Salamätlik saqçisiğa hšrmät kšrsitildi

0
32 ret oqıldı

Gšhärbüvi İSMAYİLҖANOVA,
«Uyğur avazi»

Panfilov nahiyäsidiki «Diana» meditsiniliq kolledjiniŋ täşkil qilinğiniğa biyil 20 jil toldi. Bu jillar içidä kolledjda miŋliğan hämşirilär täyyarlandi. Ular Panfilov nahiyäsidila ämäs, bälki Almuta vilayiti häm Taldiqorğan, Almuta vä Nur-Sultan şähärliridä käspi boyiçä alğan näzäriyäviy bilimini ämälgä aşurup, salamätlikni saqlaş sahasida ünümlük hizmät qilip, bemarlar kšŋlidin çiqivatidu. Bir türküm uçumkarlar alğan bilimini davamlaşturuş mähsitidä aliy meditsiniliq oquş orunlirida tähsil kšrüp, qoşdiplomluq mutähässislärdin ataldi. Ularniŋ kolledjda ottura vä käspiy bilim elişi üçün nahiyä rähbärligi bilän nahiyälik dohturhana häm kolledj mämuriyiti nahiyädä uzun jillar davamida moşu sahada tär tšküvatqan aliy däriҗilik, täҗribilik dohturlar bilän mäslihätlişip, birliktä iş elip beriş yolğa qoyuldi. Keläçäk hämşirilär üçün ustazlar qatariğa äynä şu täҗribilik dohturlar täklip qilindi. Mana şularniŋ biri – Kamiläm Ömärqizi İmrämzieva.
Kamiläm Ömärqizi «Diana» meditsiniliq kolledjda balilar ağriqliri vä ularniŋ profilaktikisi häm davalaş usulliri boyiçä mäşğulatlarni elip bardi. Şundaqla farmakologiya vä juqumluq ağriqlar päni boyiçimu däris bärdi. Şundaq ekän, hayatiniŋ 16 jilini kälgüsi hämşirilärgä beğişliğan täҗribilik dohtur yeşiniŋ bir yärgä berip qalğanliğini eytip, däm elişqa çiqqiniğa 2 jilçä bolsimu, u boş vaqit tapsila sšyümlük kollektivi vä studentliri arisida boluşqa aldiraydu. Kolledjdiki çarä-tädbirlärmu Kamiläm İmrämzievasiz başlanmaydu.
Yeqinda kolledj mämuriyiti vä ustazlar kollektiviniŋ täşäbbusi bilän Kamiläm Ömärqiziniŋ 80 yaşliq tävälludi kolledjda nişanlandi.
Bu küni däsläp «Diana» meditsiniliq kolledjiniŋ mudiri Qarliğaş Qadirbekqizi sšz elip, salamätlik saqçisiniŋ hayati, iş paaliyiti häqqidä täpsiliy eytip štti. Uniŋ kälgüsi hämşirilärni täyyarlaştiki iҗadiy paaliyitigä, täҗribisigä alahidä tohtaldi. Şuniŋdin keyin sšzgä çiqqan dohtur-ustazlar Raisa Haybullina, Raş Bukenbaeva, Polina Emets vä Rehangül Muzäppärqizi uniŋ uzun jilliq dohturluq hizmiti bilän billä elip barğan ustazliq paaliyitini juquri bahalap, täläpçan dohtur-ustazniŋ pedagogikiliq paaliyiti häqqidä eytip štti. Ular bolupmu ustazniŋ qizlar tärbiyisi, kälgüsi hämşirigä qoyilidiğan täläplär vä, hätta, kiyim kiyiş ülgilirigä nahayiti diqqät bšlüp, šziniŋ ülgä-ibrät bolğanliğini tilğa aldi. Uçrişişta sšz alğan Kamiläm İmrämzieva Prezident Qasım-Jomart Toqaevniŋ qazaqstanliqlarğa yolliğan «Konstruktiv dialog — Qazaqstanniŋ turaqliqliği vä güllinişiniŋ asasi» namliq Mäktübidiki meditsiniliq hizmät kšrsitişniŋ süpiti vä qolyetimliğini täminläştiki kšrsätmilirigä tohtaldi.
Kamiläm İmrämzievaniŋ Uyğur nahiyäsidä hizmätçi ailisidä duniyağa käldi. Ailä şaraiti tüpäyli, Yarkäntkä kelip, şähärdiki A.Lunaçarskiy namidiki mäktäpni tamamliğan 1957-jili Almuta meditsiniliq instituti (Һazirqi S.Asfendiyarov namidiki meditsiniliq universitetqa) oquşqa çüşidu. Mäzkür bilim därgahini äla bahalarğa tamamlap, 1964-jili vraç-pediatr mutähässisligini egiläp çiqidu. Yaş dohtur yollanma bilän ämgäk paaliyitini Uyğur nahiyäsidä başlap, keyin Qarağanda şähiridä işläydu. 1970-jili Yarkäntkä kelip, märkiziy ağriqhaniniŋ balilar bšlümidä jutdaşliriğa täläpkä muvapiq meditsiniliq hizmät kšrsitiş yolida izdinip işläydu. Şundaq tirişçan häm šzigä vä šzgilärgä täläpçan dohtur balilar vä juqumluq ağriqlar bšlümliriniŋ başliği, kšp štmäyla nahiyälik baş dohturniŋ ana vä balilarniŋ salamätligini himayä qiliş boyiçä orunbasari qatarliq väzipilärni qatar elip baridu.
Aliy därijilik vraç 1995-jili hšrmätlik däm elişqa çiqqini bilän u meditsina sahasidin qol üzmidi. Ağriqhana rähbärliriniŋ iltimasiğa benaän, birnäççä jil sšyümlük käspi boyiçä ämgäk qildi.
Ändiliktä u nahiyädiki mäktäplärniŋ hšrmätlik mehmini. Mäktäp mudirliri bilän muällimlärniŋ iltimasiğa bola, balilar salamätligi, bolupmu qizlar tärbiyisi mavzulirida lektsiyalär oqupdu. Kamiläm İmrämzieva җämiyätlik işlardin qol üzgini yoq. Panfilov nahiyälik Anilar keŋişiniŋ aktiv äzasi. Keyinki jillarda nahiyädiki meditsina sahasi veteranliri keŋişini başqurup kelivatidu. Şähär hakimiyiti, nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkizi täripidin uyuşturuluvatqan çarä-tädbirlärgä qatnişipla qalmastin, Hanim-qizlar keŋişiniŋ paaliyitini käŋ qanat yayduduruşqa tegişlik ülüşini qoşuvatidu. Gezitimizniŋ häqiqiy җankšyäri süpitidä šzi istiqamät qilivatqan mähällä turğunliriğa çüşändürüş işliridin yaliqmaydu.
Kamiläm hädä ailidimu bähitlik. U šmürlük җüpti Җamal Elämov bilän altä balini tärbiyiläp qatarğa qoşti. Çünki Җamal aka Elämov muällimlär sulalisidin yetilip çiqqan muällim. U uzun jillar Pänҗim käçki mäktividä, Çuluqay yezisidiki, şähärdiki Җambul namidiki mäktäplärdä mudirliqmu qildi. Ular altä pärzändidin 19 nävrä, 3 çävrä quçti.
Kamiläm İmrämzievaniŋ meditsina sahasidiki uzun jilliq ämgigi munasip bahalinip, Qazaqstan Җumhuriyiti Salamätlikni saqlaş ministrliginiŋ «Salamätlikni saqlaş işiğa qoşqan ülüşi üçün» medali bilän mukapatlanğan bolsa, štkän jili Panfilov nahiyäsiniŋ Pähriy grajdini ataldi.
Jutdaşlarniŋ hšrmitigä bšlängän Kamiläm Ömärqizini şanliq tävälludi bilän sämimiy täbrikläp, mustähkäm salamätlik, hayatiğa hatirҗämlik tiläymiz.

Panfilov nahiyäsi.
Tursunmähämät MÄŞÜROV çüşärgän sürät.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ