On ayniŋ yäküni çiqirildi

0
198 ret oqıldı

Almuta vilayitiniŋ hakimi Amandıq Batalov Märkiziy kommunikatsiyalär hizmitidä bolup štkän mätbuat konferentsiyasidä vilayätniŋ moşu jilniŋ on eyidiki iҗtimaiy-ihtisadiy täräqqiyati toğriliq mälumatlarni bärdi.
Region hakimi mätbuat konferentsiyasidä birqatar päytlärgä alahidä tohtaldi. Birinçidin, investitsiyalärni vä yeŋi tehnologiyalärni җälip qiliş. Һakimniŋ sšziçä, vilayättä Regionluq täräqqiyat märkizi işlävatidu, biyil Almutida vä Taldiqorğanda “bir derizä” tärtividä işläydiğan zamaniviy front-idarilär eçildi. Umumän, investitsiya portfelida bahasi 49 trillion täŋgidin oşuq 421 layihä bar. 40 miŋ iş ornini vuҗutqa kältürüş kšzdä tutuluvatidu.
Yärlik mähsulatni kšpäytişkä qaritilğan “Addiy närsilärni ihtisat qiliş” programmisi ämälgä aşuruluvatidu. Һakimniŋ täkitlişiçä, bügünki kündä banklar işlävatqan umumiy bahasi 89 milliard täŋgilik 111 layihidin bahasi 10,3 milliard täŋgä bolğan 20 layihini maqullidi. Mäsilän, “Qaynar” zavodi yeŋilaşqa ikki milliard täŋgä elip, akkumulyator çiqirişni kšpäytti. Qoşumçä 110 iş orni vuҗutqa kältürülüp, hazir karhanida 1 069 adäm ämgäk qilivatidu.
Almuta vilayitini agrar regiondin päydin-päy agrar-industrial regionğa aylanduruş işi ämälgä aşuluvatidu. Yeza egiligi ziraätliriniŋ mäydani 7 miŋ gektarğa käŋäytilip, 961 miŋ gektaridin eşip kätti, uniŋ 465 miŋ gektari suğirilidiğan yärlär. Qänt qizilçisiniŋ mäydani 14 miŋ, kšmüqonaqniŋ – 82 miŋ gektarğiçä kšpäydi.
– İkki jildin buyan sanaät asasida yaŋiyu yetiştürüşni täräqqiy ätküzüş bilän şuğullinivatimiz. Biyil 290 tonna esil uruqtin 17 miŋ tonnidin oşuq uruq elindi. Bu esil sortlarniŋ terilğu mäydanini 600 gektardin 5 miŋ gektarğiçä yätküzüş imkaniyitini beridu, – dedi hakim.
Şundaqla, asasän näsillik mal beqilidiğan 102 mal bodaş mäydani vuҗutqa kältürüldi. Päqät Alakšl nahiyäsidila 20 miŋ başqa molҗalanğan näsillik ilqa fermisi vä 4 miŋ tonna gšş çiqiridiğan “Qayındı” gšş kombinati işqa qoşuldi.
Vilayät rähbiri turistik iqtidarğimu tohtilip štti.
– Bizniŋ “İnfraqurulum – İnvestitsiyalär – Marketing” utuq formulimiz keyinki bäş jilda turistlar eqiminiŋ 2,5 hässä, häq tšläp qilinidiğan hizmät kšläminiŋ 3,5 hässä, orunlaşturuş ob°ektliriniŋ 1,5 hässä šsüşini täminlidi, 40 milliard täŋgä hususiy investitsiya җälip qilindi, – däp hävär qildi hakim vä 2025-jilğa qädär Almuta regioniğa kelidiğan turistlar eqiminiŋ 4 million adämgä yetidiğanliğini täkitlidi.
Һal-oqiti tšvän kšpbaliliq aililärni qollap-quvätläşkä nurğun diqqät bšlünüvatidu. Bu mähsätlär üçün yärlik byudjettin 3,4 milliard täŋgä bšlünüp, mähsus İҗtimaiy häritini işläp çiqti. Uniŋ dairisidä balilar bağçiliri bilän mäktäplärdä 58 bala häqsiz issiq tamaq bilän täminländi.
Turuşluq šy mäsilisimu häl qilinivatidu. Jil beşidin tartip Almuta vilayitidä 743 miŋ kvadrat metr turuşluq šy paydilinişqa berilip, jilliq plan 95 payiz orunlandi. Һazir barliq yšnilişlär boyiçä 1 447 kšpbaliliq ailini šy bilän täminläş planlinivatidu, ulardin 1 093 ailä pätirlär bilän täminländi.
Umumän, vilayättä “Nwrlı jol” programmisi tüpäyli keyinki üç jilda 51 mäktäp selindi. Һär jili 15kä yeqin yeŋi ob°ekt paydilinişqa berilivatidu. Mäҗburiy iҗtimaiy meditsiniliq ğämsizländürüş sistemisini җariy qiliş boyiçä iş ayaqlişip qaldi.
Amandıq Batalov jurnalistlarniŋ birqatar, җümlidin daŋqi duniyağa mäşhur Almuta aportiniŋ istiqbaliğa bağliq soalliriğa җavap bärdi.
– Uni tikläş keräk boldi vä biz tikliduq. Aport asasida päqät yättä jildin keyin mevä beridiğan sivers almisi yatidu. Biz investorlarni җälip qilip, 25 miŋ gektar bağ bärpa qilduq vä u Evropa bağliridin qelişmaydu, – däp işändürdi vilayät hakimi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ