Regionda iҗabiy šzgirişlär kšp

0
182 ret oqıldı

Dšlät rähbiri Qasım-Jomart Toqaev štkän päyşänbä küni Kškçetavda iş babidiki säpärdä boldi.
Prezident çüştin aval Aqmola vilayitiniŋ täräqqiyatiğa beğişlanğan keŋäşmä štküzdi.
Qasım-Jomart Toqaev Tunҗa Prezident – Elbası Nursultan Nazarbaevniŋ tarihiy hizmitini atap štüp, barliq küç-quvätni Elbasıniŋ uzaq muddätkä molҗalanğan Strategiyasini, Millät planini vä Bäş institutsional islahatni toluq ämälgä aşuruşqa qaritişniŋ zšrür ekänligini täkitlidi. Һazir Һškümät, Parlament deputatliri, vilayätlär hakimliri aldida şundaq väzipä turuvatidu.
Dšlät rähbiri şundaqla yeŋi Dšlät industrial-innovatsiyalik programmisini süpätlik ämälgä aşuruşniŋ muhim ekänligigä diqqätni җälip qilip, ilgärki programmilarniŋ kamçiliqlirini hesapqa elişni tapşurdi. Prezident planlarni ämälgä aşuruş boyiçä dağ-duğiliq hesavatlar ämäs, bälki ob°ektiv tählil, nätiҗidarliq iş -härikät zšrür, däp hesaplaydu.
– Män Dšlät rähbiri süpitidä häliqniŋ pişip yetilgän täläplirini qanaätländürüşkä qaritilğan nätiҗidarliq işni kütüvatimän, – dedi Prezident.
Qasım-Jomart Toqaev Aqmola vilayitiniŋ täräqqiyati toğriliq gäp qilip, regiondiki, җümlidin yeza egiligi, maşina yasaş, räŋlik metallurgiya, quruluş vä quş egiligi sahaliridiki iҗabiy šzgirişlärni atap štti.
Dšlät rähbiri ämgäk ünümini, җümlidin yeza egiligidiki ämgäk ünüminiŋ šsüşi region ihtisadiniŋ šsüşiniŋ asasiy amili ekänligini qäyt qildi.
– Keyinki üç jilda regionda suğirilidiğan yärlär mäydani 7,5 hässä kšpiyip, 24 miŋ gektardin eşip kätti. Bu ämgäk ünümini aşuruşqa uttur täsir qilidiğan yahşi kšrsätküç. Moşu işni davamlaşturuş keräk, – dedi Prezident.
Qasım-Jomart Toqaev şuniŋ bilän billä mämlikätniŋ aşliq yetiştüridiğan çoŋ üç vilayitiniŋ yeza egiligi sahasida ämgäk ünüminiŋ 5–8 miŋ dollar ätrapida bolup, tšvän däriҗidä ekänligini atap kšrsätti.
– Rossiyadä bu kšrsätküç 17 miŋ dollarni täşkil qilsa, täräqqiy ätkän ällärdä 80–90 miŋ dollarğa yetidu, – däp täkitlidi Dšlät rähbiri.
Prezident Yeza egiligi ministrligigä agrar regionlarniŋ hakimliqliri bilän birliktä agrar-sanaät kompleksi sahasida ämgäk ünümini җiddiy kšpäytiş boyiçä eniq çarilärni kšrüşni tapşurdi.
Qasım-Jomart Toqaev nurğun mäydanni egilävelip, šz yerigä işlimäyvatqanlardin, yäni latifudinstlardin, yär uçastkilirini tartiveliş boyiçä bärgän tapşurmisi toğriliq äslitip štti.
– Meniŋ tapşurmamni orunlaş boyiçä iş nahayiti giҗiŋ ketip baridu, bu uni qästän arqiğa sozuvatidu degän pikirni päyda qilidu. Mundaq ähvalda kšrülidiğan çarilärmu şundaq bolidu – vijdansiz iҗraçilarğa tegişlik qät°iy çarä kšrülidu, – däp bildürdi Dšlät rähbiri.
Prezidentniŋ sšzidä kiçik vä ottura tiҗarätni häm turizm sahasini täräqqiy ätküzüşkä çoŋ diqqät bšlündi. Dšlät rähbiri regionniŋ biznesni jürgüzüş reytingida arqida qelivatqanliğini, şundaqla iş bilän täminläş häm kiçik vä ottura tiҗarät karhaniliriniŋ mähsulat işläp çiqirişiniŋ tšvän kšrsätküçlärgä egä ekänligini täkitlidi.
Prezident bay täbiät-rekreatsiyalik resurslarğa häm mädäniy miras ob°ektliriğ a egä regionniŋ turistik iqtidarini paydilinişniŋ yetärlik däriҗidä bolmayvatqanliğini atap kšrsätti. Uniŋ sšziçä, turistik sahaniŋ regionniŋ umumiy mähsulatiğa qoşqan hässisi 0,5 payizdin aşmayvatidu, ändi turizmni täräqqiy ätküzüş boyiçä dšlät programmisi dairisidä 2025-jilğa qädär bu kšrsätküçni 8 payizğa yätküzüş väzipisi qoyuldi.
– Һškümätkä vilayät hakimliği bilän birliktä Šuç'e-Borovoe kurort zonisini täräqqiy ätküzüş planiniŋ 3-basquçi dairisidä ämälgä aşuruluvatqan infraqurulumluq layihilärni tamamlaşni tapşurimän. Qazaqstanniŋ Turizm häritisidä şundaqla Zerendi däm eliş zonisimu bar. U ekologiyalik vä balilar turizmi sahasida ihtisaslaşturuluşi mümkin, – dedi Qasım-Jomart Toqaev.
Dšlät rähbiri turizm mavzusini davamlaşturup, yol boyida hizmät kšrsitiş süpitiniŋ tšvän ekänligini tänqit astiğa aldi vä ähvalni tüzitiş üçün nätiҗidarliq çarilärni kšrüşni tapşurdi.
Qasım-Jomart Toqaev bahalarniŋ, bolupmu iҗtimaiy ähmiyätkä egä tovarlar bahaliriniŋ šsüşigä yol qoymasliq keräkligini äslitip štti.
– Jil beşidin tartip tovarlarniŋ moşu topi bahaliriniŋ šsüşi inflyatsiyaniŋ helä aldida boluvatidu. Ayrim ähvallarda ikki hässä bolmaqta. İiflyatsiyaniŋ umumiy däriҗisiniŋ 5,3 payiz boluşida bahalar 9 hässidin oşuq šsti,– däp täkitlidi Prezident.
Qasım-Jomart Toqaev vilayättä keyinki ikki jilda turuşluq šy seliş kšrsätküçini (900 miŋ kvadrat metr), yärlik 880 kilometr yolniŋ vä koça-yol tarmaqliriniŋ yahşilinişini iҗabiy bahalap, birqatar häl qilinmiğan infraqurulumluq mäsililärni atap kšrsätti. Җümlidin, “Sarıarqa” magistral' gaz provodidin gaz tähsim qiliş tarmaqliri quruluşini çapsanlitişqa çaqirdi.
Prezident şundaqla infraqurulumni täräqqiy ätküzüş väzipilirigä tohtilip, häliqara maliyä institutliri täripidin nesiyä eliş hesaviğa Һškümätkä Aqmola vilayitidä TETs quruluşiniŋ imkaniyitini üginişni tapşurdi.
– Bu tähminän 200 million dollar. Ançä kšp ahça ämäs. Qarap çiqip, täkliplärni beriŋlar. Biz sšzsiz Kškçetavda TETs selişimiz keräk, – däp tapşurdi Dšlät rähbiri.
Prezident territoriyalärni täräqqiy ätküzüşni kompleksliq başquruşqa kšçüşniŋ zšrür ekänligini atap kšrsätti. Dšlät rähbiriniŋ pikriçä, buniŋ üçün Nur-Sultan vä Aqmola vilayiti hakimliqliri işiniŋ uyğunlaşturuluşini aşuruş zšrür.
Qasım-Jomart Toqaev sšziniŋ ahirida Һškümätkä vä vilayät hakimliğiğa 2020-jili Kškçetavda Qazaqstan-Rossiya Regionlarara hämkarliq foruminiŋ štküzülüşigä toluq täyyarliq kšrüşni tapşurdi.
Keŋäşmidä Aqmola vilayitiniŋ hakimi Ermek Marjıqpaev vilayätniŋ eqimdiki ihtisadiy-iҗtimaiy kšrsätküçliri vä alda turuvatqan väzipilär toğriliq ähbarat bärdi.
Prezident vilayät täräqqiyatiğa beğişlanğan keŋäşmidin keyin “Bijan” gšşni qayta işläş zavodi” ҖÇYda bolup, işläp çiqiriş tsehlirini kšzdin käçürdi vä regionniŋ mähsulatni qayta işläş karhaniliri çiqarğan mähsulat ülgiliri bilän tonuşti.
“Bijan” ҖÇY gšş mähsulatlirini çiqiriş boyiçä çoŋ karhana bolup hesaplinidu. Bu yärdä 15 türlük kolbasa mähsulati, gšş konserviliri vä yerimfabrikatlar çiqirilidu. Zavod 115tin oşuq adämni iş bilän täminläydu.
Dšlät rähbiri şundaqla “Novopek” ҖÇYni ziyarät qilip, polipropilen qaça çiqirişniŋ tehnologiyalik җäriyani bilän tonuşti. Täkitläş keräkki, 940 oşuq adäm işlävatqan karhanida çiqirilivatqan mähsulat duniyaviy ülgilärgä җavap beridu vä Belarus', Qirğizstan, Rossiya, Taҗikstan ohşaş birqatar ällärgä çiqirilivatidu.
Qasım-Jomart Toqaev iş babidiki säpiriniŋ ahirida “Aqay” atel'esini ziyarät qildi. Dšlät rähbiri çiqirilivatqan mähsulat süpitini iҗabiy bahalap , kollektivqa utuq-muvappäqiyät tilidi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ