Һämkarliq munasivätlär küçiyidu

0
172 ret oqıldı

Omsk şähiridä “Çegara yenidiki hämkarliqni täräqqiy ätküzüşniŋ muhim mäsililiri” mavzusida XVI Qazaqstan vä Rossiya Regionlarara hämkarliq forumi bolup štti. Uniŋğa Qazaqstan vä Rossiya Prezidentliri Qasım-Jomart Toqaev bilän Vladimir Putin qatnaşti.
On altä jildin tartip ikkitäräplimä munasivätlärni küçäytişniŋ nätiҗidarliq mäydaniğa aylanğan forumğa bu qetim Rossiyaniŋ 23 sub°ektidin vä Qazaqstanniŋ 14 vilayitidin 1 300 delegat käldi. Eytmaqçi, 2003-jili mundaq çegara yenidiki uçrişiş štküzüş än°änisi 2003-jili näq Omskta tuğulğan edi.
Forumniŋ umumiy mäҗlisi harpisida Qasım-Jomart Toqaev bilän Vladimir Putin muzakiriliri štküzülüp, Prezidentlar ikkitäräplimä munasivätlärni täräqqiy ätküzüş istiqbalini, regionluq däriҗidiki šzara härikätniŋ asasliq mäsililirini muhakimä qildi. Qasım-Jomart Toqaev Rossiya täräpkä mehmandostluq kšrsätkänligi üçün minnätdarliq bildürüp, forumniŋ nätiҗidarliğini vä paydiliq boluvatqanliğini täkitlidi.
– 2003-jili bizniŋ Tunҗa Prezident Nursultan Nazarbaevniŋ vä Sizniŋ küç çiqirişiŋiz tüpäyli moşu yärdä, Omskta, regionlarara däriҗidiki däsläpki uçrişiş bolup štti. Bu mehanizm toluq işqa qoşulup, šzini regionlarniŋ šzara härikitiniŋ nätiҗidarliq qurali süpitidä äŋ yahşi täräptin kšrsätti. Mämlikätlirimizniŋ regionliri otturisida soda kšläminiŋ šsüvatqanliği nahayiti muhim vä diqqätkä sazavärdur. Biz sanaät kooperatsiyasidä, yeza egiligi sahasidiki hämkarliqta çoŋ utuqlarğa yättuq, şuŋlaşqa nahayiti çoŋ asas selindi, däp oylaymän. Män buniŋdinmu çoŋ nätiҗilärni qolğa kältürüş üçün küç çiqirimän, – däp täkitlidi Dšlät rähbiri.
Vladimir Putin šz novitidä forumniŋ än°änigä aylinip, Rossiya bilän Qazaqstanniŋ regionlirini bağlaşturuvatqanliğini atap kšrsätti.
– Mämlikätlirimiz otturisidiki munasivätlär utuqluq täräqqiy etivatidu. Ötkän jili tovar ayliniminiŋ šskänligi bayqaldi, investitsiyalärmu šsüvatidu. Biz muntäzim uçrişip turuvatimiz, şundaq bolsimu härqaçan alahidä diqqitimizni täläp qilidiğan mavzular bar, – dedi Rossiya Prezidenti.
Şu närsä diqqätkä sazavärki, Qasım-Jomart Toqaev bilän Vladimir Putin bu qetim šzliriniŋ tonuşqanliğiğa 20 jil toluşi harpisida uçraşti. 1999-jili şu çağda Qazaqstan vä Rossiya prem'er-ministrliri Ukraina Prezidentiniŋ inauguratsiyasidä qol elişqan edi…
Çegara yenidiki hämkarliqni täräqqiy ätküzüşniŋ muhim mäsililiri forumniŋ umumiy mäҗlisiniŋ baş mavzusi boldi. Qasım-Jomart Toqaev bu yosunda forumniŋ hazirqi kündä çegara yenidiki format dairisidin çiqip, mämlikätlirimizniŋ šzara härikitiniŋ toluq mäzmunluq mehanizmiğa aylanğanliğini täkitlidi. Dšlät rähbiriniŋ qäyt qilişiçä, bu toğriliq keyinki jillardiki hämkarliq yäkünliri guvaliq qilidu.
Mäsilän, soda-investitsiyalik šzara härikät helä käŋäydi. 2003 – 2018-jillarda šzara soda kšlämi 3,5 hässä kšpäydi. Ötkän jili tovar aylinimi 6,5 trillion täŋgidin yaki tähminän 19 milliard dollardin eşip kätti.
2005 – 2018-jillarda Rossiyaniŋ Qazaqstanğa uttur investitsiyasi 14 milliard dollarğa yeqin mäbläğni täşkil qildi. Qazaqstan biznesi Rossiyagä 4 milliard dollar saldi. Bizdä 6 800din oşuq rossiyalik vä 3 200 birläşkän kompaniya işlävatidu. Neft', energetika, maliyä, maşina yasaş, tağ-kan, himiya vä ihtisatniŋ başqa sahalirida birläşkän layihilär aktiv ämälgä aşuruluvatidu.
Bizniŋ karhanilirimiz Qazaqstanniŋ “Tengiz”, “Korolevskoe” vä “Qaraşağanaq” kanlirida, şundaqla “Hvalınskoe”, “Tsentral'noe” vä “Qurmanğazı” çegarilarara kanlirida birläşkän işlarni jürgüzüvatidu. Qazaqstan kšp җähättin bizniŋ Kaspiy sahilini šzläştürüş boyiçä birläşkän küç çiqirişimizğa asaslinip, Seliq kodeksiğa vä Yär asti bayliqliri toğriliq kodeksqa mundaq layihilärniŋ ihtisadiy nätiҗidarliğini aşuruşqa qaritilğan helä šzgirişlärni kirgüzdi, – däp täkitlidi Dšlät rähbiri.
Neft'-gaz-himiya sahasidiki hämkarliq yeŋi yšniliş boldi. Prezident Almuta vilayitidä täyyar may çiqiriş boyiçä “Lukoyl” kompaniyasi layihisiniŋ ayaqlaşqanliğini qanaätliniş bilän täkitlidi. Bu uniŋğa Märkiziy Aziyadä vä Ğärbiy Hitayda aldinqi orunni egiläş imkaniyitini beridu.
Evraziya ihtisadiy ittipaqi dairisidä çoŋ işlar jürgüzülüp, regionlar uniŋ imkaniyätliridin aktiv paydilanmaqta. Şuniŋ bilän bir vaqitta qolğa kältürülgän sür°ät vä nätiҗilärni saqlap qeliş muhim. Qasım-Jomart Toqaevniŋ pikriçä, buniŋ üçün 2025-jilğiçä bälgülängän Evraziya integratsiyasini täräqqiy ätküzüş strategiyasini qarap çiqiş keräk.
– Ötkän jili Aqtavda mämlikätlirimiz Kaspiy yenidiki başqa dšlätlär bilän birliktä tarihiy kelişimni qolğa kältürdi – Kaspiy deŋiziniŋ Һoquq märtivisi toğriliq konventsiya imzalandi. Konventsiya täbiät resurslirini ünümlük vä teçliq mähsättä paydiliniş üçün, umumän, Kaspiy deŋizi basseynidiki ihtisadiy hämkarliqni çoŋqurlitiş üçün turaqliq asas yaratti. Kšp җähättin näq Qazaqstan vä Rossiya rähbärliginiŋ konstruktiv yandişişi tüpäyli bu tarihiy kelişim realliqqa aylandi, – dedi Qazaqstan Prezidenti.
Umumän, Qazaqstan-Rossiya hämkarliği mämlikätlirimiz ihtisadiniŋ turaqliq šsüşini vä paravänligini aşuruşni täminläşniŋ asasliq qurali boluşi şärt. Forum mavzu dairisiniŋ käŋligimu şuniŋğa hizmät qilidu. Soda-ihtisadiy hämkarliqniŋ yahşi sür°itini saqlaş mähsitidä ikki mämlikät regionliri vä kompaniyaliri otturisida 20din oşuq hšҗҗät imzalandi. Forumda täkitlinişiçä, bu iş turaqliq häm sistemiliq räviştä jürgüzülüşi keräk.
Dšlät rähbiriniŋ alahidä täkitlişiçä, çegara yenidiki regionlarniŋ infraqurulumluq iqtidarini täräqqiy ätküzüş keräk, çünki hazirqi infraqurulum zamaniviy täläplärgä mas kälmäydu. “Bir bälbağ – bir yol” vä “Şimal – Җänup” ohşaş quruluvatqan transmilliy dählizlärni hesapqa elip, çegaridin štüşni yeŋilaş zšrür. Pütünsürük qoşumçä štüş punktlirini käŋäytiş vä eçiş täläp qilinivatidu.
Birläşkän mähsulat işläpçiqirişni täräqqiy ätküzüş yänä bir muhim mäsilidur. Biyil qobul qilinğan İşläpçiqiriş kooperatsiyasi sahasidiki birläşkän iş-härikät programmisi moşu sahadiki hämkarliqni täräqqiy ätküzüşkä sezilärlik sür°ät bärdi. Oktyabr' eyiniŋ ahirida işqa qoşulğan jiliğa 500 birlikkiçä quviti bar Qostanay traktor zavodida “Kirovets” traktorlirini çiqiriş boyiçä layihä bu yšniliştä birinçi qaliğaç boldi.
Qazaqstan Prezidenti başqa mämlikätlär bazarliriğa birlişip çiqiş ohşaş muhim mäsililärnimu kštärdi. U keyinki jillarda pat-patla muhakimä qilinivatidu, biraq hazirçä nätiҗä yoq.
– Mäsilän, V'etnam, İran, Singapur, Serbiya vä başqa mämlikätlär bilän ärkin soda zoniliri toğriliq şärtnamilär tarmiğini käŋäytiş arqiliq dšlätlär, hškümätlär başliqliri däriҗisidä baziliq şarait yaritalaymiz, däp oylaymän. Eksportni qollap-quvätläş üçün sahaliq ministrliklär, regionlar vä täräqqiyat institutliri ämäliy küç çiqirişi keräk. Bizniŋ ekspertlar moşu mäsilä boyiçä eniq täkliplärni berişi lazim, – dedi Qasım-Jomart Toqaev.
Qazaqstan vä Rossiyaniŋ agrar-sanaät kompleksliri çoŋ imkaniyätlärgä egä. Ularni teҗämlik paydiliniş lazim. Qazaqstan Prezidentiniŋ sšziçä, bizniŋ mämlikätlirimiz buğdayni çätkä kšp çiqirivatqan däsläpki onluqqa kiridu. Süpät mäsilisidimu biz bir-birimiz bilän riqabättä, bu bäzidä aşliq yetiştürgüçilirimiz üçün paydiliq bolmayvatidu. Qasım-Jomart Toqaev moşu yšniliştimu uyğunlaşturuş lazim, däp hesaplaydu.
– Yeza egiliginiŋ härqandaq ihtisatniŋ helä aҗiz sektorliriniŋ biri ekänligi sir ämäs. Nazarät qilğuçi organlarniŋ moşu sahağa alahidä diqqät bšlüşi çüşinişlik vä bu häqliqtur. Biraq u häddidin oşuq bolmasliği keräk, – dedi Qazaqstan Prezidenti vä veterinariya, fitosanitariya, mähsulatni täkşürüş sahalirida päyda boluvatqan ähvallar boyiçä operativ šzara härikät qilişniŋ ämäliy çarilirini işläp çiqişni täklip qildi.
Mädäniy-gumanitarliq sahadiki šzara härikätmu muhim ähmiyätkä egä. Sport sahasidiki hämkarliqniŋ üç jilliq programmisini işläp çiqiş täklip qilindi. İlim-pändä, bolupmu fundamental pänlär sahasida yahşi istiqbal moҗut. Rossiyaniŋ çegara yenidiki regionliriniŋ biridä Nazarbaev Äqliy mäktäpliriniŋ şšbisini eçiş imkaniyitini qarap çiqişqa bolidu.
Qasım-Jomart Toqaev umumiy mäҗlis yäkünini çiqirip, ikki kün mabaynida regionlarniŋ šzara härikät qiliş mäsililiriniŋ käŋ dairisiniŋ muhakimä qilinğanliğini vä ändi çoŋ ämäliy işni orunlaşniŋ keräk ekänligini täkitlidi. Prezidentniŋ sšziçä, äŋ muhimi, forum çegara yenidiki vä regionlarara hämkarliqni küçäytiş häm käŋäytişniŋ nätiҗidarliq qurali süpitidiki ähmiyitini yoqatmay, bälki küçäytti.
– Ekologiya vä uniŋğa bağliq mäsililär ikki mämlikätniŋ šzara härikät qilişiniŋ muhim yšnilişliriniŋ biri hesaplinidu. Ekologiyalik problemilar dšlät çegarilirini bilmäydu, biz ularni birlişip häl qilişimiz keräk. Şuŋlaşqa novättiki forumniŋ mavzusini “Ekologiya vä yeşil šsüş sahasidiki hämkarliq” däp atap, uni 2020-jili Kškçetavda štküzüşni täklip qilimän, – däp hulasilidi Dšlät rähbiri.
Umumiy mäҗlistä sšzgä çiqqan Rossiya Prezidenti Vladimir Putin forum işiniŋ ikki mämlikät regionliriniŋ alaqilirini täräqqiy ätküzüşkä hässä qoşupla qoymay, bälki umumän, hämmä närsini šz içigä alidiğan Rossiya-Qazaqstan strategiyalik şerikligini tehimu küçäytişkä yardäm qilidiğanliğiğa işänçä bildürdi.
– Mämlikätlirimizniŋ uzunluği 7,5 miŋ kilometrdin eşip ketidiğan birläşkän çegariliri yeniğa orunlaşqan nurğunliğan nahiyälär, şähärlär, poselkilarniŋ qoyuq, dostanä vä yahşi hoşnidarçiliq alaqiliri Rossiya-Qazaqstan strategiyalik şerikligini täräqqiy ätküzüşkä salmaqliq hässä qoşuvatidu. Näq şuŋlaşqimu çegara yenidiki hämkarliq mavzusi forumniŋ biyilqi mäҗlisigä qatnaşquçilarniŋ muhakimisigä baş mavzu süpitidä qoyuldi, – däp täkitlidi Rossiya Prezidenti vä regionluq hakimiyät orunlirini “Qazaqstan-Rossiya” Çegara yenidiki hämkarliq programmisiğa aktiv qoşuluşqa çaqirdi. Eytmaqçi, kontseptsiya forum yäküni boyiçä qobul qilindi.
Rossiya Prezidenti çegara yenidiki infraqurulumni yahşilaşniŋ, çegara štkülliriniŋ štküzüş quvitini käŋäytişniŋ alahidä diqqät qilivatqanliği mäsilisidä Qazaqstan Prezidentiniŋ pikrini qollap-quvätlidi. Rossiya täräp sanaät kooperatsiyasini çoŋqurlitişqa, birläşkän karhanilarni quruşqa mänpiyätdar.
– Bizniŋ regionlirimiz ätrap muhitni qoğdaş, Ural, İrtış, başqimu çoŋ däriyalar ohşaş çegarilarara su ambarliriniŋ ekologiyalik sistemisini saqlap qelişta helä aktiv hämkarlaşqan bolar edi. Qazaqstan Prezidenti tar tärkiptiki muzakirilärdä moşu mäsilini kštärdi vä män uniŋ bilän toluq kelişimän. Bu bizniŋ umumiy mänpiyätlirimizdä, – dedi Rossiya lideri.
Forumniŋ umumiy mäҗlisidä şundaqla Rossiya Federatsiyasiniŋ ihtisadiy täräqqiyat ministri Maksim Oreşkin vä Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ milliy ihtisat ministri Ruslan Dälenov, Omsk vilayitiniŋ rähbiri Aleksandr Burkov vä Pavlodar vilayitiniŋ hakimi Bolat Baqauov, Rossiya Federatsiyasiniŋ Yaşlar işliri boyiçä federal agentliğiniŋ rähbiri Aleksandr Bugaev vä Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ ähbarat vä җämiyätlik razimänlik ministri Däuren Abaev sšzgä çiqti.
Forum yäküni boyiçä birqatar idarilärara, regionlarara vä kommertsiyalik kelişimlär imzalandi.
XVI Qazaqstan vä Rossiya Regionlarara hämkarliq forumi dairisidä Qasım-Jomart Toqaev vä Vladimir Putin ikki mämlikätniŋ çegara yenidiki regionliriniŋ investitsiyalik imkaniyätliri bilän tonuşti.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ