar qatariğa kirdi. Rast, hazirçä qazaq, rus vä šzbäk tillirida çiqivatqan üç vilayätlik gezit redaktsiyaliri ilgärkidäkla Çimkänttä turuvatidu, biraq ularğimu yeŋi vilayät märkizigä kšçüp keliş vaqti käldi.
Tunҗa Prezident jurnalistlar bilän sšhbätlişip, şähärdä yeŋi ob°ektlar quruluşiniŋ juquri sür°ättä ketip barğanliğini täkitlidi.
– Çimkänt million adäm yaşaydiğan şähär. Äynä şuniŋğa bağliq biz ayrim Türkstan vilayitini qurduq. Män bu toğriliq uzundin buyan oyliğan edim. Mana ändi çoŋ quruluşni başlavättuq. Moşuniŋ hämmisi maŋa paytähtimiz quruluşini äslitidu. Pat-yeqinda biz mämlikätniŋ җänubida novättiki kšrkäm şähärgä egä bolimiz. Moşuniŋ hämmisi adämlär üçün ämälgä aşuruluvatidu, – dedi Nursultan Nazarbaev vilayätlik ammiviy ähbarat vasitiliriniŋ väkilliri bilän bolğan sšhbättä.
Elbası andin keyin šziniŋ kelişigä işini başliğan yeŋi Ahaliğa hizmät qiliş märkizidä boldi. Uniŋda hadimlarniŋ qolayliq işlişi vä heridarlarğa süpätlik hizmät qiliş üçün täläp qilinidiğan hämmä närsä moҗut.
Tunҗa Prezident märkäzni ziyarät qilğanda ahaliğa avtomatlaşturulğan dšlät hizmitini qiliş җäriyani bilän tonuşti.
Türkstan vilayätlik hakimliğiniŋ yeŋi benasida Millät lideriğa şähärniŋ rohiy-mädäniy märkizini rekonstruktsiya qilişniŋ ariliq nätiҗiliri toğriliq ähbarat bärdi. Nursultan Nazarbaev şundaqla Nur Otan partiyasi җämiyätlik qobulhanisiniŋ işi, turistik sahani täräqqiy ätküzüş, su vä ozuq-tülük behätärligini täminläş sahasidiki layihilär bilän tonuşti. Elbasığa vilayät märkizidä infraqurulumluq layihilärni ämälgä aşuruş nätiҗiliri toğriliq ähbarat bärdi. Uniŋdin taşqiri Tunҗa Prezident kälgüsidä selinidiğan Türkstan häliqara aeroportiniŋ vä 600 orunğa molҗalanğan kšpsahaliq ağriqhaniniŋ maketlirini kšzdin käçürdi.
Nursultan Nazarbaev Türkstanğa qilğan säpiriniŋ yäküni boyiçä elimiz vä çät äl ammiviy ähbarat vasitiliriniŋ väkilliri üçün mätbuat konferentsiyasini štküzdi. Elbası jurnalistlar aldida sšzgä çiqip, şähär territoriyasidä miqiyasliq quruluş işliriniŋ qanat yayğanliğini täkitlidi.
– Ötkän jili biz vilayät märkizini kšçiriş toğriliq Pärmanni imzalap, miqiyasliq quruluşqa kiriştuq. Bügün män çoŋ layihilär bilän tonuştum. Yeŋi inşaätlär selinip, yaşlar üçün iş orunliri vuҗutqa kältürülüvatidu. Ağriqhanilar, mäktäplär, mehmanhanilar, häliqara aeroport selinidu. Su resursliri bilän täminläş sahasidiki mäsililärni häl qiliş planlinivatidu, – däp täkitlidi Nursultan Nazarbaev.
Tunҗa Prezident şundaqla vilayät hakimliğiniŋ infraqurulumluq layihilärni ämälgä aşuruş planliri toğriliq sšzläp bärdi.
– Bir jilda nurğun iş ämälgä aşuruldi. Kelär jili Özbäkstan, Qirğizstan, Türkmänstan, Taҗikstan rähbärlirini sammitqa täklip qilişni planlavatimiz. Ägär ular qatnişidiğanliğini tästiqlisä, sammitni moşu yärdä, Türkstanda štküzüşni planlavatimiz. Pütkül Qazaqstan şähär täräqqiyatini qollap-quvätlävatidu. Һärbir šy, härbir şähär – bu Qazaqstanniŋ bayliği. Biz paytäht quruluşini başliğanda, mäbläğ bilän täminläşkä munasivätlik mäsililär bolğan edi. Ändi hazir Nur-Sultan şähiri barliq hiraҗätlärni štäp bolup, här jili byudjetqa trillionliğan daramät elip kälmäktä, – dedi Elbası.
Nursultan Nazarbaev şundaqla Türkstanniŋ vä pütkül regionniŋ turistik iqtidarini täräqqiy ätküzüşniŋ muhim ekänligini atap kšrsätti.
– Biz bu yärgä turistlarni җälip qilişimiz keräk. Pütkül türk duniyasi Türkstanni märkäz däp hesaplaydu. Turizm – ihtisatniŋ muhim qismi. Bu yärdä hazirniŋ šzidä nurğunliğan muzeylar işlävatidu. “Kültšbe şähärçisi” arheologiyalik parkini vuҗutqa kältürüş işliri jürgüzülüvatidu, – dedi Qazaqstanniŋ Tunҗa Prezidenti.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ