Vätängä hizmät – aliy himmät

0
210 ret oqıldı

Bu adäm šziniŋ pütkül aŋliq hayatini Vätängä hizmät qilişqa beğişliğan desäk, mubaliğä bolmisa keräk. Öz vaqtida Qazaqstan vä Qirğizstan җumhuriyätliriniŋ içki işlar ministrliklirigä rähbärlik qilğan. Politsiyaniŋ (militsiya) tärgäv vä җinayätçilikkä qarşi kürişiniŋ bšlümliridä hizmät qiliş üçün käspiy kadrlarni täyyarlaşniŋ äҗayip sistemisini qurup, ädliyä pänliri sahasiğa salmaqliq ülüşini qoşqan Keŋäş İttipaqi İçki işlar ministrliginiŋ hizmät kšrsätkän hadimi, Qazaqstan Җumhuriyiti İçki işlar ministrliginiŋ Pähriy veterani, yustitsiya general-mayori vä җumhuriyätlik “Generallar keŋişi” җämiyätlik täşkilati prezidiuminiŋ räisi Rustem QAYDAROV җämiyättä terrorizmğa qarşi aŋ-säviyäni şäkilländürüş vä yaşlarni vätänpärvärlik rohta tärbiyiläş layihiliri boyiçä ämälgä aşuruvatqan işliri toğriliq eytip bärdi.

— Siz šz vaqtida Qazaq dšlät ädliyä universitetida oqutqan studentliriŋizğa šziŋizniŋ bilimini vä täҗribiŋizni bärdiŋiz. Näq mäzkür oquş ornida Siz kälgüsi tärgävçilär häm kriminalliq ekspertlar üçün mustähkäm asas salğan bolsiŋiz keräk?
– 1996-jili meni Qazaq dšlät ädliyä universitetiğa işqa täklip qildi. Şu dävirdä Nağaşbay Şaykenov mäzkür bilim därgahiniŋ rektori bolidiğan. Bu yärdä män kriminalistika vä sot ekspertiziliri kafedrisiniŋ yetäkçisi boldum. Bu yärdä häqiqiy mutähässislär täyyarlinatti. Moşu universitetta rektorniŋ ruhsiti bilän biz mähsus kriminalistlar poligonini qurduq. Benaniŋ çoŋ qanitida ikki auditoriya vä bir lektsiya oqulidiğan zal boldi, bu yärgä tšrt top siğatti.
Keyiniräk bu yärgä ikki haniliq pätirlär selinip, uniŋda härhil җinayätlärniŋ: oğriliqlar, bulaŋçiliq huҗumlar, qatilliq, zorluq-zombiliq härikätliriniŋ yüz berişini paş qiliş mäşiqliri štküzülätti. Studentlar üçün u yär täҗribä toplaşniŋ äҗayip mäydaniğa aylandi. Çünki biz ularğa bu hanilarda narkotiklarni, sahta ahçilarni, oq etiş qurallirini izdäp tepiş boyiçä käspiy väzipilärni berättuq.
– Bu ämäliyatta qandaq kšrünätti?
– Mäsilän, pätirdä qatilliq yüz bärdi däyluq, biz tärkivigä tärgävçi, ekspert-kriminalist, guvaçilar vä härhil mäslihätçilär kirgän operativ-tärgäv topini qurimiz. Ölgän adämniŋ җäsidi yatidu, studentlar işqa kirişidu, ular dälillärni izdäştüridu, ayaq-kiyim izlirini eniqlaydu, barmaqlardin qalğan izlarni tepip, šlgän adämniŋ “җäsidini” täkşüräydu. Moşu işlardin keyin pütkül top bolup yol qoyulğan kamçiliqlarni muhakimä qilidu. Yäni oquşni tamamlavatqan student häqiqiy hoquq-qoğdaş orgininiŋ hadimi süpitidä işläşkä kirişidu.
Äynä şundaq täҗribilärdin keyin tehimu ilgiriliduq. Universitet dairisidä militsiyaniŋ novätçi qismini, sot štidiğan zalni uyuşturduq. Çünki studentlar sotniŋ qandaq štidiğanliğini šz kšzi bilän kšrgini yahşi. Bir sšz bilän eytqanda, ular bir ayda ikki qetim bir җinaiy işniŋ qandaq štidiğanliğini kšrüşi keräk. Biz nemişkä işni moşundaq uyuşturduq? Şu çağlarda akademiya vä universitetlarni tamamliğanlar muvapiq täҗribigä egä bolmisa, hoquq-qoğdaş organliriğa işqa orunlişiş mümkin ämäs edi. Ägärdä bäziliri işqa orunlişip qalsa, ularniŋ hizmiti päqät sotqa çaqirtiş qäğäzlirini yätküzüş bilänla çäklinätti. Ämäliyatta, student toluq täҗribidin štüşniŋ orniğa, adättiki kur'erniŋ hizmitinila atquratti. Şundaq ekän, bizniŋ universitet ilğar täҗribä toplaş җayiğa aylandi.
Keyiniräk biz poligonimizni mähsus bloklarğa bšlduq. Bu yärlärgä biz narkotiklarni, oq etiş qurallirini, ahçilarni yoşuridiğan mähpiy җaylarni yasiduq. Studentlarğa bu yärlärni izdäp tepiş üçün mähsus şarait yarattuq, tšmürlärni izdäp tepiş äsvapliridin qandaq paydilinişqa ügättuq. Qoyulğan väzipä hšddisidin çiqalmiğan studentlarğa hataliqlirini çüşändürüp, ularni tüzitiş yollirini kšrsättuq.
– Silär päqät kälgüsi tärgävçilär vä prokurorlarni ämäs, bälki grajdanliq işlar bilän şuğullinidiğan mutähässislär – yuristlarnimu täyyarlidiŋlarğu?
– Durus eytisiz. Säl keyiniräk biz notarialliq idarilärnimu açtuq. Moşundaq ähvallar üçün Nağaşbay Şaykenov täҗribä almaşturuş häm bilimini aşuruş mähsitidä çätällik ekspertlarni täklip qildi. Biz tüläklärgä nahayiti juquri täläp qoyduq. Äpsus, hazirqi kündä bu işlar yoq, şundaqla bizniŋ poligonmu paaliyitini tohtatti. Kšp štmäy meni Ğärbiy Qazaqstanğa täklip qildi. Bu yärdiki ädliyä universitetliriniŋ biridä juqurida qäyt qilinğan şu hildiki poligonni qurduq.
– Keŋäş İttipaqi dävridä siz Qazaqstan vä Qirğizstan İçki işlar ministrliklirigä rähbärlik qildiŋiz. Şu çağda iş qandaq jürgüzüldi?
– U çağda män Keŋäş İttipaqi İçki işlar ministrliginiŋ Qazaqstan vä Qirğizstan җumhuriyätliridä uyuşqan җinayätçilikkä vä korruptsiyagä qarşi kürişiş boyiçä altinçi baş başqarmisida işlidim. Ämäliyatta män bir türküm idarigä rähbärlik qildim. İkki җumhuriyät hškümätliriniŋ birmu mäҗlisi meniŋsiz štmätti. Şu çağlarda biz Keŋäş İttipaqiniŋ 73 şähiridä iҗra qiliş işlirini jürgüzduq. Bizniŋ ofitserlirimiz kamdin-kam uçraydiğan metallarni qanunsiz çät älgä setiş bilän şuğullinidiğan härhil җinaiy toplarniŋ tärkivigä mähpiy kirgüzülätti. Һoquq qoğdaş organlirida uzun jillar işläş davamida män bir närsini yahşi çüşändim: ägär sän ilgiri tärgävçi bolup işlimigän bolsaŋ, seniŋdin yahşi sud'ya, prokuror yaki advokat çiqmaydu. Başqiçä eytqanda, härqandaq sahaniŋ mutähässisi, birinçi novättä, ämäliy täҗribigä vä bilimgä egä boluşi lazim. Yurist diplomini eliş yenik, lekin häqiqiy mutähässis boluş – muräkkäp iş.
– “Generallar keŋişi” bügünki kündimu yaşlarni vätänpärvärlik rohta tärbiyiläştä, җämiyättä terrorizmğa qarşi aŋ-säviyäni şäkilländürüştä aktiv iş elip berivatidu. Mäzkür yšniliştä ämälgä aşurulğan işlar häqqidä eytip bärsiŋiz?
– “Generallar keŋişi” Milliy behätärlik komiteti vä İçki işlar ministrligi bilän birliktä җämiyättä terrorizmğa qarşi säviyäni şäkilländürüş boyiçä täşkiliy-ämäliy çarä-tädbirlär kompleksini štküzüvatidu. Mäzkür çarä-tädbirlärniŋ asasiy mähsiti – ahaliniŋ terrorizm, ekstremistik harakterdiki başqimu җinayätlär häqqidä hävärdar boluşini aşuruş, sälbiy ideyalärni vä ularni tarqitiş usullirini addiy şäkildä paş qiliştin ibarät.
Bu muhim işniŋ nätiҗiliri boyiçä “Generallar keŋişiniŋ” prezidiumi birqatar täkliplärni işläp çiqip, uni mänpiyätdar dšlät organliriğa ävätti. Biz terrorizmniŋ aldini eliş boyiçä bevasitä täҗribigä egä käspiylärni җälip qiliş mähsitidä Milliy behätärlik komiteti, İçki işlar ministrligi, җumhuriyät Quralliq küçliri vä prokuraturiniŋ җumhuriyätlik veteranlar birläşmiliri bilän birlişip härikät qiliş toğriliq memorandumni imzaliduq
2011-jili Qazaqstanniŋ ayrim vilayätliridä ekstremizm vä terrorizm faktliriniŋ bayqilişiğa bağliq “Generallar keŋişi” ekstremizmğa vä terrorizmğa qarşi turuş boyiçä җämiyätlik härikätkä rähbärlik qildi. Almuta şähiriniŋ hakimiyiti vä Nur Otan partiyasiniŋ şähärlik şšbisi bilän birliktä biz Qazaqstan Mustäqilliginiŋ 20 jilliğiğa beğişlanğan mäktäp oquğuçilirini vätänpärvärlik rohta tärbiyiläş boyiçä bir türküm çarä-tädbirlärni štküzduq.
Şundaqla biz šzimizniŋ täklipliri yezilğan kitapni näşir qilip, uni Qazaqstan Җumhuriyiti Tunҗa Prezidentiniŋ Mämuriyitigä, Parlamentqa vä başqimu härbiy idarilärgä ävättuq. Uniŋda biz kšpjilliq täҗribä davamida toplanğan täkliplirimizni izhar qilduq. Mäzkür täkliplär häliqara terrorizm vä ekstremizmğa nätiҗidarliq qarşi turuşta yardäm beridiğanliği sšzsiz.
– Aŋlişimizçä, “Generallar keŋişiniŋ” prezidiumi “Uluq dala generalliri” kitavini näşir qiptu. Uniŋ nemä häqqidä ekänligi toğriliq eytip bärsiŋiz?
– Bizdin keyin tarihta qandaq iz qalidu, äҗdatlirimiz häqqidä qandaq hatirä saqlap qalimiz vä yaş ävlatqa nemini miras qaldurimiz degän oy kelidiğan vaqit yätti. Qazaqstanniŋ generalliri toğriliq kitapni näşir qiliş ideyasi juqurida eytilğan oy-pikrimizniŋ yäküni boldi. Mäzkür kitap täşkilatimizniŋ 15 jilliği vä Qazaqstan Mustäqilliginiŋ 25 jilliği harpisida näşir qilindi.
Kitap muällipliri bizniŋ umumiy hatirimizni saqlaşqa, mämlikitimizniŋ tiklinişi vä täräqqiy etişigä, tarihniŋ härhil basquçida uniŋ mustäqilliginiŋ täminlinişigä çoŋ ülüş qoşqan adämlärgä hšrmät bildürüşkä intildi. Şundaqla hazirqi kündä mustäqil Qazaqstanda eğir, lekin şäräplik hizmitini atqurup kelivatqanlar vä vapat bolğanlarmu diqqät näzärdin çättä qalmidi.
Kitapta Qazaqstan Җumhuriyiti “Generallar keŋişiniŋ” hoquq-tärtipni, härbiy vä milliy behätärlikni mustähkämläşkä salmaqliq ülüş qoşqan äzaliriniŋ tärҗimihali hekayä qilinğan. Ularniŋ bäziliri hizmät davamida juquri rähbiriy lavazimlarni egiligän, kšpçiligi mämlikät Aliy Keŋişiniŋ vä Parlamentiniŋ deputatliri bolup saylanğan. Ular hazirqi kündimu ihtisatniŋ härhil sahalirida, dšlät vä җämiyätlik hayatta ämgäk qilişni davamlaşturuvatidu. Şundaqla kitapqa 2013 – 2015-jillar ariliğida Qazaqstan Җumhuriyiti Tunҗa Prezidentiniŋ Pärmani bilän “general-mayor”, “general-leytenant”, “general-polkovnik” unvanlirini elişqa muyässär bolğan generallar häqqidä tärҗimihalliq oçerklar kirgän. “Generallar keŋişiniŋ” prezidiumi buniŋdin keyinmu Qazaqstanniŋ generalliri toğriliq iҗadiy izdinişni vä härhil mälumatlarni toplaşni davamlaşturidu.
– Sšhbitimizniŋ ahirida hazirqi yaşlarni qandaq rohta tärbiyiläş keräkligi häqqidä soalni qoymasliq mümkin ämäs däp oylaymän…
– Yaşlarni tärbiyiläşni uyuşturuşta qazaqstanliqlarniŋ çoŋ ävladiniŋ qährimanliğini vä ärligini tärğip qiliş zšrür däp hesaplaymän. Barliğimiz üçün ülgä bolidiğan ideallarğa, adämlärgä çäksiz işiniş üçün barliq işni qiliş keräk. Moşular häqqidä yaş ävlatniŋ esiğa pat-pat selip turuş keräk.
Sšhbätläşkän
Bähtiyar TOHTAHUNOV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ