Täŋgä – Mustäqillik rämzi

0
53 ret oqıldı

“Qazaqstan Җumhuriyitidiki mäyrämlär toğriliq” Qanunğa muvapiq, elimizdä här jili 15-noyabr'da Milliy valyuta vä maliyä hadimliri küni nişanlinidu.
Mälumki, härqandaq dšlättä milliy valyuta mustäqillik rämzi vä şuniŋ bilän bir vaqitta mämlikät ihtisadiy säyasitiniŋ asasiy elementlirini biri bolup hesaplinidu. Başqiçä eytqanda, milliy valyuta u yaki bu mämlikätniŋ paravänlik däriҗisi, uniŋ ihtisadi bälgülinidiğan šzigä has barometr hizmitini atquridu, närq munasivätlirini bağlaşturidiğan asasiy element bolup hesaplinidu. Şuŋlaşqimu kšpligän mämlikätlärdä dšlät milliy valyuta kursini ihtisadiy säyasät väzipilirigä җavap beridiğan däriҗidä tutuşqa intilip, uniŋğa aktiv täsir qilidu.
Һämmimiz bilimizki, SSSRniŋ parçilinişi bilän Qazaqstan nurğunliğan ihtisadiy problemilarğa duç käldi – işläpçiqiriş tšvänlidi, inflyatsiya vä işsizliq däriҗisi šsti. Һškümät ihtisatni turaqlaşturuş, uni çoŋqurqurulumluq, maliyäviy, valyuta vä iҗtimaiy bohrandin elip çiqiş boyiçä birqatar islahatlarni ämälgä aşurdi, biraq bu çarilär sezilärlik nätiҗä elip kälmidi. Qazaqstanda ihtisatni duniya egilik alaqiliriğa vä häliqara ämgäkni tähsim qilişqa päydin-päy qoşuşniŋ zšrür şärti süpitidä oçuq ihtisat printsipi elan qilindi.
Mälumki, 1991-jili Qazaqstan mustäqil dšlät boldi. Mülükniŋ vä närq munasivätliriniŋ printsip җähättin yeŋi sub°ektlirini şäkilländürüş süpitidä uni dšlät qarimiğidin eliş vä hususiylaşturuş yoli tallavelindi. Arilaş kapital bilän birläşkän karhanilar, çätällik investorlar üçün yahşi şarait yaritiş tärtivi bilän ärkin tiҗarätçilik zoniliri quruldi. Närq infraqurulumi – kommertsiyalik banklar tarmiği quruldi, birja sodisi küçäydi. Amma sanaät vä başqa mähsättiki mähsulat çiqiriş tšvänlidi. İnflyatsiya 45 – 50 payizğa yätti.
Äynä şu çağda җumhuriyät šziniŋ milliy valyutisini җariy qilişqa mäҗbur boldi. Täŋgä Dšlät rähbiriniŋ 1993-jili 12-noyabr'diki “Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ milliy valyutisini җariy qiliş toğriliq” Pärmaniğa muvapiq muamiligä çiqirildi. Biraq uniŋ aldida helä uzaq vä җiddiy täyyarliq kšrüş işliri jürgüzüldi.
Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Milliy banki Qazaqstan valyutisini җariy qilişqa täyyarliq kšrüş җäriyanida, MDҺ ällirini qoşup hesapliğanda, kšpligän çät ällärniŋ täҗribisini ügändi. Türlük variantlar täpsiliy muhakimä qilindi. Ariliq, parallel' vä uttur җariy qiliş ohşaş duniya ämäliyatiğa mälum üç variantniŋ ahirqisi, yäni uttur җariy qiliş tallavelindi.
Ahçiniŋ däsläpki türkümini saqlaş üçün alahidä yärasti ambarliri täyyarlandi. Barliq täŋgilär tšrt İl-76 samoletida Qazaqstanğa yätküzüldi. Ular bir häptidä 18 qetim Londonğa uçup berip käldi. Barliq hšҗҗätlärdä samoletlarda Prezident qarargahiniŋ quruluşi üçün җabduqlar kältürüldi, däp yezilğan. Ahirqi küngiçä täŋgä toğriliq heçkim bilmidi. 1993-jili 12-noyabr'da Qazaqstan Җumhuriyiti Prezidentiniŋ “Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ milliy valyutisini җariy qiliş toğriliq” Pärmani çiqti. 15-noyabr'din tartip Qazaqstanniŋ milliy ahça bälgüliri muamiligä çiqirildi. Bari-yoqi säkkiz kündila yärasti ambarliridiki ahça mämlikätniŋ barliq bankliriğa yätküzüldi. Һazir şu närsä mälumki, Qazaqstanğiçä heçbir dšlät yeŋi valyutini undaq çapsan vä utuqluq җariy qilalmiğan.
Şu närsini täkitläş keräkki, däsläptä milliy valyutiğa ikki basquçta kšçüş, yäni aval vaqitliq, andin keyin turaqliq ahçini җariy qiliş planlanğan edi. Biraq nätiҗidä vaqitni sozmay, därhal räsmiy valyutini kirgüzüş qarar qilindi.
Täŋgä kursini tallavelişmu җiddiy mäsilä boldi. Prezident bu väzipini tar dairidiki mutähässislärgä tapşurdi. Şundaq qilip, däsläpki kurs 4,5 täŋgä – 1 AQŞ dollirini täşkil qildi.
1961 – 1992-jillar ülgisidiki rubl' 1 täŋgigä 500 rubl' nisbitidä almaşturuldi. Qazaqstan territoriyasidä turaqliq yaşavatqan 16 yaştin çoŋ härbir grajdan 100 miŋ rubl'ğiçä almaşturuş hoquqiğa egä boldi. Ahçilarni almaşturuş ahali ularni elivatqan yärlärdä jürgüzüldi, yäni pensiyadikilär poçtida, işlävatqan grajdanlar šzliriniŋ iş bärgüçiliridä almaşturdi.
Täŋgini Qazaqstanda işläpçiqiriş mäsilisimu häl qilindi. Däsläptä Qazaqstanda däsläpki ahçilar çiqirilğan tseh ayrim benada ämäs, bälki kitap besip çiqirilidiğan fabrikidiki benalarniŋ birigä orunlaşqan edi. Mustäqil fabrikini ikki jilda selip çiqiş planlansimu, u qäräldin ilgiri işqa qoşuldi. 1995-jili 19-mayda Nursultan Nazarbaev bilän “Tomas de La Ru” prezidenti Djeremi Marşall fabrikini eçiş märasimida täntänilik räviştä lentini qiydi. Äynä şuniŋdin etivarän täŋgä Qazaqstanda besip çiqirilivatidu.
Däsläpki vaqitta 100 täŋgigiçä bolğan kupyurilar vä keyin muamilidin elip taşlanğan tiıŋlar çiqirildi. Äŋ birinçi çiqirilğan kupyurilarda Ablayhan, Äbilhairhan, Abay, Şoqan Välihanov, Qurmanğazı, Süyinbay, äl-Farabi ohşaş ataqliq säyasiy vä mädäniyät ärbapliri äkis ättürüldi. Päydin-päy 200, 500 vä 1000 täŋgilik kupyurilar muamiligä kirgüzüldi. Ändi qimmiti juquri kupyurilar bolsa, säl keyiniräk çiqirildi. Mäsilän, 2000 täŋgä 1996-jili, 5000 täŋgä 1998-jili, 10 000 täŋgä bolsa 2003-jili muamiligä kirgüzüldi. Ularniŋ hämmisidä äl-Farabi äkis ättürüldi. Bu ahça bälgüliri 2006-jilniŋ iyul' eyiğiçä muamilidä boldi.
Kupyurilarda mämlikätniŋ diqqätkä sazavär җaylirimu äkis ättürüldi. 2006-jilniŋ 15-noyabridin tartip 2007-jilniŋ 14-noyabriğiçä kona vä yeŋi ülgidiki banknotlar ohşaş küçkä egä boldi. Uniŋdin keyin kona kupyurilar tšläm qabiliyitidin ayrildi. “Bayterek” däp atalğan üçinçi ävlat banknotliriniŋ dizayni helä uzaq “hayat käçürdi” vä äŋ utuqluq dizayn däp etirap qilindi. 2006-jilqi banknotlar qandaqtu-bir nominalni hatalişip qobul qiliş mümkinçiligini toluq istisna qildi, çünki barliq nominallar häm räŋgi, häm häҗimi boyiçä päriqlinidu. Һärbir novättiki nominal ilgärkisidin uzunluği boyiçä 4 millimetr, käŋligi boyiçä 3 millimetr oşuq boldi.
Şu jili “Bayterek” bilän birqatarda novättiki ävlat kupyurilirimu paydilinilişqa başlidi. Bu dizayn “Samruq” däp atilip, moşu kämgiçä küçkä egä boluvatidu.
Rast, bu türkümdiki ayrim kupyurilar 2016-jili kona ülgidiki ahça bälgüsini yänä birqetim yeŋiliriğa almaşturğanda biraz šzgirişlärgä uçridi. Biraq bu iş därhal ämälgä aşurulmidi. 2015-jili 28-noyabr'da Qazaqstan Җumhuriyiti Milliy bankiniŋ başqarmisi 2006-jili çiqirilğan 2000, 5000, 10 000 täŋgilik banknotlarni 2016-jilniŋ 3-oktyabriğiçä muamilidin päydin-päy çiqiriş qärälini uzartiş toğriliq qarar qobul qilidu. Atap kšrsitilgän qärälgiçä bu banknotlar qanuniy tšläm vasitisi bolup hesaplandi vä Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ barliq territoriyasidä heçbir çäkläşlärsiz tšläm vä bank operatsiyaliri üçün paydilinildi. Andin keyin 12 ay mabaynida, yäni 2016-jilniŋ 4-oktyabridin tartip 2017-jilniŋ 3-oktyabriğiçä bu kupyurilarmu ikkinçi däriҗidiki härqandaq bankta almaşturuldi.
Һazir täŋgä mustäqillikniŋ ihtisadiy asasi, suverenitet rämzi, Qazaqstanniŋ yeŋi tarihiniŋ vä keläçiginiŋ muhim qismi bolup hesaplinidu. Milliy valyutiniŋ dizayni Qazaqstanniŋ hazirqi hayatini äkis ättürüp, barliq dšlät rämzlirini, mämlikätniŋ memarçiliq ob°ektliri bilän täbiät landşaftiniŋ äksini šz içigä alidu. Qazaqstan täŋgisi 20gä yeqin himayä däriҗisigä egä vä u duniyaniŋ äŋ juquri däriҗidä himayä qilinğan valyutisi bolup hesaplinidu.
Täŋgä rämzi – juqurida qoşumçä siziqçä bar “T” häripi – 2006-jili päyda boldi vä hazir duniyaniŋ kšpligän mämlikätlirigä mälum. Ötkän jillarda Qazaqstanniŋ ahça birligi häliqara närq sistemisida etirap qilindi. Çätällik ekspertlar häqliq yosunda täŋgini MDҺ vä Märkiziy Aziya käŋligidiki äŋ işäşlik vä turaqliq valyutilarniŋ biri däp hesaplaydu. Şundaqla moşu jillarda bizniŋ valyutimiz birnäççä qetim äŋ çirayliq valyuta däp etirap qilindi. Ändi huni 20 miŋ täŋgilik ahça birligi, mutähässislärniŋ pikriçä, süpitiniŋ intayin juquriliği bilän päriqlinidu vä uni qolda yasap çiqiriş nahayiti muräkkäptur.
Mavzuğa dair şu närsini qoşumçä qilimizki, ilgiri birmu mämlikätniŋ milliy valyutisi uda üç mukapatqa sazavär bolmiğan edi. Däsläpki mukapat – Häliqara banknot birläşmisiniŋ “2011-jilniŋ äŋ yahşi banknotisi” Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ valyutisiğa 2012-jili Qazaqstan Җumhuriyiti Mustäqilliginiŋ 20 jilliğiğa beğişlanğan 10 miŋ täŋgilik hatirä banknotiğa berilgän edi.
Keyinki jili “Qazaq Eli” türkümidiki 5 miŋ täŋgilik banknotimu şundaq mukapatqa sazavär boldi.
2014-jili Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Milliy banki “Jilniŋ äŋ yahşi banknotisi” nominatsiyasidä novättiki qetim mukapatqa erişti. Bu qetim mukapat “Kültegin” türk yeziğiğa beğişlanğan 1000 täŋgilik hatirä banknotiğa berildi.
Qazaqstan Milliy valyutisi muamiligä çiqirilğandin keyin uniŋ kursi Qazaqstan fond birjisidiki (KASE) sodida bälgülinidu. Milliy valyuta җariy qilinğanda, uniŋ almaşturuş kursi 1 AQŞ dolliri üçün 4,68 täŋgini täşkil qilğan edi.
Täŋgä birinçi deval'vatsiyani 1999-jili aprel'da baştin käçürdi, u çağda milliy valyuta 64,6 payiz tšvänlidi – 1 dollar 88 täŋgidin 160 täŋgigiçä šsti. Һškümät täŋginiŋ almaşturuş kursiniŋ ärkin šzgirişigä kšçüş toğriliq qarar qobul qildi. U elan qilinğan kündin tartip almaşturuş punktliri 1 dollarni 150 – 160 täŋgä ätrapida satti. Tšrt ay štüp, kurs täŋläştürüldi vä 1 dollar 130 – 135 täŋgä boldi.
Qazaqstanğa ikkinçi deval'vatsiya 2009-jili fevral'da käldi. Şu çağda dollar 25 payiz šsüp, 128 täŋgidin 170 täŋgigä kštirildi. Bäş aydin keyin dollar 150 täŋgigä çüşüp tohtidi.
Milliy valyuta bahasiniŋ üçinçi qetim käskin tšvänlişi 2014-jili fevral'da yüz berip, yeŋi kurs 1 AQŞ dolliri üçün ilgärki 155 täŋginiŋ orniğa 182 – 188 täŋgini täşkil qildi.
Tšrtinçi deval'vatsiya 2015-jili avgustta yüz berip, bir tävlüktä täŋgä 25 payiz tšvänlidi vä 1 AQŞ dolliri üçün 255 täŋgini täşkil qildi.
Äynä şuniŋdin tartip Qazaqstan ärkin almaşturuş kursiğa štti. Bügünki kündä 1 AQŞ dolliri 390 täŋgä ätrapida boluvatidu.

Lutpulla ÖMÄRBAQİEV,
ihtisat pänliriniŋ doktori,
Turan universiteti “Maliyä”
kafedrisiniŋ professori.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ