Çät ällärdä qiziqiş hasil qildi

0
131 ret oqıldı

Yoldaş MOLOTOV,
«Uyğur avazi»

Mälumki, hazir duniyaniŋ barliq dšlätliri aldida ahalini süpätlik ozuq-tülük bilän häm uniŋ behätärligini täminläş ohşaş җiddiy mäsilä turidu. Qazaqstanmu bu mäsilini häl qilişni täräqqiyatniŋ muhim ävzälligi däp qaraydu. Elimizniŋ Tunҗa Prezidenti Nursultan Nazarbaev šziniŋ «Qazaqstanliqlarniŋ paravänliginiŋ šsüşi: tapavätniŋ vä turmuş süpitiniŋ yahşilinişi» namliq Mäktübidä ozuq-tülük behätärligigä alahidä ähmiyät bärgän edi. Şuniŋğa muvapiq eniq programmilar tüzülüp, nurğun işlar ämälgä aşurulmaqta. Ozuq-tülük behätärligi sahasida uzun jillardin beri «Biotehnologiya, süpät vä taam behätärligi» laboratoriyasiniŋ rähbiri, biologiya pänliriniŋ doktori, Rossiya Federatsiyasi ozuq-tülük behätärligi milliy akademiyasiniŋ akademigi, professor Mäsimҗan Velämov ilmiy tätqiqatlarni jürgüzüvatidu. Һazir alimniŋ bu yšniliştä jürgüzüvatqan tätqiqatliriğa çät ällärdimu qiziqiş päyda boluvatidu. U rähbärlik qilivatqan laboratoriya täripidin işläp çiqirilğan pektin vä inulin adäm organizmidin ziyanliq maddilarni çiqirişni çapsanlitidu.
— Täkitläş lazimki, ozuq-tülükni mähsulatlirini çiqirip qoyuşla muhim ämäs, — däydu professor. — Birinçi novättä äynä şu mähsulatlarniŋ adäm organizmiğa paydisi ähmiyätlik. Buni deyişimniŋ sävävi, hazir duniyada ekologiyaniŋ bulğinişi, ätrap muhitniŋ paskinilişişi hämmini täşvişländürüvatidu. Bolupmu çoŋ şähärlärdä maşinilarniŋ nurğunliği sävävidin ziyanliq maddilar qalduqliri adäm organizmiğa näpäs alğanda, tamaqlanğanda kirip ketidu. Uni organizmdin çiqiriş muhim. Biz işläp çiqqan pektin vä inulin äynä şu işni ämälgä aşuridu. Һazir ularni ozuq-tülük mähsulatliriğa qoşuşni qolğa alduq. Yeŋi tehnologiya boyiçä pektin vä inulin ändi nanniŋ, süt mähsulatliriniŋ tärkividä bolidu. Bügünki taŋda bu ilmiy işlarğa çät ällärdimu qiziqiş eşivatidu. Mäsilän, rossiyalik vä belarussiyalik alimlar bilän munasivätlirimiz rivaҗlanmaqta. Yeqinda meniŋ rähbärligimdä vä bir top belarussiyalik alimlarniŋ hämmuällipligidä «Ozuq-tülük behätärligi vä süpitini nazarät qilişniŋ zamaniviy uslubliri» namliq kitap näşirdin çiqti. Mäzkür ämgäktä ozuq-tülük behätärligi mäsililiri çoŋqur tählil qilindi. Һazir u därislik süpitidä bilim därgahlirida oqutuluvatidu.
Bizniŋ ilmiy tätqiqatlirimiz, şundaqla Җänubiy Koreyadimu diqqätkä sazavär boldi. Ötkän ayda koreyalik käsipdaşlirimizniŋ täklivi bilän şu älgä ilmiy säpär bilän barduq. Bizni moşu äldiki Kong Puk milliy universiteti täklip qildi. Uşbu därgahniŋ säksän jilliq tarihi bar ekän. On kün davamida koreyalik alimlar bilän täҗribä almaşturduq. Ularni täbiiy şirnilär işläpçiqiriş, ularniŋ nätiҗidarliğini aşuruş, pektin vä inulinni moşu tehnologiyalärdä paydiliniş qiziqturidekän. Älvättä, ularda şirnä işläpçiqirişniŋ äŋ ilğar vä zamaniviy tehnologiyaliri moҗut. Biraq mähsulat işläpçiqiriş üçün keräk bolğan täbiiy ham äşiyalarniŋ süpiti juquri ämäskän. Şuŋlaşqimu bizdä šsidiğan alma, abrikoslarniŋ süpiti koreyaliklärgä yaqidekän. Ändi ular bizdiki yäl-yemişlär bilän šzliridä šsidiğan kšktatlarni qoşup, şirnilär işläpçiqirişni mähsät qilivetiptu. Koreyalik alimlarniŋ yänä bir asasiy mähsiti — mähsulatlarniŋ täbiiyligini saqlaş häm uniŋ paydisini aşuruş. Biz işläp çiqqan pektin vä inulinniŋ nätiҗidarliğini ular yahşi çüşändi. Biz barğan universitetta ilmiy täqiqatlar üçün nahayiti yahşi şaraitlar yaritilğan. Äynä şundaq zaman tälivigä layiq laboratoriyalärdä işläş imkaniyitigä egä bolduq. Moşu säpär davamida koreyalik alimlar bilän nurğun mäsililärni muhakimä qilduq, tätqiqatlarni jürgüzduq. Birlişip işläydiğan yšnilişlärni eniqliduq. Һazir Qazaqstanniŋ çät ällärgä riqabätkä qabil mähsulatlarni çiqiriş mümkinçiligi zor. Bolupmu süpätlik ozuq-tülük mähsulatliriğa duniya bazirida heridar nahayiti kšp. Demäk, äynä şu ehtiyaҗni qanaätländürüşimiz lazim.
Mälumki, Qazaqstan — agrarliq mämlikät. Räsmiy mälumatlar boyiçä ahaliniŋ 47 payizi yezilarda turidekän. Professor M.Velämovniŋ täkitlişiçä, elimizdä süpätlik ozuq-tülük mähsulatlirini yetiştürüş şarait yetärlik. Territoriya, taza su, munbätlik yär vä, äŋ muhimi, moşu yärdä işläşni bilidiğan häliq bar. Uniŋdin taşqiri, elimizniŋ regionliriniŋ täbiiy şaraitiğa bağliq yeza egiligi bilän şuğullinişqa bolidu. Mäsilän, şimaliy regionlarda süpätlik buğday šstürüş, җänupta bolsa yäl-yemiş, kšktatlarni šstürüş äqilgä muvapiq. Alimniŋ pikriçä, ändi täҗribilärni zamaniviy tehnologiyalärgä maslaşturuş täläp qilinidu. Äynä şu çağdila riqabätkä qabil mähsulat çiqirişqa bolidu.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ