Nur-Sultanda häliqara mediaforum štti

0
197 ret oqıldı

Qazaqstan hälqi Assambleyasi “Ammiviy ähbarat vasitiliri vä җämiyätlik razimänlik” mavzusida Qazaqstan paytähtidä štküzgän tšrtinçi häliqara mediaforumda türlük ällärniŋ ekspertliri vä yetäkçi ammiviy ähbarat vasitiliriniŋ rähbärliri iҗtimaiy tarmaqlar vä bloklar barğansiri kšp täsir qilivatqan šzgärgän ähbarat ülgisidä Qazaqstan jurnalistikisini täräqqiy ätküzüş mäsililirini muhakimä qildi.
Mediaforum işiğa Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ Räisiniŋ orunbasari – Prezident Mämuriyiti QHA Kativatiniŋ mudiri Janseyit Tüymebaev, Türkiyadin, Äzärbäyҗandin, Özbäkstandin kälgän häliqara ekspertlar vä obzorçilar, Qazaqstan Җumhuriyiti Parlamentiniŋ deputatliri, җumhuriyätlik, regionalliq gezitlar vä telekanallarniŋ, etnomädäniyät birläşmiliri ammiviy ähbarat vasitiliriniŋ rähbärliri qatnaşti.
Janseyit Tüymebaevniŋ mäҗlisni eçip täkitlişiçä, mediaforum QHAniŋ mämlikitimizniŋ baş mäyrämliri – Tunҗa Prezident Künigä vä Mustäqillik künigä beğişlanğan çarä-tädbirlär türkümini eçivatidu.
– Җämiyätlik razimänlik – bizniŋ qazaqstanliq, täbiiy hayat tärizimiz. Sšzsizki, buniŋda elimiz ammiviy ähbarat vasitiliriniŋ hizmiti çoŋ. Şuŋlaşqa mediaforumniŋ “Ammiviy ähbarat vasitiliri vä җämiyätlik razimänlik” mavzusida štüşimu qanuniydur. Qazaqstan birlik vä işänçiniŋ šz formulisini işläp çiqti. U häqliq türdä Nursultan Nazarbaevniŋ ülgisi ataldi. Qazaqstan hälqi Assambleyasi uniŋ šzigi bolup hesaplinidu, – dedi Janseyit Tüymebaev.
U şundaqla ähbaratniŋ җämiyätni birläştürüvatqan asasiy küç bolup, ammiviy ähbarat vasitiliri uniŋ baş jürgüzgüçisi ekänligini täkitlidi.
– Pikir soraş mälumatliri boyiçä, respondentlarniŋ 97 payizi šzlirini Qazaqstanniŋ birpütün hälqi däp hesaplaydu, – dedi Janseyit Tüymebaev. – Amma hazirqi väziyät vä tarihniŋ kšrsitişiçä, җämiyätlik razimänlik – turaqliq šlçäm ämäs. Bu vaqiälär tüpäylila yandişidiğan ämäs, bälki turaqliq diqqätni täläp qilidiğan muräkkäp vä nazuk saha.
QHA Räisiniŋ orunbasari mediasahani täräqqiy ätküzüşniŋ zamaniviy tendentsiyaliri toğriliq gäp qilip, birnäççä ähmiyätlik tendentsiyalärgä diqqät ağdurdi. Birinçi – bu “än°äniviy ammiviy ähbarat vasitiliri” vä aktiv täräqqiy etivatqan internet-media otturisidiki auditoriya üçün küräş.
– Bloging, videobloging, İnternetta maqalilarni tarqitiş – bu realliqqa aylanğan grajdanliq jurnalistika atalmiş şäkli. Biraq mundaq grajdanliq jurnalist ähbarat tarqatqanliği üçün җavapkärlikni kvalifikatsiyalik җähättin çüşinälämdu yaki qobul qilinğan ählaqiy normilarğa ämäl qilamdu? İnternet vä iҗtimaiy tarmaqlar šz qaidilirini taŋidu. Ularda muştirilar vä kšrgüçilär sanini kšpäytiş üçün sensatsiyani, rezonansni, problemilarni aşurup yaki buzup kšrsitişni asasiy orunğa qoyidu.
Uniŋ sšziçä, moşundaq ähvalda yänä bir tendentsiya – säyasiy vaqiälärni yorutqanda ammiviy ähbarat vasitilirini rät qiliş – päyda bolidu. Bu grajdanliq nigilizmni, säyasätkä şübhilinişni päyda qilidu.
– Üçinçidin, iҗtimaiy tarmaqlarda “düşmän tilini” tarqitiş, näprät vä yamanliq munazirisi – taşqi estremistik küçlärniŋ äŋ yahşi kšridiğan ähbarat “qurali”, – däp qoşumçä qildi Janseyit Tüymebaev.
Tšrtinçi tendentsiya kšpmillätlik җämiyät Qazaqstan üçün harakterliqtur – auditoriyaniŋ qaysi tilda sšzlävatqanliğiğa qarap, türlük ähbarat munazirilirini qeliplaşturuş. Başqiçä eytqanda, qazaq vä rus tilliq ammiviy ähbarat vasitiliri, şundaqla etnomädäniyät birläşmiliriniŋ 52 ammiviy ähbarat vasitisi türlük yšnilişlärgä muraҗiät qilidu vä, demäk, auditoriya bšlünidu.
– Qazaqtilliq ammiviy ähbarat vasitiliridä vä iҗtimaiy tarmaqlarda säyasiy vaqiälär bilän birqatarda milliy qädriyätlärni tärğip qiliş mäsililirigä, qazaq tiliniŋ üstünlügigä, diqqätni keŋäş dävri tarihiniŋ sälbiy täräplirigä ağduruşqa kšp diqqät bšlünidu, – däp täkitlidi natiq. – Rustilliq ammiviy ähbarat vasitilirigä kšpiräk säyasiy vä iҗtimaiy-ihtisadiy mäsililärni yorutuş, şundaqla Rossiya ammiviy ähbarat vasitiliridin materiallarni elan qiliş hastur. Ändi etnomädäniyät birläşmiliriniŋ ammiviy ähbarat vasitiliri bolsa, umumdšlätlik väzipilärni eçiş boyiçä täŋpuŋluqni saqlimay, içki milliy mavzularni yorutuşni ävzäl kšridu.
Janseyit Tüymebaev šz sšzidä şundaqla hazir җämiyät aŋ-seziminiŋ buzuluşiğa yol qoymasliq üçün mediasahada birpütün yandişişlarni vuҗutqa kältürüp, umumiy qädriyätlärni tärğip qilişniŋ muhim ekänligini täkitlidi.
Öz novitidä “Onje Vatan” (Türkiya) geziti ähbarat bšlüminiŋ muhärriri Kemal Sallı hazirqi duniyada jurnalistika mahiyitiniŋ vä šlçiminiŋ šzgärgänligini täkitlidi.
Һazir ammiviy ähbarat vasitiliri päqät ähbarat beriş väzipisinila orunlap qalmay, bälki җämiyät aŋ-sezimiğa täsir qilivatidu, – däp täkitlidi u. – Şuŋlaşqa jurnalistniŋ hazirqi şaraittiki işi helä muräkkäp vä җavapkär boluvatidu. Jurnalistlar päqät u yaki bu faktni yorutupla qoymay, bälki tätqiq qilivatidu. Şuŋlaşqa mediasahada işlävatqanlar vaqiälärniŋ mäzmun-mahiyitigä çoŋqur çšküşi zšrür.
“Habar” agentliği” aktsionerliq җämiyiti başqarmisiniŋ räisi Erlan Bekhojin šz sšzidä feyklarniŋ täsirigä vä zamaniviy ammiviy ähbarat vasitiliriniŋ auditoriyasini şäkilländürüş printsipliriğa tohtaldi.
– Һazirqi ähval şundaqki, sahtilaşturulğan ähbarat tehnologiyaliri adämlärniŋ käspiy jurnalistikiğa bolğan işänçisini miqiyasliq vä misli kšrülmigän däriҗidä buzuvatidu vä bu, sšzsizki, barliq ammiviy ähbarat vasitilirigä vä käspiy jurnalistlarğa bolğan sinaq, – däp bildürdi u.
Erlan Bekhojin ammiviy ähbarat vasitiliri otturisidiki materialni baldur beriş üçün küräş vä riqabät jurnalistikiniŋ ob°ektivliq, häqiqätni yorutuş vä җavapkärlik ohşaş asasiy printsipliriğa ziyan yätküzüvatqanliğini täkitlidi.
Mäҗlistä şundaqla “hayp” ohşaş hadisä toğriliqmu gäp boldi. Һazirçä eniqlimiğa egä bolmiğan bu çüşänçä auditoriyani u yaki bu yeŋiliqqa çapsan җälip qilişniŋ adil vä җavapkärlik ämäs usullirini bildüridu. Munazirigä qatnaşquçilar haypokratiya atalmiş, yäni hazirqi mediasahadiki hayp hškümranliği toğriliq gäp qildi.
Mäҗlistä şundaqla Baku slavyan universitetiniŋ professori, filologiya pänliriniŋ doktori Nurida Navruzova (Äzärbäyҗan) “Kazinform” agentliğiniŋ baş mudiri Asqar Omarov vä başqimu ammiviy ähbarat vasitiliriniŋ rähbärliri zamaniviy mediani täräqqiy ätküzüş mäsililiri boyiçä kšzqaraşlirini otturiğa qoydi.
Mäҗlisniŋ ahirida dšlät säyasitini ähbarat җähättin qollap-quvätläşkä, җämiyätlik razimänlik vä umummilliy birlikni küçäytişkä, Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ paaliyitini tärğip qilişqa hässä qoşqan jurnalistlarni qollap-quvätläş mähsitidä QHA uyuşturğan än°äniviy “Şaŋıraq” җumhuriyätlik iҗadiy konkursiniŋ ğaliplirini mukapatlaş märasimi bolup štti.
Konkurs yäküni boyiçä birinçi mukapatqa “Kazahstanskaya pravda” geziti säyasät bšlüminiŋ muhärriri Yuliya Mager sazavär boldi. Şundaqla birinçi orunğa “Habar-24” kanili yeŋiliqlar bšlüminiŋ muhbiri Aqsäule Baymenşina bilän “Kazinform” agentliği qazaq redaktsiyasiniŋ obzorçisi Ruslan Ğabbasov erişti.
İkkinçi orun Turkistan häliqara gezitiniŋ muhbiri Eldos Toqtarbayğa, “Qazaqstan” telekanili ähbarat bšlüminiŋ mähsus muhbiri Asima Buqarbaevağa vä Kazakh TV telekanili ähbarat programmiliriniŋ muhbiri Zarina Asanovağa berildi.
Üçinçi orunni “Qazaq radiolarınıŋ” jürgüzgüçi-muhärriri Al'mira Elimsarı, assembly. kz portaliniŋ baş muhärriri Ruslan Begen vä tazael.kz saytiniŋ šz muhbiri Beybit Ospan egilidi.
Konkursniŋ mähsus mukapiti biyil 100 jilliğini nişanlavatqan Egemen Qazaqstan җumhuriyätlik gezitiğa tapşuruldi.
Häliqara mediaforum dairisidä şundaqla Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ biyilqi paaliyitiniŋ yarqin päytliri äkis ätkän “Assambleyaniŋ bir jili” fotokšrgäzmisi uyuşturuldi.
Mediaforumğa şundaqla “Qazaq gezetteri” ҖÇYniŋ baş mudiri Şämşidin Patteev, mäzkür yoldaşliqniŋ qarimiğidiki näşirlär – җumhuriyätlik “Uyğur avazi“ gezitiniŋ baş muhärriri Erşat Äsmätov vä “Baldırğan” balilar jurnaliniŋ baş muhärriri Düysen Mağlumov qatnaşti.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ